Motivaatio – psykologinen määritelmä, syyt ja esimerkit

Motivaatio – selkeä psykologinen määritelmä, yleisimmät syyt ja havainnollistavat esimerkit arjen ja tutkimuksen näkökulmasta.

Motivaatio on tärkeä osa ihmisen psykologiaa. Se saa ihmisen toimimaan halutun päämäärän saavuttamiseksi. Se on liikkeellepaneva voima, joka edistää toimintaa. Esimerkiksi nälkä on motivaatio, joka aiheuttaa halun syödä. "Motivaatio on käyttäytymisen virittäjä". Motivaatio on toiminnan tarkoitus tai psykologinen syy.

Eläimillä motivaatio johtuu perustarpeista: ruoan, veden, lämmön, turvallisuuden, parittelun, poikasten suojelun, reviirin puolustamisen, kivun ja uhkien pakenemisen tarpeista.... Halu tehdä näitä asioita on vaistonvaraista, synnynnäistä ja olosuhteiden laukaisemaa.

Ihmisillä, joiden henkinen elämä on niin paljon monimutkaisempaa, motivaatio on monimutkaisempaa. On selvää, että ihmiset tuntevat tarvetta saada ruokaa ja vettä, välttää kipua ja niin edelleen. Mutta heillä on myös pitkän aikavälin suunnitelmia, joita on vaikeampi ymmärtää.

Mitä motivaatio tarkoittaa psykologisesti?

Psychologisessa mielessä motivaatio tarkoittaa kaikkia niitä sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä, jotka suuntaavat, ylläpitävät ja säätelevät käyttäytymistä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Motivaatio vastaa kysymyksiin miksi ihminen toimii, millä tavalla hän toimii ja kuinka kovasti hän ponnistelee.

Pääasialliset teoreettiset lähestymistavat

• Tarvelähtöiset ja biologiset teoriat: esimerkiksi homeostaasi- ja drivet-teoriat selittävät motivaatiota kehon perustarpeiden palauttamisena (esim. nälkä, jano).
• Palkkio- ja oppimisteoriat: käyttäytyminen vahvistuu palkkioiden avulla (ketjuuntuminen, operantti ehdollistuminen).
• Kognitiiviset teoriat: odotusarvot ja tavoitteet (expectancy-value), itseluottamus ja uskomukset vaikuttavat siihen, miten motivoitunut henkilö on tavoitteen saavuttamiseen.
• Itsesäätelyn mallit ja itseohjautuvuus: Self-Determination Theory (SDT) erottaa sisäisen (intrinsic) ja ulkopuolisen (extrinsic) motivaation sekä korostaa autonomiaa, pätevyyden kokemusta ja yhteenkuuluvuutta.

Tyypillisiä motivaation muotoja

• Fysiologinen motivaatio: nälkä, jano, uni — perustarpeet, jotka turvaavat eloonjäämisen.
• Työ- ja saavuttamismotivaatio: halu menestyä, oppia ja saavuttaa henkilökohtaisia tavoitteita.
• Sosiaalinen motivaatio: tarve kuulua ryhmään, saada hyväksyntää ja ylläpitää ihmissuhteita.
• Pelkot ja välttämismotivaatio: toiminta, jonka tarkoitus on välttää haittaa tai uhkaa.
• Utelu ja tiedonhankkiminen: kognitiivinen motivaatio, joka ajaa oppimista ja uusien asioiden kokeilua.

Esimerkkejä motivaatiosta

• Opiskelija lukee kokeisiin, koska haluaa saada hyvän arvosanan ja päästä haluamaansa kouluun (saavuttamisen ja tulevaisuuden motivaatio).
• Työntekijä tekee ylimääräistä työtä palkkioiden tai ylennyksen toivossa (ulkoinen motivaatio).
• Henkilö harrastaa valokuvausta tuntiensa ilon vuoksi (sisäinen motivaatio).
• Vanhempi varmistaa lasten turvallisuuden ja huolehtii heistä (suojeleva motivaatio, osittain vaistonvarainen, osittain sosiaalinen).

Biologinen ja aivoperustainen näkökulma

Aivot muuttuvat ja oppivat motivaation myötä. Dopamiinijärjestelmä on keskeinen palkkiokokemuksissa ja odotuksissa: se liittyy siihen, kuinka houkuttelevana tavoite koetaan. Prefrontaalinen aivokuori puolestaan säätelee suunnitelmallisuutta, itsesäätelyä ja pitkän aikavälin tavoitteiden tavoittelua.

Miten motivaatio syntyy ja muuttuu?

• Tarpeet ja puute: perustarpeet laukaisevat toiminnan (esim. nälkä).
• Odottamus ja arvo: usko omiin mahdollisuuksiin ja tavoitteen merkityksellisyys ylläpitävät ponnistelua.
• Palaute ja palkitseminen: onnistumisen kokemukset ja ulkoiset palkinnot vahvistavat toimintaa.
• Ympäristö ja sosiaaliset tekijät: kannustus, mallioppiminen ja kulttuurinen viitekehys muokkaavat motivaatiota.

Mittaus psykologiassa

Motivaatiota tutkitaan eri tavoin: itsearviointilomakkeilla, käyttäytymismittauksilla (esim. tehtävään käytetty aika, ponnistus) ja fysiologisilla mittareilla (aivokuvantaminen, hormonimittaukset). Kattava ymmärrys syntyy usein yhdistämällä useita mittareita.

Vinkkejä motivaation lisäämiseen

• Aseta selkeät, konkreettiset ja realistiset tavoitteet.
• Jaa suuret tehtävät pienempiin osiin — onnistumisen kokemukset lisäävät jatkomotivaatiota.
• Etsi henkilökohtainen merkitys: miksi tehtävä on sinulle tärkeä?
• Vahvista rutiineilla ja tavoilla (habits): tapa vähentää tahdonvoiman tarvetta.
• Hanki palautetta ja sosiaalista tukea — se lisää motivaatiota ja sitoutumista.
• Huolehdi perustarpeista: riittävä uni, ravinto ja liikunta vaikuttavat jaksamiseen.
• Vältä liiallista palkitsemista ulkoisilla palkinnoilla, jos haluat säilyttää sisäisen motivaation.

Haasteita ja sudenkuoppia

Prokrastinaatio, uupumus ja epärealistiset odotukset heikentävät motivaatiota. Liiallinen ulkopuolinen kontrolli tai jatkuva kritiikki voi siirtää tekemisen mielekkyyttä ulkoiseksi velvoitteeksi ja heikentää pitkäkestoista motivaatiota.

Yhteenveto

Motivaatio on monitasoinen ilmiö, joka sisältää biologisia tarpeita, kognitiivisia arvioita, tunteita ja sosiaalisia tekijöitä. Ymmärtämällä erilaisia motivaation lähteitä ja käyttämällä konkreettisia keinoja sen tukemiseksi voi parantaa sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimintaa ja hyvinvointia.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on motivaatio?

K: Mikä on motiivi?

K: Mitä motivaatio tekee?

K: Miksi motivaatio on tärkeää?

K: Mikä aiheuttaa motivaatiota eläimissä?

K: Mitä eroa on eläinten ja ihmisten motivaatiolla?

Hae kirjaimella