Akkad: Sargonin perustama muinainen Mesopotamian kaupunki ja valtakunta
Akkad — Sargonin perustama muinainen Mesopotamian kaupunki ja valtakunta: historia, mysteeri ja vaikutus Sumeriin ennen Babylonin aikaa.
Akkad (sumeriksi: Agade, Raamatussa: Accad) oli muinainen kaupunki Mesopotamiassa. Se oli Akkadin valtakunnan keskus. Raunioita ei ole löydetty, mutta sen uskotaan sijainneen Eufrat-joen varrella. Valtakunta tulee pitkästä suhteesta Sumeriin ja ennen Babylonian ja Assyrian etnisiä Akkadian valtakuntia.
Sumerin kuningasluettelon mukaan Akkadin (Agade) rakennutti Sargon Akkadilainen 23. vuosisadalla eaa., ja sitä kutsutaan usein historian ensimmäiseksi valtakunnaksi. Vanhemmista kiilakirjoituksista tiedetään kuitenkin, että kaupunki oli olemassa jo ennen Sargonia, Urukin kuninkaiden aikana. Raamatun mukaan (1. Mooseksen kirja 10:10) se oli yksi Nimrodin perustamista kaupungeista. Myös varhaisimmissa kirjoituksissa, kun Mesopotamian kuninkaat alkoivat kutsua itseään "neljän kaupunginosan herroiksi" Sumerin ympärillä, nämä lueteltiin seuraavasti: Martu, Shubar, Elam ja Uri-ki.
Sargonin perustaman Akkadian valtakunnan pääkaupunki hallitsi kaupunkia noin vuodesta 2300 vuoteen 2215 eaa., jolloin vuorilta hyökänneet guutit tuhosivat sen.
Sijainti ja arkeologinen tilanne
Akkadin tarkka sijainti ei ole varmistettu, eikä varmoja raunioita ole tunnistettu. Lähteet viittaavat siihen, että kaupunki sijaitsi Eufrat-joen varrella keskisessä Mesopotamiassa, alueella joka nykyisin kuuluu Irakiin. Useat arkeologit ja tutkijat ovat ehdottaneet eri kohteita kenties lähellä tunnettuja vanhoja kaupunkeja kuten Kish, Sippar tai Babylonin alue, mutta mikään ehdotus ei ole saanut yleistä hyväksyntää. Koska kaupunki mainitaan lähinnä kirjoituslähteissä eikä sen sijaintia ole voitu yhdistää yksiselitteisesti maan pinnalta löytyviin raunioihin, Akkadin paikannus pysyy avoimena kysymyksenä.
Historiallinen merkitys
Akkadin kaupunki ja Sargonin perustama Akkadin valtakunta merkitsevät keskeistä murrosta Mesopotamian historiassa. Ensimmäistä kertaa laaja joukko kaupunkeja yhdistettiin yhteisen hallinnon alle, mikä loi pohjan myöhemmille imperiumeille. Akkadin valtakunta levitti akkadin kieltä ja byrokraattisia käytäntöjä laajalle alueelle, ja monet hallinnon, sotilasjärjestelmien ja kirjanpidon innovaatiot juontavat juurensa tälle ajalle.
Kieli, kulttuuri ja hallinto
Akkadin kieli, länsisemiläinen kieli, nousi alueen hallinto- ja diplomaattiseksi kieleksi. Aluksi sumerilaiset tekstiperinteet säilyivät, mutta ajan mittaan akkadin kieli yleistyi kirjakielenä. Hallintoa luonnehtivat keskitetyt instituutiot, kuninkaan säätämä lainsäädäntö ja laajat verotus- sekä maanhallintajärjestelmät. Taide ja kirjallinen tuotanto kukoistivat: säilyneiden usein lyhyempien tekstien joukossa on kuninkaallisia kivi- ja savitauluinskriptioita, hallinnollisia tekstejä sekä uskonnollisia seremoniatekstejä.
Tuho ja jälkivaikutus
Kirjallisten lähteiden mukaan Akkadin kaupunki ja valtakunta kokivat voimakkaan sekasorron, kun vuorilta tulleet guutit hyökkäsivät ja aiheuttivat laajoja tuhoja. Tapahtumasarja hajotti keskitetyn vallan ja johti useiden alueen kaupunkivaltioiden uudelleenjärjestäytymiseen. Vaikka itse kaupunki katosi eikä sen raunioita tunneta varmaksi, akkadilainen hallintomalli ja kieli vaikuttivat merkittävästi myöhempiin mesopotamialaisiin kulttuureihin, kuten babylonialaiseen ja assyrialaiseen traditioon.
Lähteet ja tutkimus
Tieto Akkadista perustuu pääosin kiilakirjoituksiin: Sumerin kuningasluetteloon, kuninkaallisiin inskriptioihin ja hallinnollisiin teksteihin, joita tutkitaan museoissa ja arkistoissa. Raamatullinen maininta (1. Mooseksen kirja 10:10) kulkee osana laajempaa lähdemateriaalin verkostoa, joka yhdistää läheisiä kulttuurisia muistumia. Arkeologinen tutkimus jatkuu, ja uudet kaivaukset sekä vertaileva tekstianalyysi voivat tulevaisuudessa tarkentaa Akkadin sijaintia ja luonnetta.
Yhteenveto: Akkad oli antiikin Mesopotamian keskeinen kaupunki ja nimi myös laajemmalle valtakunnalle, jonka perusti historiallisesti merkittävä hallitsija Sargon. Vaikka kaupunki itsessään on kadonnut ja sen tarkka sijainti tuntematon, sen kulttuurinen ja poliittinen perintö näkyy selvästi Mesopotamian myöhemmässä kehityksessä.
Akkadian valtakunta Sargon I:n aikana
Akkadialaista voittopropagandaa. Louvren museo, Pariisi
Sargon
Sargon valloitti monia ympäröiviä alueita. Hän loi valtakunnan, joka ulottui Välimerelle ja Anatoliaan asti, ja ulotti valtakuntansa Elamiin ja etelään Omaniin asti. Hän hallitsi tätä aluetta 56 vuotta. Kauppa ulottui Anatolian hopeakaivoksista Afganistanin lapislazuli-kaivoksiin, Libanonin setripuihin ja Omanin kupariin. Sumerin ja Akkadin kaupunkivaltioiden yhdistyminen heijasti Mesopotamian kasvavaa taloudellista ja poliittista valtaa. Pohjois-Mesopotamian sateisiin perustuva maatalousjärjestelmä oli valtakunnan leipävarasto, ja valtakunnan vehnätuotannon valvomiseksi rakennettiin linnoitusten ketju.
Sargonin kuvia pystytettiin Välimeren rannoille hänen voittojensa merkiksi, ja valloitettujen maiden saaliista rakennettiin kaupunkeja ja palatseja kotimaahan. Myös Elam ja Mesopotamian pohjoisosa (Subartu) alistettiin, ja Sumerin kapinat kukistettiin. Sopimustauluja on löydetty vuosilta, jotka ajoittuvat Kanaanin ja Gutiumin kuninkaan Sarlakin vastaisiin sotaretkiin.
Akkadian kieli
Akkadin kieli oli yksi seemiläisistä kielistä, ja Akkadin valtakunnan aikana siitä tehtiin virallinen kieli sekä Mesopotamiassa että Elamissa. Akkadin kieli pysyi Mesopotamian tärkeimpänä diplomaattikielenä vuosisatojen ajan.
Kolmannella vuosituhannella eaa. kehittyi sumerien ja akkadilaisten välille läheinen kulttuurinen symbioosi, johon kuului myös laaja kaksikielisyys. Akkadin kieli korvasi vähitellen sumerin kielen Mesopotamian puhuttuna kielenä jossakin 3. ja 2. vuosituhannen vaihteen tienoilla eaa. (Tarkasta ajoituksesta kiistellään), mutta sumeria käytettiin Mesopotamiassa edelleen pyhänä, seremoniallisena, kirjallisena ja tieteellisenä kielenä aina 1. vuosisadalle jKr. asti.
Imperiumin romahdus
Sargonin perustaman valtakunnan romahdus näyttää olleen yhtä äkillinen kuin sen nousu, ja Gutianin kaudesta tiedetään vain vähän. Akkadin kukistumisesta n. 2083 eKr. sumerien renessanssiin n. 2083 eKr. 2050 eaa. on vielä paljon pimeää. Äskettäin on esitetty, että Akkadin kauden lopussa (ja myös muinaisen Egyptin Vanhan valtakunnan aikana) tapahtunut alueellinen taantuma liittyi nopeasti lisääntyneeseen kuivuuteen ja sateiden vähenemiseen muinaisen Lähi-idän alueella.
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Missä Akkad sijaitsi?
V: Akkad sijaitsi Mesopotamiassa.
K: Kuka hallitsi Akkadin valtakunnan huippuaikana?
V: Sargon Akkadilainen hallitsi Akkadin valtakunnan huippuaikana 24. ja 22. vuosisadalla eaa.
K: Milloin Akkadin valtakunta romahti?
V: Akkadin valtakunta romahti vuonna 2154 eaa.
K: Onko Akkadin valtakunnan sijainti löydetty?
V: Ei, Akkadin valtakunnan raunioita ei ole vielä löydetty, mutta sen uskotaan sijainneen Eufrat-joen varrella.
K: Oliko Akkad historian ensimmäinen valtakunta?
V: Akkadia kutsutaan usein historian ensimmäiseksi valtakunnaksi sumerilaisten kuninkaiden luettelon mukaan.
K: Oliko Akkadin kaupunki olemassa jo ennen Sargonia?
V: Kyllä, Akkadin kaupunki oli olemassa jo ennen Sargonia, Urukin kuninkaiden aikana.
K: Kuka tuhosi Akkadin kaupungin?
V: Akkadin kaupungin tuhosivat vuorilta hyökänneet guutalaiset vuonna 2215 eaa.
Etsiä