Executive Order 13769 (2017): Trumpin matkustuskiellon määritelmä ja seuraukset

Executive Order 13769: Yhteenveto Trumpin matkustuskiellosta, sen laillisista kiistoista, vaikutuksista pakolaisiin ja viisumeihin sekä laajoista protesteista ja kansainvälisestä kritiikistä.

Executive Order 13769, jota kutsutaan myös nimellä Protecting the Nation from Foreign Terrorist Entry into the United States, on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin 27. tammikuuta 2017 allekirjoittama määräys. Se rajoitti matkustamista Yhdysvaltoihin joistakin maista ja kaikkien pakolaisten matkustamista Yhdysvaltoihin. Asetuksen mukaan tavoitteena oli estää mahdollisten terroristien pääsy maahan, mutta sen muodossa ja toimeenpanossa syntyi heti laaja kritiikki ja oikeudellisia kiistoja.

Sisältö ja välittömät vaikutukset

Määräyksen mukaan Yhdysvaltoihin voitiin päästää enintään 50 000 pakolaista vuoden aikana. Se pysäytti Yhdysvaltain pakolaisten vastaanotto-ohjelman (USRAP) 120 päiväksi (noin neljäksi kuukaudeksi). Tämän 120 päivän jälkeen ohjelma oli tarkoitus käynnistää uudelleen yksittäisten maiden osalta. Määräys pysäytti myös pakolaisten maahantulon Syyriasta. Tekstissä määrättiin eräitä kabinettisihteereitä lopettamaan sellaisten maiden kansalaisten maahantulo, jotka eivät täytä maahanmuutto- ja kansalaisuuslain (Immigration and Nationality Act) mukaisia arviointistandardeja. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö listasi nämä maat seuraavasti: Iran, Irak, Libya, Somalia, Sudan, Syyria ja Jemen.

Alkuvaiheessa toimeenpano oli laaja ja nopea: yli 100 matkustajaa pidätettiin tai otettiin kiinni lentokentillä, heitä pidettiin tuntikausia ilman perhettä tai oikeusapua, ja jopa 60 000 viisumia otettiin pois tai leimattiin mitättömiksi väliaikaisesti. Myös opiskelijat, tutkijat ja perheet jäivät kauhun ja epävarmuuden tilaan, kun lentoyhtiöt ja tullivirkailijat yrittivät tulkita asetuksen määräyksiä käytännössä.

Poikkeukset ja täsmennykset

Myöhemmin sisäisen turvallisuuden ministeriö ja muut viranomaiset antoivat täsmennyksiä, joiden mukaan pysyvien asukkaiden (vihreä kortti) haltijoiden sekä joidenkin kaksoiskansalaisten pääsyä Yhdysvaltoihin sallittiin. Heillä tuli kuitenkin olla passi tai kansalaisuus muusta kuin luettelossa mainitusta maasta, ja viranomaiset laativat myös poikkeuskäytäntöjä “bona fide” -suhteille (esimerkiksi perheenjäsenyys tai työsopimus Yhdysvalloissa).

Oikeudelliset haasteet ja tuomioistuimet

Määräystä yritettiin pysäyttää monilla oikeusjutuilla. Yksi tunnetuimmista oli Washingtonin osavaltio vastaan Trump, joka johti väliaikaisen lähestymiskiellon antamiseen. Tällaiset väliaikaiset kiellot estivät määräyksen laajamittaisen toimeenpanon ja käynnistivät laajan oikeusprosessin liittovaltion tuomioistuimissa. Keskustelu oikeusjutuissa keskittyi muun muassa siihen, rikkooko määräys Yhdysvaltain perustuslakia tai syrjivätkö sen määräykset uskonnon tai kansallisen alkuperän perusteella.

Tuomioistuimissa käsiteltiin muun muassa kysymyksiä presidentin toimeenpanovallasta ulkomaalaisten maahantulon rajoittamisessa sekä yksittäisten henkilöiden perusoikeuksista. Korkein oikeus puuttui asiaan eri vaiheissa: se salli joissakin tapauksissa osittain määräyksen toimeenpanon ja myöhemmin käsitteli tapaukset laajemmassa muodossa. Lopulta korkein oikeus käsitteli matkustusrajoitusten myöhempiä, muokattuja versioita ja teki merkittäviä ratkaisuja asiaan liittyen.

Myöhemmät määräykset ja korkein oikeus

Kun alkuperäistä määräystä kohtasi laaja oikeudellinen vastustus, se korvattiin myöhemmin muilla määräyksillä ja julistuksilla, kuten maaliskuussa 2017 annetuilla rajoituksilla (Executive Order 13780) ja syyskuussa 2017 julkaistulla presidentin julistuksella (Presidential Proclamation 9645), jotka muokkasivat ja rajasivat alkuperäistä kieltoa. Näissä muissa toimissa maa- ja tapauskohtaisia poikkeuksia sekä listoja muutettiin: esimerkiksi Irak poistettiin tietyistä rajoituksista myöhemmin.

Lopullinen oikeudellinen tarkastelu huipentui Korkeimpaan oikeuteen, joka käsitteli presidentin toimivaltuuksia ja väitteitä uskonnollisesta syrjinnästä. Tuomioistuimen ratkaisut antoivat eri vaiheissa sekä hallinnolle että valittajille osittaisia voittoja ja tappioita. Myöhempi korkein oikeus ratkaisu (esimerkiksi tapaukset, jotka liittyivät muokattuihin rajoituksiin) vaikutti siihen, miten presidentin maahantulorajoituksia voidaan tulevaisuudessa muotoilla ja haastaa oikeusteitse.

Kansainvälinen ja kotimainen reaktio

Määräystä vastaan protestoitiin laajasti lentokentillä ja kaupungeissa ympäri Yhdysvaltoja. Protesteihin osallistuivat sekä yksityishenkilöt että järjestöt, ja tilanteesta syntyi laaja mediakeskustelu. Yhdysvaltain kongressin kansanedustajat sekä demokraateista että republikaanisista piireistä kritisoivat määräystä, samoin uskonnolliset johtajat kuten katoliset piispat, yritysjohtajat, yliopistoyhteisöt ja kansalaisjärjestöt.

Kansainvälisesti monet liittovaltiot ja kansainväliset järjestöt pitivät määräystä ongelmallisena erityisesti ihmisoikeus- ja turvapaikkakulmista. Humanitaariset järjestöt varoittivat pakolaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kohtelun ja turvattomuuden lisääntymisestä.

Seuraukset ja perintö

Executive Order 13769 oli merkittävä käännekohta Yhdysvaltain maahanmuuttopolitiikassa 2010-luvulla. Se aiheutti välittömiä inhimillisiä vaikutuksia (perheiden erottumista, viisumien mitätöintejä, pidätyksiä) ja johti myös pitkäkestoiseen lainsäädännölliseen ja oikeudelliseen debattille siitä, miten turvallisuushuolia voidaan sovittaa yhteen perustuslaillisten oikeuksien ja kansainvälisten velvoitteiden kanssa.

Myöhemmät määräykset, oikeudelliset ratkaisut ja hallinnolliset täsmennykset muokkasivat alkuperäisen asetuksen käytännön vaikutuksia, ja aihe jatkoi keskustelua niin poliittisesti kuin oikeudellisestikin vielä vuosia eteenpäin. Presidentinvaihdoksen jälkeen tammikuussa 2021 seuraava hallinto ryhtyi toimiin näiden rajoitusten arvioimiseksi ja purkamiseksi, mikä päätti yhden näkyvimmistä ja kiistanalaisimmista vaiheista Trumpin maahanmuuttopolitiikassa.

Keskeiset seikat:

• Alkuperäinen määräys rajoitti joidenkin muslimienemmistöisten maiden kansalaisten pääsyä Yhdysvaltoihin ja asetti väliaikaisia pakolaiskiintiöitä.
• Määräys kohtasi välittömiä oikeusesteitä ja laajoja protesteja.
• Se uutisoi operaatiotilanteita lentokentillä, perheiden hajoamista ja tuhansien viisumien peruuntumisia.
• Määräyksen muutetut versiot ja myöhemmät presidentin julistukset jatkoivat oikeudellista kiistaa, jonka lopulliset ratkaisulinjat muotoutuivat osin Korkeimman oikeuden päätöksillä ja myöhemmillä hallinnollisilla toimilla.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on toimeenpanomääräys 13769?

Kysymys: Kuinka monta pakolaista päästettiin Yhdysvaltoihin verovuonna 2017?

K: Mitkä maat on lueteltu maahanmuutto- ja kansalaisuuslaissa?

K: Kuinka kauan USRAP pysähtyi?

K: Milloin annettiin väliaikainen lähestymiskielto Executive Order 13769:ää vastaan?

K: Kuinka monta viisumia otettiin pois tämän toimeenpanomääräyksen vuoksi?

K: Millaisia reaktioita tämä toimeenpanomääräys sai?

Hae kirjaimella