Elsass (alsacelaisittain ja saksaksi Elsass, ennen vuotta 1996 saksaksi Elsaß) oli Ranskan hallinnollinen alue. Se on nykyään osa Grand Estin hallintoaluetta. Elsass sijaitsi Ranskan itärajalla. Se sijaitsi Ylä-Reinin länsirannalla Saksan ja Sveitsin vieressä.
Alsacen departementit olivat Bas-Rhin ja Haut-Rhin.
Ennen kuin alue yhdistyi Champagne-Ardenneen ja Lothringeniin vuonna 2014, INSEE:n tietojen mukaan alueella asui vuonna 2013 noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Sen pääkaupunki oli Strasbourg, joka oli suurin kaupunki. Se vaihtoi omistajaa Ranskan ja Saksan välillä useita kertoja. Siellä asuvien ihmisten asenne ja yhteiskunnalliset arvot olivat lähempänä saksalaisia kuin ranskalaisia. Kieli, keittiö, musiikki, pukeutuminen ja tavat olivat saksalaisia ja hyvin lähellä Reinin toisella puolella asuvia svabeja.
Yleinen kulttuuri oli yleensä enemmän saksalainen kuin ranskalainen, ja se oli jossain saksan ja ranskan välissä. Elsass kuului Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan, ja siellä asui edelleen ihmisiä, jotka puhuivat yläsaksan murretta. 1600-luvulla koko Elsass liitettiin (vaiheittain) Ranskan kuningas Ludvig XIV:n alaisuuteen. Hän teki siitä yhden Ranskan maakunnista. Elsass mainitaan usein yhdessä Lothringenin kanssa, koska näiden kahden alueen (Elsass-Lothringen) hallussapidosta kiisteltiin usein 1800- ja 1900-luvuilla. Tämä tapahtui Kaarle Suuren seuraajien välisen jaon jälkeen 900-luvulla.
Maantiede ja hallinto
Elsassin alue sijaitsee Vosges-vuoriston ja Reinin välisessä laaksossa. Etelässä ja idässä alue rajautuu Reiniin ja sen yli avautuvat Saksan rinteet, lännessä kohoavat Vosgesin metsät ja kukkulat. Alueen maaperä ja ilmasto luovat erinomaiset olosuhteet viininviljelylle, erityisesti Reinin itäpuolen rinteillä sijaitseville kylille.
Hallinnollisesti Elsass koostui kahdesta departementista: Bas-Rhin ja Haut-Rhin. Strasbourg oli alueen hallinnollinen keskus ja suurin kaupunki. Strasbourg on myös merkittävä eurooppalainen keskus: siellä sijaitsevat muun muassa Euroopan parlamentin istuntosalit ja useita kansainvälisiä järjestöjä.
Historia — rajanalueen vaiheet
Elsassilla on pitkä ja monivaiheinen historia. Keskiajalla alue kuului osin Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan. 1600-luvun loppuun mennessä Ranska laajensi valtaansa alueelle, ja Ludvig XIV:n ajan laajentumiset liittivät suuria osia Elsassista Ranskaan.
Vuosisatojen kuluessa alue vaihtoi usein omistajaa Ranskan ja Saksan välillä. Merkittäviä käännekohtia olivat esimerkiksi Ranskan ja Preussin välinen sota 1870–1871, jonka seurauksena Elsass-Lothringen liitettiin Saksaan (saksalaisen Keisarikunnan osaksi) vuoden 1871 rauhassa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue palautui Ranskalle Versailles'n rauhansopimuksella 1919. Toisessa maailmansodassa natsi-Saksa miehitti alueen 1940–1945 ajaksi, ja sen virallinen asema palautui jälleen Ranskalle sodan jälkeen.
Nykyisin Elsass tunnetaan sekä historiastaan että paikallisesta identiteetistään. Hallinnollinen uudistus, jonka laki hyväksyttiin 2014, yhdisti Elsassin osaksi suurempaa Grand Est -aluetta; muutos astui käytäntöön alkaen vuodesta 2016.
Kieli, uskonto ja oikeudelliset erityispiirteet
Alsacian murteet (usein kutsuttuina alsacien tai paikallisesti Elsässerditsch) ovat lähinnä yläsaksan (alemanninen) murteiden haarasta, mutta alueella on myös muita saksalaisperäisiä murteita. Ranskan kielen asema vahvistui valtiollisesti, mutta paikalliset murteet ovat yhä osa arkielämää ja kulttuuria, erityisesti maaseudulla ja vanhemmissa väestöryhmissä.
Alsassissa on sekä katolinen että protestanttinen perinne, ja uskonnollinen historia on vaikuttanut alueen kulttuuriin ja juhlaperinteisiin. Alueella on myös oikeudellisia erityispiirteitä: niin sanottu Alsace–Moselle -oikeusjärjestelmä säilyttää joitakin eriä verrattuna Ranskan muuhun lainsäädäntöön, esimerkiksi uskonnon ja valtion suhteeseen liittyviä käytäntöjä (concordat), jotka poikkeavat Ranskan yleisestä sekulaariuden periaatteesta.
Kulttuuri, ruokaperinne ja tavat
Elsassin kulttuuri on sekoitus ranskalaista ja saksalaista perinnettä, mutta paikallisesti se on usein lähempänä saksalaista kulttuurimaailmaa. Tyypillisiä piirteitä ovat värikkäät kansanpuvut, joulumarkkinaperinteet ja runsaasti kirkollisia ja kyläkohtaisia juhlia.
Ruokakulttuuri on alueen tunnetuimpia vetonauloja. Tunnettuja elsassilaisia ruokia ovat muun muassa:
- choucroute garnie (hapankaali ja liha)
- tarte flambée eli flammekueche
- baeckaoffe (uuniruoka lihasta ja perunasta)
- kougelhopf (kakuntapainen leivonnainen)
- munster-juusto ja pretzelit
Alueella on myös vahva oluttraditio, ja viinitilojen tuottamat kuivat valkoviinit (mm. Riesling, Gewürztraminer) ovat kuuluisia. Reitin varrella kulkeva Route des Vins d'Alsace on suosittu matkailureitti, joka esittelee alueen viinikyliä ja -perinteitä.
Arkkitehtuuri ja matkailu
Elsass tunnetaan kuvauksellisista puoli-hirsitaloistaan (colombage), hyvin säilyneistä keskiaikaisista kyläkouluista ja kaupunkien, kuten Colmarin ja Strasbourg, historiallisesta kaupunkikuvasta. Strasbourgissa sijaitsee myös kuuluisa katedraali Notre-Dame de Strasbourg, joka on yksi alueen merkittävimmistä nähtävyyksistä.
Matkailu hyödyntää historiallista perintöä, viinitiloja, maisemia ja ruokakulttuuria. Monet vierailijat tulevat näkemään yliopistokaupunkien ja kylien viehättäviä katuja, osallistumaan joulumarkkinoille tai tutustumaan paikalliseen elämänmenoon.
Talous ja nykytila
Elsassin talous perustui perinteisesti maatalouteen (viini, maataloustuotteet), pienyrityksiin, käsityöhön sekä teollisuuteen rajan läheisyydessä. Nykyään alue on tiiviisti kytköksissä ympäröiviin alueisiin, ja rajayhteistyö Saksan kanssa on tärkeää niin talouden kuin työvoiman liikkuvuuden kannalta.
Vaikka Elsass ei enää ole erillinen hallinnollinen yksikkö, sen kulttuurinen ja historiallinen identiteetti on vahva. Paikalliset perinteet, kielet ja gastronomia tekevät alueesta erottuvan osan Ranskaa, ja sen sijainti Reinin tuntumassa on säilyttänyt sen roolin tärkeänä rajanylitys- ja vuorovaikutusalueena Euroopassa.
