Argumentti määritelmä, rakenne, premissit ja esimerkit

Argumentti on yritys saada joku vakuuttuneeksi jostakin asiasta. Johtopäätöksen hyväksymistä perustellaan. Luonnollisen kielen argumentin yleinen rakenne on, että premissiot (propositiot tai väitteet) tukevat väitettä tai johtopäätöstä.

Mitä argumentilla tarkoitetaan?

Argumentti koostuu yhdestä tai useammasta premissistä (perusteluista) ja niistä seuranneesta johtopäätöksestä. Tarkoitus on esittää syy tai syitä, joiden nojalla johtopäätös olisi hyväksyttävä. Argumentti voi olla puhuttu, kirjoitettu tai muunlainen päättelyketju.

Argumentin rakenne

• Premissit: väitteitä tai toteamuksia, jotka esitetään perusteina.
• Johtopäätös: se väite, jonka puolesta argumentti pyrkii antamaan perusteita.
• Päättely: se looginen suhde, joka yhdistää premissit johtopäätökseen.

Argumenttityypit

Yleisimmät argumenttityypit erotetaan sen mukaan, miten hyvin premissit oikeuttavat johtopäätöksen:

• Deduktiivinen argumentti: pyrkii tarjoamaan varman johtopäätöksen. Jos premissit ovat tosia ja argumentti on muodollisesti pätevä (validi), johtopäätös on pakko olla tosi.
• Induktiivinen argumentti: perustuu havainnoista yleistämiseen tai todennäköisyyksiin. Induktiiviset argumentit voivat olla vahvoja tai heikkoja; ne eivät takaa johtopäätöksen totuutta, vaan tekevät sen todennäköiseksi.
• Abduktiivinen argumentti (parhaan selityksen päättely): valitsee parhaan selityksen saatavilla oleville havainnoille. Tuloksena oleva johtopäätös on usein hypoteesi, ei varma totuus.

Pätevyys, totuus ja soundness

• Validiteetti (pätevyys): deduktiivisen argumentin ominaisuus: jos premissit olisivat tosia, johtopäätös seuraisi välttämättä. Validiteetti ei vaadi premissien tosuutta.
• Soundness (kelpoisuus): argumentti on sound, jos se on validi ja kaikki sen premissit ovat tosia. Sound argumentti antaa pätevän ja tosipohjaisen johtopäätöksen.
• Induktiivisen argumentin vahvuus: arvioidaan sen perusteella, kuinka todennäköisesti premissit tekevät johtopäätöksestä totta.

Argumentin arviointi

Arvioidessa argumenttia kysy esimerkiksi:

• Ovatko premissit selkeät ja ymmärrettävät?
• Ovatko premissit tosia tai ainakin hyvin perusteltuja?
• Seuraako johtopäätös loogisesti premisseistä (pätevyys)?
• Onko argumentti riippuvainen salatuista oletuksista tai epäselvistä termeistä?
• Onko olemassa vaihtoehtoisia selityksiä, joita ei oteta huomioon?

Yleisiä argumenttivirheitä (loogiset harhautumat)

• Ad hominem: hyökkäys henkilön sijaan argumentoita vastaan.
• Straw man (olkinukke): vastustajan kanta vääristellään, jotta se olisi helpompi kumota.
• Väärä dikotomia (false dilemma): esitetään vain kaksi vaihtoehtoa, vaikka muitakin on.
• Hasty generalization: liian nopea yleistys suppeasta otoksesta.
• Appeal to authority: väite perustellaan pelkästään auktoriteetin sanomisella ilman muita perusteita.
• Begging the question (sirkulaarinen päättely): johtopäätös oletetaan premississä.
• Equivocation: termin merkityksen vaihtelu premissien ja johtopäätöksen välillä.

Esimerkkejä

Deduktiivinen (pätevä) esimerkki — modus ponens:

• Premissi 1: Jos sataa, kadut ovat märät.
• Premissi 2: Sataa.
• Johtopäätös: Kadut ovat märät.

Deduktiivinen mutta invalidi esimerkki — affirming the consequent (virhe):

• Premissi 1: Jos sataa, kadut ovat märät.
• Premissi 2: Kadut ovat märät.
• Johtopäätös: Sataa. (Tämä ei seuraa välttämättä, koska kadut voivat olla märät myös muista syistä.)

Induktiivinen esimerkki:

• Havainto: Olen nähnyt tuhat valkoista joutsenta.
• Johtopäätös: Kaikki joutsenet ovat valkoisia. (Induktiivinen yleistys; voi osoittautua virheelliseksi, jos löytyy musta joutsen.)

Kuinka rakentaa hyvä argumentti

1. Tee johtopäätös selväksi ja tarkaksi.
2. Esitä premissit selkeästi; vältä epämääräisyyksiä.
3. Perustele premissit luotettavilla tiedoilla, lähteillä tai loogisella päättelyllä.
4. Tarkista, seuraako johtopäätös premisseistä (erityisesti deduktiivisissa argumenteissa).
5. Harkitse vastaväitteitä ja ota huomioon vaihtoehtoiset selitykset.
6. Vältä tunnettuja virhepäätelmiä ja retorisia koukkujaja, jotka harhauttavat keskustelua.

Retoriikka vs. looginen argumentti

Retoriikka keskittyy siihen, miten vakuuttava argumentti on kuulijan näkökulmasta (tunnevaikuttimet, kielellinen tyyli), kun taas looginen analyysi arvioi premissien ja johtopäätöksen välistä päättelyä. Hyvä argumentti pyrkii yhdistämään molemmat: se on sekä loogisesti perusteltu että selkeästi esitetty.

Yhteenveto

Argumentti on premissien ja johtopäätöksen muodostama perustelu. Tärkeää on erottaa muodollinen pätevyys ja premissien totuus sekä tunnistaa argumentin tyyppi (deduktiivinen, induktiivinen, abduktiivinen). Argumentteja kannattaa arvioida sekä loogisin kriteerein että sisällöllisten tosiasioiden valossa, ja varoa yleisimpiä loogisia harhauttavuuksia.

Hae kirjaimella