Ensimmäinen sino–japanilainen sota 1894–1895 — Qing vs. Japani

Katso analyysi Ensimmäisestä sino–japanilaisesta sodasta 1894–1895: Qing-dynastian ja Japanin taistelut, seuraukset ja Shimonosekin rauhansopimus.

Ensimmäinen kiinalais-japanilainen sota (kiinaksi: 中日甲午戰爭, japaniksi: 日清戦争; 1. elokuuta 1894-17. huhtikuuta 1895) oli Qing-dynastian ja Japanin keisarikunnan välinen sota. Lopulta Japanin keisarikunta voitti sodan. Ne allekirjoittivat Shimonosekin sopimuksen vuonna 1895.

Tausta

Sota syntyi kilpailusta Itä-Aasiassa, erityisesti Korean asemasta. Korea oli perinteisesti Qing-dynastian vaikutuspiirissä, mutta 1800-luvun lopulla sekä Kiina että modernisoitu Japani pyrkivät lisäämään valtaansa maan yli. Korean sisäinen levottomuus (Tonghak-kapina) vuonna 1894 johti siihen, että sekä Kiinan että Japanin joukot lähetettiin maahan. Konflikti eskaloitui, kun Japanin ja Qingin edut kohtasivat ja ne eivät kyenneet ratkaisemaan kiistaa diplomaattisesti.

Sodan kulku – yhteenveto

Sota oli lyhyt mutta ratkaiseva. Japanin modernisoitu armeija ja laivasto saavuttivat nopeasti menestystä, kun taas Qingin asevoimat osoittivat puutteita organisaatiossa, koulutuksessa ja koordinaatiossa.

• Korean operaatio: Japanilaiset voimat nousivat maihin ja voittivat taisteluita Korean alueella, mikä johti Qingin joukkojen vetäytymiseen.
• Meritaistelut: Tärkein meritaistelu oli Yalu-joen taistelu (lähellä nykyistä Pohjois-Korean ja Kiinan rajaa) syyskuussa 1894, jossa Japanin laivasto voitti Qingin laivaston ja sai meriylivallan.
• Manneroperaatiot: Japanilaiset etenivät mantereelle ja valtasivat tärkeitä satamia ja linnoituksia, muun muassa Lushun/Port Arthurin ja myöhemmin Weihaiwein, missä Qingin maavoimat ja jäljellä oleva laivasto kärsivät tappion.
• Julmuudet: Sodassa esiintyi myös sotarikoksia siviiliväestöä vastaan, tunnetuimpana Lushunin valtauksen jälkeiset väkivaltaisuudet.

Tärkeimpiä taisteluita (esimerkkejä)

• Taistelu Pjongjangista (maataistelu, syksy 1894)
• Yalu-joen meritaistelu (17. syyskuuta 1894)
• Lushun/Port Arthurin valtaus (marraskuu 1894)
• Weihaiwein taistelu ja Beiyang-laivaston häviäminen (talvi 1895)

Shimonosekin sopimus ja välittömät seuraukset

Sota päättyi Shimonosekin (Shimonoseki) sopimukseen huhtikuussa 1895. Sopimuksen keskeisiä ehtoja olivat:

• Kiinan tunnustama Korean "itsenäisyys" (käytännössä se heikensi Qingin vaikutusvaltaa ja avasi tien Japanin kasvavalle vaikutukselle Koreassa)
• Kiinan oli luovutettava Taiwan (Formosa) ja Penghusaaret Japanille
• Kiinan oli maksamaan suuria sotakorvauksia Japanille ja avaamaan useita satamia ja kauppapaikkoja
• Kiinan oli luovutettava Liaodongin niemimaa, mutta alue palautettiin myöhemmin Qingille Triple Interventionin (Venäjä, Saksa, Ranska) painostuksen seurauksena — tämä lisäsi Venäjän vaikutusta Manchuriassa

Pidempiaikaiset seuraukset ja merkitys

• Japanin nousu: Voitto vahvisti Japanin asemaa alueellisena suurvaltana ja antoi sille lisää itseluottamusta ja imperiaalista kunnianhimoa.
• Qing-dynastian heikkeneminen: Tappio paljasti Qing-hallinnon heikkoudet ja edisti poliittista painetta uudistuksiin, mutta myös lisäsi ulkomaista painostusta ja alueellisia menetyksiä.
• Korean asema: Vaikka sopimuksessa puhuttiin Korean "itsenäisyydestä", se käytännössä avasi tien kasvavalle japanilaiselle vaikutusvallalle, joka huipentui Korean annexion (liittäminen) vuonna 1910.
• Kolonialismi ja aluejako: Sodan seuraukset vahvistivat kilpailua eurooppalaisten suurvaltojen ja Venäjän välillä Itä-Aasiassa. Taiwanista tuli Japanin siirtomaa vuoteen 1945 asti.
• Modernisaation vaikutus: Sota korosti modernin armeijan ja laivaston merkityksen sekä tehokkaan teollisen ja hallinnollisen uudistuksen tarpeen valtiolle.

Uhrautuneet ja arvioitu vaikutus

Sodassa oli kymmeniä tuhansia kuolleita ja haavoittuneita; yksityiskohtaiset luvut vaihtelevat lähteittäin. Yleinen piirre oli, että Qingin tappiot ja sotilaallinen romahdus olivat suhteessa suuremmat kuin Japanin, mikä heijasteli eroja modernisaatiossa, organisaatiossa ja sotilaallisessa johtamisessa.

Ensimmäinen sino–japanilainen sota jäi kulmakiveksi Itä-Aasian modernissa historiassa: se muutti alueellista voimasuhdetta, nopeutti imperiumien uudelleenjärjestelyä ja vaikutti myöhempiin tapahtumiin, kuten Venäjän laajenemispyrkimyksiin Manchuriassa ja Japanin myöhempiin sotiin 1900-luvulla.

Kiinan laivastojen tila

Kiinassa oli yhteensä 65 sota-alusta ennen ensimmäisen kiinalais-japanilaisen sodan puhkeamista. Ne oli jaettu neljään laivastoon (Beiyangin laivasto, Nanyangin laivasto, Guangdongin laivasto ja Fujianin laivasto). Beiyangin laivasto oli kuitenkin ainoa sotaan osallistunut laivasto. Pelastaakseen aluksensa muiden laivastojen komentajat vastustivat sotaan osallistumista.

Beiyangin laivastossa oli 25 sota-alusta. Dingyuan ja Zhenyuan olivat laivaston voimakkaimmat sota-alukset. Dingyuanilla oli 6000 hevosvoimaa ja sen kantavuus oli 7 670 tonnia kuormattuna. Koska keisarinna Cixi halusi rakentaa suuren puutarhan ja kavalsi alun perin Beiyangin laivaston laajentamiseen varatut rahat, komentajilla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi rahaa ostaa laivastolle uusimpia aseita. Useimmat laivaston sota-alukset olivat huonosti varustettuja ennen sotaan osallistumista.

 
Zhenyuan, Beiyangin laivaston vahvin taistelulaiva.  

Tärkeimmät taistelut sodan aikana

1. Yalu-joen taistelu

Syyskuun 17. päivänä 1894 Beiyangin laivasto ja Japanin keisarillinen laivasto taistelivat Yalu-joella, Kiinan ja Korean rajalla. Tässä taistelussa Beiyangin laivaston komentaja oli Ding Ruchang, joka oli alun perin ratsumies, ja Japanin laivaston komentaja oli Sukeyuki Ito. Taistelu kesti 5 tuntia. Lopulta Beiyangin laivaston 4 taistelulaivaa tuhoutui ja 1 000 sotilasta sai surmansa. Japanin keisarillinen laivasto menetti vain 1 taistelulaivan. Beiyangin laivaston komentaja vetäytyi Lushunin satamaan.

2. Lushunkoun taistelu

Syyskuun 17. päivänä 1894 japanilaiset armeijat valtasivat Lushunin ja Dalianin linnoitukset ja kaupungit tehokkailla tykeillä. Japanilaiset joukot tunkeutuivat kaupunkeihin ja tappoivat 20 000 kiinalaista siviiliä neljän päivän kuluessa. Tätä tapahtumaa kutsuttiin historiallisesti Port Arthurin verilöylyksi.

3. Weihaiwein taistelu

Tammikuussa 1895 japanilaiset armeijat hyökkäsivät Weihaiweihin. Beiyangin laivasto kärsi melkoisen tappion. Joukkueen 11 taistelulaivaa takavarikoitiin.

 
Ensimmäinen kiinalais-japanilainen sota, tärkeimmät taistelut ja joukkojen siirrot  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä oli ensimmäinen kiinalais-japanilainen sota?

K: Kuka voitti ensimmäisen kiinalais-japanilaisen sodan?

Kysymys: Milloin ensimmäinen kiinalais-japanilainen sota käytiin?

K: Mikä sopimus päätti ensimmäisen Kiinan ja Japanin sodan?

K: Kuinka kauan Shimonosekin sopimuksen allekirjoittaminen kesti?

K: Millä kielellä on "中日甲午戰爭"?

K: Millä kielellä "日清戦争" on?

Hae kirjaimella