Kaarle Suuri
Kaarle Suuri (latinaksi: Carolus Magnus, englanniksi: Kaarle Suuri, saksa: Karl der Große, hollanti: Karel de Grote) (noin 2. huhtikuuta 748 - 28. tammikuuta 814) oli frankkien kuningas ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ensimmäinen keisari. Hänet kruunattiin keisariksi joulupäivänä vuonna 800. Hän oli Karoliinisen dynastian kuninkaan Pippin III:n vanhempi poika. Kun Pippin kuoli, Kaarle Suuri ja hänen veljensä Carloman hallitsivat yhdessä. Kun Carloman kuoli vuonna 771, Kaarle Suuresta tuli frankkien ainoa hallitsija.
Kaarle Suuri ja paavi Adrianus I.
Life
Fransit - yksi germaanikansoista, jotka olivat siirtäneet kotinsa Reinin yli Rooman valtakuntaan sen hajotessa - hallitsivat vuoteen 700 mennessä Galliaa ja suurta osaa Reinin itäpuolella sijaitsevaa Germaniaa. He myös suojelivat paavinvaltaa ja roomalaiskatolista uskoa. Kun heidän kuninkaansa Pepin Lyhyt kuoli, hänen poikansa Kaarle Suuri ja Kaarle Roomalainen valittiin jakamaan valtakunta. He jakoivat sen kahteen osaan: toinen puolikas Kaarle Suurelle ja toinen Carlomanille. Carloman kuoli 4. joulukuuta 771, ja Kaarle Suuri jäi koko frankkien valtakunnan johtajaksi.
Hän oli frankkien kuningas vuodesta 768 ja lombardien kuningas vuodesta 774. Paavi Leo III kruunasi hänet Imperator Augustukseksi (keisariksi) Roomassa joulupäivänä vuonna 800, jolloin hän aloitti Pyhän Rooman keisarikunnan, josta toivottiin tulevan eräänlainen toinen Länsi-Rooman keisarikunta (kun taas Konstantinopolin bysanttilaiset pitivät yllä Itä-Rooman keisarikuntaa). Monien sotien avulla Kaarle Suuri levitti valtakuntansa suurelle osalle Länsi-Eurooppaa.
Kaarle Suuri taisteli monissa sodissa valtakautensa aikana. Hänet tunnetaan siitä, että hän käytti miekkaansa, "Joyeusea", jokaisessa kolmenkymmenen vuoden sodassa ja 18 taistelussa, joissa hän taisteli. Hän onnistui myös viimein valloittamaan Saksin, mihin Rooman keisari Augustus ei 800 vuotta aiemmin kyennyt. Hän onnistui käännyttämään saksit katoliseen kristinuskoon. Hän myös rakennutti monia kouluja, jotta hänen kansansa voisi oppia. Hän kuitenkin myös tappoi tuhansia niitä, jotka eivät kääntyneet.
Kuolema
Kaarle Suuren politiikka ja suunnitelmat epäonnistuivat, mikä johti huonoon itsetuntoon. Hänen viimeiset vuotensa kuluivat syvässä masennuksessa. Hän kuoli vuonna 814 ja jätti valtakuntansa ainoalle pojalleen, Ludvig Hurskaalle. Kaarle Suuren jälkeläisiä kutsutaan karolingiksi. Hänen sukulinjansa kuoli Saksassa vuonna 911 ja Ranskassa vuonna 987.
Taistelut ja kampanjat
- Saksien sodat. Saksien sodat, joita kutsutaan myös Saksien sodaksi tai Saksien kapinaksi, olivat kampanjoita ja kapinoita kolmekymmentäkolmen vuoden aikana vuodesta 772 alkaen, jolloin Kaarle Suuri saapui ensimmäisen kerran Saksinmaahan valloitustarkoituksessa,
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Kuka oli Kaarle Suuri?
A: Kaarle Suuri oli frankkien kuningas ja ensimmäinen Pyhän Rooman keisari.
K: Millä muilla nimillä Kaarle Suuri tunnettiin?
A: Kaarle Suuri tunnettiin myös nimillä Carolus Magnus, Kaarle Suuri, Karl der Große ja Karel de Grote.
K: Milloin Kaarle Suuri kruunattiin keisariksi?
V: Kaarle Suuri kruunattiin keisariksi joulupäivänä vuonna 800.
K: Kuka oli Kaarle Suuren isä?
V: Kaarle Suuren isä oli Karoliinisen dynastian kuningas Pippin III.
K: Oliko Kaarle Suurella sisaruksia?
V: Kyllä, Kaarle Suurella oli nuorempi veli nimeltä Carloman.
K: Mitä tapahtui Kaarle Suuren veljelle Carlomanille?
V: Carloman kuoli vuonna 771, jolloin Kaarle Suuri jäi ainoaksi frankkien hallitsijaksi.
K: Milloin Kaarle Suuri syntyi ja milloin hän kuoli?
V: Kaarle Suuri syntyi 2. huhtikuuta 748 tai sen tienoilla ja kuoli 28. tammikuuta 814.
