Varhaismoderni aika 1500–1800: renessanssi, löytöretket ja vallankumoukset

Tutustu varhaismoderniin aikaan 1500–1800: renessanssi, löytöretket ja vallankumoukset — miten nykyaikaiset kansakunnat syntyivät.

Varhaismoderni ajanjakso ulottuu (karkeasti ottaen) vuosiin 1500-1800. Tämä aika seuraa keskiaikaa. Se on nykyisin tuntemiemme tunnistettavien kansakuntien alku.

Euroopan historiassa varhaismoderni aika seuraa keskiaikaa. Se alkaa Konstantinopolin kukistumisen aikoihin vuonna 1453 ja sisältää renessanssin ja löytöretkien aikakauden. Siihen kuuluvat Amerikan löytäminen ja merireitin löytäminen itään. Se päättyy Ranskan vallankumoukseen vuonna 1789.

Yleiskuva

Varhaismoderni aika oli voimakasta muutosvaihetta: poliittiset valtarakenteet centralisoituivat, yhtenäiset kansallisvaltiot alkoivat muodostua, taloudet siirtyivät kohti markkinapohjaisempaa järjestelmää ja laajat löytöretket avasivat yhteyksiä eri maanosiin. Aikakauteen liittyy myös suuria kulttuurisia ja tieteellisiä muutoksia, jotka muovasivat Euroopan ja muiden alueiden yhteiskuntia ja maailmanlaajuista vuorovaikutusta.

Poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset

• Kansallisvaltiot ja absolutismi: Monarkiat vahvistivat hallintoaan, verotusta ja armeijoitaan. Esimerkiksi Ranskan kuningaskunta kasvoi voimakkaaksi 1600–1700-luvuilla.
• Lainsäädäntö ja byrokratia: Keskushallinto, virkamieskunnat ja verojärjestelmät kehittyivät, mikä heikensi feodaaliherrojen asemaa.
• Uudet sosiaaliset kerrokset: Porvaristo (kaupankäynnistä ja teollisuudesta hyötyvät ryhmät) kasvoi vauraudessa ja vaikutusvallassa, mikä loi jännitteitä vanhoihin säätyihin nähden.

Löytöretket, kauppa ja imperiumit

Löytöretket avasivat Euroopalle uusia kauppareittejä ja siirtomaita. Merenkulkuun ja kaupankäyntiin liittyneet innovaatiot, kuten kompassi ja parantuneet laivat, mahdollistivat pitkän matkan purjehdusten yleistymisen. Monet Euroopan valtiot kilpailivat siirtomaista ja kauppakomppanioista — tämä johti sekä valtaviin vaurausvirtoihin että verisiin kolonialisiin konflikteihin.

• Kauppakomppaniat: Esimerkiksi brittiläinen ja hollantilainen Itä-Intian kauppakomppania (perustettu 1600-luvun alussa) hallitsivat laajoja kauppaverkostoja.
• Kolonialismi ja orjuus: Amerikan valloitukset toivat Eurooppaan runsaasti raaka-aineita, mutta myös uuden aikakauden orjakaupan ja kolonialisen riiston, joiden vaikutukset ulottuivat vuosisatojen yli.
• Columbian exchange: Eläinten, kasvien, ihmisten ja tautien vaihto Amerikan ja Euraasian välillä muutti ruokavaliota, tuotantotapoja ja väestörakenteita.

Kulttuuri ja tiede

Renessanssi eli kulttuurinen herääminen korosti antiikin perintöä, inhimillisyyttä ja taiteellista ilmaisua. Taiteessa, arkkitehtuurissa ja kirjallisuudessa tapahtui suuri laadullinen muutos: realismi, perspektiivi ja yksilön korostaminen nousivat keskeisiksi teemoiksi.

Tieteellinen vallankumous 1500–1700-luvuilla mullisti käsitykset maailmasta. Kopernikus, Galileo, Kepler ja Newton esittivät uusia malleja taivaankappaleiden liikkeistä, fysiikasta ja matematiikasta, jotka loivat perustan modernille luonnontieteelle. Myös Gutenbergin painokoneen (1400-luvun puoliväli) keksintö nopeutti tiedon leviämistä.

Uskonnolliset muutokset

Reformaatio 1500-luvulla (esimerkiksi Martti Lutherin toiminta 1517) haastoi katolisen kirkon auktoriteetin ja synnytti protestanttisia kirkkoja. Katolinen kirkko vastasi vastareformaatiolla, ja uskonnolliset kiistat vaikuttivat politiikkaan, sotien syntyyn ja yksilöiden elämään useissa maissa.

Talous ja arkipäivän elämä

• Mercantilismi: Talouspolitiikassa korostettiin valtion roolia kaupan ja varallisuuden kasvattamisessa.
• Maatalousuudistukset: Teknologinen kehitys, viljelykierrot ja paikkakuntien välinen erikoistuminen lisäsivät tuottavuutta ja mahdollistivat kaupungistumista.
• Kaupungit ja arjen muutos: Kaupungit kasvoivat, käsityö- ja markkinaverkosto kehittyivät, ja uusien tavaroiden, ideoiden ja palveluiden saatavuus muuttivat ihmisten elintapoja.

Seuraukset ja aikakauden päättyminen

Varhaismoderni aika loi perustan nykyaikaiselle maailmalle: kansallisvaltiot, globaalit kauppaverkostot, siirtomaajärjestelmät, moderni tiede ja ajattelun vapaus kehittyivät. Samalla syntyivät myös pitkäkestoiset ongelmat, kuten kolonialismin perintö, taloudellinen eriarvoisuus ja kansalliset konfliktit. Aikakausi katsotaan usein päättyneeksi Ranskan vallankumoukseen 1789, joka toi poliittisen vallankumouksen Eurooppaan ja käynnisti uusia vaiheita kohti teollista aikaa ja moderneja yhteiskuntajärjestelmiä.

Yhteenvetona varhaismoderni aika (1500–1800) on historiallisesti merkittävä jakso, jolloin monet vanhat rakenteet murentuivat samalla kun syntyi uusia instituutioita, ideoita ja yhteyksiä, jotka muovasivat maailmaa seuraaviksi vuosisadoiksi.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on varhaismoderni aika?

K: Mitä varhaismoderni kausi merkitsi alkua?

K: Milloin varhaismoderni kausi alkaa?

K: Mitä merkittäviä tapahtumia tapahtui varhaismodernin ajanjakson aikana?

K: Milloin varhaismoderni kausi päättyi?

K: Mitä historian ajanjaksoa varhaismoderni kausi seurasi?

K: Kuinka kauan varhaismoderni kausi kesti?

Hae kirjaimella