Tulvabasaltti
Tulvabasaltti tai loukkubasaltti on tulosta jättimäisestä tulivuorenpurkauksesta tai purkausten sarjasta, joka peittää basaltti- eli basaltti- laavalla laajoja alueita maata tai merenpohjaa.
Tulvabasaltit ovat peittäneet mantereen kokoisia alueita esihistoriassa ja luoneet suuria tasankoja ja vuoristoja. Tulvabasaltteja on purkautunut eri aikoina maapallon historian aikana. Ne ovat selvä todiste siitä, että maapallolla on ollut aktiivisempia kausia sen sijaan, että se olisi ollut yhtenäisessä tasaisessa tilassa.
Yksi selitys tulvabasalteille on, että ne ovat tulleet mannerlaattojen repeytymisen ja siihen liittyvän sulamisen seurauksena. Tämän jälkeen vaippapilvi tuottaa valtavia määriä basalttimagmaa. Sen viskositeetti on alhainen, minkä vuoksi se pikemminkin "tulvii" kuin muodostaa korkeampia tulivuoria.
Tulvabasaltit alkavat 100-400 kilometrin syvyydessä astenosfäärissä. Jos halutaan saada aikaan yhtä suuri osittainen sulaminen kuin ansojen sulaminen, jolloin valtavia määriä laavaa purkautuu, tarvitaan suuri lämpöpanos. Tällainen sulaminen voi tapahtua lähellä kuumaa pistettä, jolloin syntyy sekoitus kuumasta pisteestä peräisin olevaa magmaa ja vaippapilven tuottamaa pinnallista magmaa.
Columbia River Basalt Groupin useat tulvabasalttivirrat. Valokuvassa näkyy näiden muodostumien, joita kutsutaan ansoiksi, porrasmainen luonne. Ylempi basaltti on Roza-jäsennystä, kun taas alempi kanjoni paljastaa Frenchmen Springs -jäsennyksen basalttia.
Kallio Paranán magmaattisessa maakunnassa, Brasiliassa. Osa valtavaa laavavirtaa 128-138 miljoonaa vuotta sitten. Osia tästä tapahtumasta on nähtävissä Etendekan loukuissa Namibiassa ja Angolassa. Nämä alueet koskettivat Pangaeaa
Lava-tasanteet
Laavatasanne on tasainen, laaja pinta (tasanne), joka muodostuu, kun laava nousee maasta ja leviää hyvin nopeasti. Laavakerrokset voivat ajan mittaan kasautua laavatasanteeksi. Seuraavassa esitetään laavatasanteiden yleiset ominaisuudet:
- Ne ovat hyvin laajoja alueita, joilla on kerrostunut basalttilaava.
- Laava kasvattaa tasankoa suuremmaksi ja korkeammaksi jokaisen purkauksen myötä.
- Ne ovat yleensä litteitä.
- Valtameren keskiosien harjujen purkaukset muodostavat merenpohjaan suuria tasankoja.
- Näiden tasankojen laava on ohutta ja juoksevaa.
- Näiden tasankojen muodostuminen voi kestää miljoonia vuosia.
- Ajan myötä useat halkeamat samalla alueella voivat muodostaa korkean tasangon.
Esimerkkejä
Emeishanin ansat Lounais-Kiinassa, Sichuanin maakunnan ympärillä, Keski-Intian Deccanin ansat, Siperian ansat ja Pohjois-Amerikan länsiosan Columbia-joen ylätasanko ovat neljä laajaa aluetta, jotka ovat esihistoriallisten tulvabasalttien peitossa. Historiallisen ajan kaksi suurinta tulvabasaltti-ilmiötä ovat olleet Eldgjá ja Lakagigar, molemmat Islannissa. Maapallon suurin ja parhaiten säilynyt mannermainen tulvabasalttialue on osa Mackenzie Large Igneous Province -aluetta Kanadassa. Kuun mariat ovat muita, vielä laajempia tulvabasaltteja. Valtamerten pohjalla olevat tulvabasaltit tuottavat valtamerten tasankoja.
Yhden purkauksen peittämä pinta-ala voi vaihdella noin 200 000 km²:stä (Karu) 1 500 000 km²:iin (Siperian ansat). Paksuus voi vaihdella 2000 metristä (Deccan Traps) 12 000 metriin (Lake Superior). Nämä ovat eroosion vuoksi pienempiä kuin alkuperäiset tilavuudet.
Toinen esimerkki laavatasanteesta on Giant's Causeway Pohjois-Irlannissa Antrimin kreivikunnassa. Se oli alun perin osa suurta vulkaanista tasankoa nimeltä Thulean Plateau.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on tulvabasaltti?
A: Tulvabasaltti on seurausta jättiläismäisestä tulivuorenpurkauksesta tai purkausten sarjasta, joka peittää basalttilaavalla laajoja alueita maata tai merenpohjaa.
K: Kuinka suuren alueen tulvabasaltit voivat peittää?
V: Tulvabasaltit ovat peittäneet esihistoriassa kokonaisen mantereen kokoisia alueita ja luoneet suuria tasankoja ja vuoristoja.
K: Mikä aiheuttaa tulvabasaltteja?
V: Tulvabasaltit johtuvat mantereiden repeytymisestä ja siihen liittyvästä sulamisesta sekä manttelin juonesta, joka tuottaa valtavia määriä basalttimagmaa.
K: Mistä tulvabasaltit saavat alkunsa?
V: Tulvabasaltit alkavat 100-400 kilometrin syvyydestä, astenosfääristä.
K: Mitä tarvitaan, jotta osittainen sulaminen voi tapahtua näin laajassa mittakaavassa?
V: Tarvitaan suuri lämmöntuonti, jotta osittainen sulaminen voi tapahtua niin laajassa mittakaavassa kuin loukut, joista purkautuu valtavia määriä laavaa.
K: Mistä tämä lämpöpanos tulee?
V: Lämmöntuonti on peräisin kuuman pisteen läheisyydestä, jolloin kuuman pisteen syvyyksistä peräisin oleva magma sekoittuu vaippapilven tuottaman pinnallisen magman kanssa.
K: Mistä tiedämme, että maapallolla on korkeamman aktiivisuuden jaksoja sen sijaan, että se olisi tasaisessa tasaisessa tilassa?
V: Tiedämme, että maapallolla on korkeamman aktiivisuuden kausia eikä tasaista tasaista tilaa, koska tulvabasaltteja on purkautunut eri aikoina maapallon historian aikana - ne ovat selkeä todiste tästä.
