Elam — muinainen sivilisaatio Lounais-Iranissa ja Mesopotamian reunalla
Tutustu Elamiin — muinaiseen sivilisaatioon Lounais-Iranissa ja Mesopotamian reunalla: historia, kulttuuri ja merkittävät arkeologiset löydöt.
Elam oli pitkäikäinen muinainen sivilisaatio aivan Mesopotamian itäpuolella, nykyisen Lounais-Iranin alueella. Elamin keskus sijaitsivat nykyisen Khuzestanin ja Ilamin maakuntien alankojen alueella ja osin myös Etelä-Irakin rajaseudulla. Elamin historia ulottuu pronssikauden alkuvaiheista aina Persian valtakunnan syntyyn asti, ja sen kulttuurinen vaikutus näkyy sekä omaleimaisissa tavoissa että läheisissä suhteissa mesopotamialaisten valtioiden kanssa.
Historia – aikakaudet ja tärkeimmät käänteet
Elamin historia jaetaan yleensä seuraaviin suuriin jaksoihin (aikataulut ovat suuntaa-antavia):
- Proto-elamilainen kausi (noin 3200–2700 eaa.): varhaiset kirjoitusjäännökset ja kaupunkikehitys; Proto-Elamite-kirjoitus on vanhimpia lähi idän kirjoitusjärjestelmiä.
- Vanha elamilainen kausi (noin 2700–1500 eaa.): Elamin kaupungit ja kuningaskunnat kehittyvät ja Etelä-Irakin ja Elamin välillä tapahtuu sekä kauppaa että konflikteja.
- Keski-elamilainen kausi (noin 1500–1100 eaa.): kulttuurinen kukoistus, laajentumispyrkimykset ja monumentaalinen rakentaminen.
- Neo-elamilainen kausi (noin 1100–539 eaa.): Elam kilpailee alueellisesta vallasta Mesopotamian valtioiden kanssa; lopulta Elam sulautuu Achaemenidien (persialaisten) muodostuvaan valtakuntaan 500-luvulla eaa.
Elam oli sekä uskonnollisesti että poliittisesti dynaaminen: se soti ja solmi liittoja Akkadin, Assyrian, Uurin ja Babyloniankin kanssa eri aikoina. Elamin armeat osallistuvat toistuviin ristiriitoihin Mesopotamian valtioiden kanssa; samoin Elamilaiset tekivät hyökkäyksiä Mesopotamiaan ja ajoittain hallitsivat tai asuttivat Susa-nimistä kaupunkikeskusta.
Maantiede ja tärkeimmät paikannimet
Elamin alue oli pääosin hedelmällistä jokialuetta (tiheä kasteluverkosto), mikä mahdollisti maatalouden, karjatalouden ja kaupan. Tärkeitä kaupunkeja ja alueita olivat esimerkiksi:
- Susa (nyk. Shush) – pitkäaikainen hallinnollinen ja uskonnollinen keskus, josta on runsaasti arkeologisia löytöjä.
- Anshan (nyk. Tall-i Malyan) – varhainen kuningaskunnan keskus, usein mainittu kuninkaallisissa titteleissä.
- Chogha Zanbil – suuri zikkurattitemppeli (UNESCOn kohde), joka on hakemisto keski-elamilaisen monumentaalirakentamisen saavutuksista.
- Haft Tepe ja muut hauta- ja asuinpaikat, jotka ovat valaisseet yhteiskunnan rakenteita ja hautajaistapoja.
Kieli ja kirjoitus
Elamit puhuivat elamiläistä kieltä, jonka sukulaisuussuhteet muihin kieliperheisiin ovat epäselvät; se määritellään usein kielieristyneeksi (isolaatti). Kirjoitusta käytettiin pitkään; tunnetuimpia vaiheita ovat:
- Proto-Elamite – varhainen graafinen järjestelmä, jota käytettiin 3. vuosituhannella eaa. ja joka on osittain tulkittu mutta jonka kieli on epävarma.
- Linear Elamite – lineaarinen kirjoitusjärjestelmä, jota käytettiin tietyissä paikoissa keski- ja myöhäisellä pronssikaudella; osittain selvitetty.
- Elamilainen nuolenpääkirjoitus (cuneiform) – myöhempi versio, jolla kirjoitettiin niin hallinnollisia kuin monumentaalisia tekstejä; Elamilaista kieltä käytettiin myös persialaisten valtakunnan virallisissa kolmikielisissä kirjoituksissa.
Kulttuuri, uskonto ja taide
Elamilainen kulttuuri tunnetaan omaperäisestä kuvataiteestaan, savi- ja pronssiesineistään, keraamisesta työstä sekä vaihtelevista hauta- ja uskonnollisista käytännöistä. Uskonnossa näkyivät paikalliset jumalat, joista Inshushinak (Susa-jumala) oli keskeinen. Monumentaalinen rakentaminen, kuten zikkurat (esim. Chogha Zanbil), palvontapaikat ja kuninkaalliset hautarakennelmat kertovat uskonnollisesta elämästä ja hallitsijan aseman korostamisesta.
Yhteiskunta ja talous
Elamin talous perustui maatalouteen (viljely, kastelujärjestelmät), karjatalouteen, metallien jalostukseen ja kauppaan. Alueella liikennöitiin Mesopotamian kaupunkien kanssa, ja Elam tunnettiin myös metallitöistään—erityisesti pronssiesineet ja korut olivat arvostettuja. Yhteiskunta oli hierarkkinen: kuninkaat ja aatelisto hallitsivat kaupunkeja ja temppeleitä, ja kaupunkien välinen kilpailu oli osa poliittista maisemaa.
Arkeologia ja tärkeät löydöt
Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet laajan aineiston Elamin kaupungeista, temppeleistä, hautauspaikoista ja arkistoista. Merkittäviä löydöksiä ovat esimerkiksi kirjoitustaulut, kuninkaiden monumentit, temppelirakenteiden jäännökset ja runsaat hautalöydöt. Chogha Zanbilin zikkurat ja Susasta löydetyt aarteet ovat vaikuttaneet suuresti siihen, miten Elamia tutkitaan ja ymmärretään tänä päivänä.
Elamin perintö
Vaikka Elam lopulta sulautui Achaemenidien muodostamaan Persian valtakuntaan 500-luvulla eaa., sen kulttuurinen vaikutus jatkui. Elamilaista hallintoperinnettä, kielimuotoja ja uskonnollisia elementtejä näkyy myöhemmissä persialaisissa hallintokäytännöissä ja kirjoituksissa. Nykyarkeologia jatkaa Elamin historian paljastamista, ja alueen konservointi on tärkeä osa Lähi-idän muinaishistorian tutkimusta.
Kartta, jossa näkyy Elamilaisten valtakunnan alue (punaisella) ja sen lähialueet. Kuvassa on esitetty Persianlahden likimääräinen pronssikautinen laajennus.
Ashurbanipalin sotaretki Susaa vastaan on kuvattu tässä voitokkaasti. Se kuvaa Susan ryöstöä vuonna 647 eaa.: liekit nousevat kaupungista, kun assyrialaiset sotilaat kaatavat sen hakkuilla ja sorkkaraudoilla ja vievät saaliin.
Historia
Elamilaisten historian tuntemus ei ole täydellinen. Se tunnetaan pääasiassa Mesopotamian lähteistä. Elamin historia jakautuu kolmeen ajanjaksoon, jotka kestävät yli kaksi vuosituhatta. Nämä kolme jaksoa tulevat protoelamilaisen kauden jälkeen:
- Proto-Elamiitti: n. 3200 eKr. - 2700 eKr. (Proto-Elamiitin kirjoitus Susa:ssa).
- Vanha elamilainen kausi: n. 2700 eaa. - 1600 eaa. (varhaisimmat asiakirjat Eparti-dynastiaan asti).
- Keski-Elamilaisten kausi: n. 1500 eaa. - 1100 eaa. (Anzanite-dynastia Babylonian hyökkäykseen Susaan asti).
- Uusiemiittinen kausi: n. 1100 eaa. - 539 eaa. (Iranin ja Syyrian vaikutuspiirissä). Vuosi 539 eaa. merkitsee Akhaemenidien kauden alkua).
Proto-Elamainen Susa-kaupunki perustettiin noin 5000 eaa. Karun-joen valuma-alueelle. Sitä pidetään protoiemiittisen kulttuurin muodostumispaikkana.
Kirjalliset merkinnät alkavat noin 3000 eaa. vanhalta elamilaiskaudelta (keskimmäinen pronssikausi). Akhamenidien valtakunnassa elamilainen kieli oli yksi virallisesti käytetyistä kielistä. Elamiittisella kielellä ei ole ilmeisiä yhteyksiä muihin kieliin, ja se näyttää olevan sumerin kielen tavoin erillinen kieli. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että kyseessä on suurempi ryhmä, joka tunnetaan nimellä elamo-dravidi. Tätä teoriaa ei ole vahvistettu.
Elamilaiset kutsuivat maataan Haltamiksi, mutta sumerilaiset ja akkadilaiset kutsuivat sitä Elamiksi, ja niin se oli myös heprealaisessa Raamatussa. Sivilisaatio alkoi noin vuonna 2700 eaa., ja akmaenidit valloittivat heidät lopullisesti vuonna 640 eaa. Vuonna 1848 löydetyssä taulussa assyrialaiskuningas Ashurbanipal kerskuu valloituksellaan:
"Susa, suuri pyhä kaupunki, heidän jumaliensa asuinpaikka, heidän salaisuuksiensa tyyssija, valloitin. Menin sen palatseihin, avasin niiden aarrekammiot, joihin oli kertynyt hopeaa ja kultaa, tavaroita ja rikkauksia... Tuhosin Suusan zigguratin. Murskasin sen kiiltävät kuparisarvet. Minä hävitin Elamin temppelit olemattomiin; niiden jumalat ja jumalattaret minä hajotin tuuleen. Heidän muinaisten ja tuoreiden kuninkaidensa haudat minä tuhosin, altistin ne auringolle, ja kannoin heidän luunsa pois kohti Ašurin maata. Tuhosin Elamin maakunnat ja kylvin niiden maille suolaa.
Elamilaiset onnistuivat pysymään itsenäisinä jonkin aikaa tämän katastrofin jälkeen. Tuho ei ollut niin täydellinen kuin Assurbanipal kehui, ja elamilaisten hallinto jatkui, vaikkakin melko hajanaisena, vuoteen 540 eaa. asti, jolloin Akhaemenidien hallinto alkaa Susassa. Parthialaisten kaudella oli olemassa Elymaisin kuningaskunta, joka säilyi, kunnes se hävisi sassanidien hyökkäyksen seurauksena kolmannen vuosisadan alussa jKr. Se sijaitsi muinaisen Elamin sydänmaalla.
· 
Reliefi naisesta, jota hoitaja tuulettaa. Hänellä on kädessään (?) pyörivä laite. Pöydällä on kulho, jossa on kokonainen kala.
· 
Hopeinen kuppi Izehistä, Khuzestanin maakunnasta, Iran, jossa on lineaaris-lamiittinen kaiverrus. 3. vuosituhannen loppu eaa. Iranin kansallismuseo.
· 
Kaksisarvinen hahmo painii käärmeiden kanssa. Iranin rajapoliisi sai elamiittisen artefaktin haltuunsa kulttuuriperinnön salakuljettajilta.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä sijaitsi muinainen sivilisaatio Elam?
V: Elam sijaitsi Mesopotamiasta itään, nykyisen Lounais-Iranin alueella.
K: Minkä laajuisen alueen Elam kattoi?
V: Elamin alue kattoi nykyisen Khuzestanin ja Ilamin maakunnan alankoalueet Iranissa sekä pienen osan Etelä-Irakia.
K: Kuinka kauan Elamin sivilisaatio kesti?
V: Elamin sivilisaatio oli pitkäikäinen.
K: Missä Elamin keskus sijaitsi?
V: Elamin keskus sijaitsi kaukana lännessä ja lounaassa nykyisessä Iranissa.
K: Mikä oli Elamin likimääräinen pinta-ala Iranissa?
V: Elamin kattamaan alueeseen Iranissa kuuluivat Khuzestanin ja Ilamin maakunnan alankoalueet.
K: Missä Elamin eteläisin osa sijaitsi?
V: Elamin eteläisin osa sijaitsi Etelä-Irakissa.
Kysymys: Mikä on nykyisin alue, joka vastaa Elamin aikoinaan miehittämää aluetta?
V: Nykyinen alue, joka vastaa Elamin aikoinaan miehittämää aluetta, on Lounais-Iran.
Etsiä