Somalia (somali: Soomaaliya; arabia: الصومال), viralliselta nimeltään Somalian liittotasavalta (somali: Jamhuuriyadda Soomaaliya; arabia: جمهورية الصومال), on maa Afrikassa. Se tunnettiin aiemmin nimellä Somalian tasavalta. Se on numeron seitsemän muotoinen. Se on maa Afrikan sarvessa. Se rajoittuu Djiboutiin luoteessa, Keniaan lounaassa, Adeninlahteen ja Jemeniin pohjoisessa, Guardafui-kanavaan ja Somalimereen idässä ja Etiopiaan lännessä. Somaliasta kotoisin olevaa henkilöä kutsutaan somaliksi.

Sijainti ja maantiede

Somalia sijaitsee Itä-Afrikassa, Afrikan sarvessa, ja sillä on pitkä rannikko Adeninlahteen ja Intian valtamereen. Maan rannikkovyöhyke sisältää useita tärkeitä satamakaupunkeja, kuten pääkaupunki Mogadishu (somali: Muqdisho), sekä Bosaso, Kismayo ja Hargeisa (joka on hallinnollisesti osa itsejulistautunutta Somalilandia). Somaliassa on vaihtelevaa maastoa: rannikkotasangoja, kuivaa sisämaata, vuoristoja ja autiomaisia alueita.

Ilmasto ja ympäristö

Ilmasto on pääasiassa kuiva tai puolikuiva (aridi ja semiaridi), ja sadekaudet ovat epäsäännöllisiä. Tärkeimmät sadekaudet ovat Gu (huhti–kesäkuu) ja Dayr (lokakuu–joulukuu). Kuivuus, eroosio ja satunnaiset kuivuusjaksot vaikuttavat voimakkaasti maan maatalouteen ja laidunoloihin. Luonnon monimuotoisuus on rannikolla ja pohjoisessa, mutta monet lajit ovat uhanalaisia tai harvinaisia ihmistoiminnan ja ilmastonmuutoksen vuoksi.

Väestö ja kielet

Somalian väestö koostuu pääosin somalialaisista heimoista ja klaaneista, joiden sosiaalinen rakenne on perinteisesti heimo- ja klaanipohjainen. Viralliset kielet ovat somalin kieli ja arabia; somali on laajimmin käytetty kieli arkielämässä ja hallinnossa. Uskonto on pääosin islam (aurinkosektori, shafi'i), ja uskonnolla on tärkeä rooli yhteiskunnallisessa elämässä.

Historia lyhyesti

Nykyisen Somalian alueella on pitkä historia, johon kuuluu rannikon kauppakulttuureita, islamin leviäminen ja vaikutteita Persianlahden ja Intian valtameren kauppareiteiltä. Moderni Somalia syntyi itsenäistymällä vuonna 1960, kun Britannian Somalimaa ja Italian Somalimaa yhdistyivät. Vuoden 1969 sotilasvallankaappauksen jälkeen Mohamed Siad Barren hallinto muuttui diktatuuriksi. 1990-luvun alun liittovaltiollinen romahtaminen johti sisällissotaan, valtiollisen hallinnon hajoamiseen ja humanitaariseen kriisiin. 1990-luvulta lähtien osa alueista (kuten Somaliland) on julistanut itsenäisyyden, mutta ei ole saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta. 2000-luvulla on nähty vaiheittaisia pyrkimyksiä valtioiden uudelleenrakentamiseen, liittovaltiomallin käyttöönottoon ja turvallisuustilanteen vakauttamiseen, johon ovat osallistuneet sekä kansainväliset toimijat että alueelliset turvallisuusjoukot.

Politiikka ja hallinto

Somalia on virallisesti liittotasavalta, jossa on presidentti ja hallitus sekä liittovaltion järjestelmä. Hallinto on kuitenkin epätasaista: hallituksen vaikutus ulottuu epätasaisesti eri alueille, ja paikalliset itsehallinnolliset yksiköt, kuten Puntland, ja itsejulistautunut Somaliland, toimivat käytännössä itsenäisesti tietyissä toimissaan. Turvallisuustilanne vaihtelee; jihadistinen liike Al-Shabaab on ollut merkittävä turvallisuusuhka, mutta kansainväliset ja alueelliset toimet ovat pyrkineet heikentämään sen vaikutusvaltaa.

Talous

Somalian talous perustuu pitkälti karjankasvatukseen, kalastukseen, kaupankäyntiin ja kotimaan ja ulkomaan rahalähetyksiin (remittances), joita maan ulkomailla asuvat somalialaiset lähettävät. Maatalouden olosuhteet ovat alttiita kuivuudelle, ja infrastruktuuri on monin paikoin vaillinainen. Päävaluutta on somalimarkka (Somali shilling). Viime vuosina telekommunikaatio- ja pankkipalvelujen yksityinen kehitys on ollut merkittävä menestystarina, vaikka laajemmat taloudelliset haasteet jatkuvat.

Kulttuuri ja yhteiskunta

Somaliankulttuuri painottaa runoutta, suullista perinnettä, musiikkia ja yhteisöllisyyttä. Tarveeläkeläiset ja paimentolaisuus ovat olleet historiallisesti tärkeitä elämäntapoja monille somaleille. Ruoka sisältää esimerkiksi leipiä kuten canjeero (lähinnä hapanohukainen), riisiä, kalaa ja kamelinmaitoa tietyillä alueilla. Klaani- ja sukulaisuussuhteet sekä islamin ohjeet muovaavat yhteiskunnallisia normeja ja päivittäistä elämää.

Haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Somalia kohtaa useita monimutkaisia haasteita: turvallisuus ja aseelliset konfliktit, poliittinen epävakaus, humanitaariset kriisit kuten nälänhätä ja pakolaisuus, sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat kuivuudet. Samalla on nähtävissä myönteisiä merkkejä: paikallinen toimeentulo, yrittäjyys etenkin teknologiassa ja palvelualoilla, sekä kansainvälinen tuki valtionrakentamiselle. Pitkän aikavälin vakaus riippuu poliittisista ratkaisuista, turvallisuuden parantamisesta, talouden elpymisestä ja luonnonolosuhteisiin sopeutumisesta.