Emeishanin ansat Permin tulvabasalttialue ja yhteys joukkosukupuuttoihin
Emeishanin ansat on tulvabasaltti-tulivuorialue Lounais-Kiinassa, Sichuanin maakunnan ympäristössä. Alueelta löytyy paitsi laajoja basalttikerroksia myös muita magmakivilajeja, kuten gabbroja ja eri koostumusten tulivuorikiviä. Tämä muodostuma tunnetaan geologiassa jaoteltuna suurena vulkaanisena maakuntana (Large Igneous Province, LIP). Ansat näkyvät maisemassa usein porrasmaisina, useista peräkkäisistä basalttikerroksista koostuvina muodostelmina — ne ovat syntyneet toistuvien magmapurkausten seurauksena, kun laava on levittäytynyt laajoille alueille ja kerrostunut useiden purkausvaiheiden aikana.
Emeishanin ansoihin johtaneet purkaukset ajoittuvat geologisten arvioiden mukaan noin 260 miljoonaa vuotta taaksepäin. Verrattuna myöhempään ja huomattavasti suurempaan Siperian ansat, jotka syntyivät noin 251 miljoonaa vuotta sitten, Emeishanin muodostuma on pinta-alaltaan ja volyymiltaan pienempi. Silti sen vulkaaninen aktiivisuus oli riittävän laaja ja nopea, että sillä saattoi olla huomattavia vaikutuksia paikalliseen ja alueelliseen ympäristöön, biologiseen monimuotoisuuteen ja sedimenttien kemiaan permikauden lopun tapahtumien aikana.
Ajankohtansa vuoksi Emeishanin ansat on liitetty paleontologiseen kolmanteen keskustelunaiheeseen: ne ajoittuvat lähelle guadalupiakauden loppua ja capitanianin sukupuuttoa, eli tapahtumaa, jolloin useita lajeja hävisi merissä ja maalla. Tämän yhteensattuman takia monet tutkijat pitävät vulkanismia tärkeänä tekijänä eräissä permikauden loppupuolen joukkosukupuuttoa selittäessä. Vulkaaninen toiminta voi aiheuttaa ilmastollisia ja kemiallisia muutoksia, kuten suuria hiilidioksidi- ja rikkiyhdisteiden päästöjä, mikä johtaa ilmaston lämpenemiseen, happamoitumiseen, ilmakehän aerosolien aiheuttamaan lyhytaikaiseen viilenemiseen ja valtamerissä laaja-alaiseen happikadon (anoksian) kehittymiseen — kaikki tekijöitä, jotka rasittavat eliöstöä voimakkaasti.
Tämän hypoteesin tukena on useita eri tyypin todisteita: tarkat iänmääritykset (esim. U–Pb-zkriittiset menetelmät) osoittavat ajoitusten samanaikaisuuden; sedimenttikertymistä on löydetty vulkaanisista päästöistä peräisin olevia kemiallisia merkkejä, kuten elohopean (Hg) pitoisuushuiput ja muut geokemialliset poikkeamat; sekä fossiiliaineistossa näkyviä biodiversiteetin laskuja ja yhteismallintumia. Näiden tietojen yhdistäminen auttaa arvioimaan, kuinka nopeasti ja millä mekanismeilla vulkanismi olisi voinut johtaa ekologiseen kriisiin.
Emeishanin ansat ovat myös osa laajempaa tieteellistä keskustelua joukkosukupuuttojen synnystä. Eräs vaihtoehtoinen selitys on, että äkilliset törmäystapahtumat — esimerkiksi meteoriitin tai komeetan törmäystapahtumat — olisivat käynnistäneet tai synkronisoineet ympäristömuutoksia. On ehdotettu, että tällaiset törmäykset voisivat laukaista myös tulvabasalttipurkauksia, mutta tämä malli ei ole saavuttanut laajaa tukea: toistaiseksi useimmat tutkimukset painottavat tulvabasalttien oman emissiotason ja vaikutusmekanismien riittävyyttä selittämään monet havaituista ympäristömuutoksista ilman, että törmäystä tarvitsee liittää tapahtumaketjuun.
Nykyinen tutkimus jatkuu: yhdistämällä tarkempia geokemiallisia mittauksia, sedimenttipinnojen analyysiä ja fossiiliaineistoa pyritään erottamaan syy-seuraussuhteita ja määrittämään, missä määrin Emeishanin laaja vulkanismi oli suora tai välillinen syy permikauden lopun ekologisiin romahtamisiin. Vaikka yksiselitteinen lopputulos puuttuu, Emeishanin ansat ovat keskeinen tapaus LIP-vulkanismin ja laajojen biologisten kriisien välisen yhteyden ymmärtämisessä.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä on Emeishanin ansat?
V: Emeishanin ansat on tulvabasaltti-tulivuorialue Lounais-Kiinassa, Sichuanin maakunnan ympäristössä. Se koostuu monista basalttikerroksista koostuvasta porrasmaisesta kalliosta, joka on syntynyt noin 260 miljoonaa vuotta sitten alkaneiden peräkkäisten magmapurkausten seurauksena.
Kysymys: Miten Emeshian Trapsin kokoa verrataan muihin suuriin vulkaanisiin maakuntiin?
V: Emesian ansat ovat paljon pienempiä kuin Siperian ansat, jotka syntyivät vähän myöhemmin, noin 251 miljoonaa vuotta sitten.
K: Mikä vaikutus Emesian ansoilla oli ekologiaan ja paleontologiaan?
V: Huolimatta pienestä koostaan verrattuna muihin suuriin magmakiviprovinsseihin Emesian ansat olivat riittävän suuria vaikuttaakseen ekologiaan ja paleontologiaan. Ne ovat osa permikauden lopun joukkosukupuutostapahtumia.
Kysymys: Mitä teoriaa on ehdotettu joukkosukupuuttojen selittämiseksi?
V: Yksi teoria, jota on ehdotettu joukkokuolemien selittämiseksi, on se, että meteorien tai komeettojen törmäystapahtumat aiheuttivat ne. Tässä yhteydessä oletetaan, että törmäystapahtumat aiheuttavat tulvabasalttipurkauksia, kuten ne, jotka synnyttivät Emesian ansat. Tämä hypoteesi ei saa laajaa kannatusta.
Kysymys: Milloin Emeishanin ansojen muodostumiseen johtaneet purkaukset alkoivat?
V: Emeishanin ansojen muodostumiseen johtaneet purkaukset alkoivat noin 260 miljoonaa vuotta sitten.
Kysymys: Miten vulkanismi ja joukkokuolemat liittyvät toisiinsa?
V: Guadalupian lopun sukupuuttoon kuoleminen tapahtui lähes samaan aikaan kuin Emeishanin ansat muodostuivat, mikä tukee väitettä, jonka mukaan vulkanismi on tärkein joukkosukupuuttojen taustavoima.
