Korea on Korean niemimaa Koillis-Aasiassa. Koreasta tuli maa (tai valtio) vuonna 918. Niemimaalla on monimuotoinen luonto: rannikkoja, vuoristoa ja jokilaaksoja, ja ilmasto vaihtelee pohjoisesta kylmästä mannerilmastosta etelän leudompaan meri-ilmastoon. Meret ympärillä ovat olleet tärkeitä kaupan ja kulttuurivaikutteiden välittäjiä.

Vuonna 1948 se jakautui kahdeksi maaksi: Pohjois-Korea ja Etelä-Korea. Pohjois- ja Etelä-Korea ja niiden liittolaiset taistelivat toisiaan vastaan Korean sodassa. Sota päättyi aselepoon vuonna 1953, mutta virallista rauhansopimusta ei ole tehty, ja maa on käytännössä jaettu edelleen tiukasti valvottuun demilitarisoituun vyöhykkeeseen (DMZ).

Koreassa on eletty noin 15 000 vuotta. Aikaisemmin osa nykyisestä Mantšuriasta ja Siperiasta kuului Korean hallintaan. Korea on tunnettu hienosta silkistään. Seitsemännellä vuosisadalla Kiinan kansa etsi Koreasta kultatyöläisiä. Eurooppalaiset tiesivät Koreasta vain vähän ennen nykyaikaa. Historiallisesti Korean niemimaalla kukoistivat mm. kolmestaidon muodostaneet valtakunnat (Goguryeo, Baekje ja Silla) sekä myöhemmin Goryeo- ja Joseon-dynastiat, jotka muovasivat kieltä, valtiollista järjestystä ja kulttuuria.

Historia lyhyesti

Esihistoriallisista ajoista lähtien Korean niemimaan kulttuureissa näkyy yhteys läheisiin alueisiin kuten Kiinaan ja Japaniin, mutta samalla Korealla on ollut omia vahvoja perinteitä. Vuonna 918 syntynyt Goryeo-valtakunta antoi nimen myös englanninkieliselle ja joillekin muille nimityksille (Korea/Goryeo). 1400-luvulla Joseon-dynastian aikana kuningas Sejong Suuri loi hangulin, korealaisen kirjoitusjärjestelmän, joka lisäsi lukutaidon leviämistä. 1900-luvulla Korea ajautui Japanin siirtomaavallan alle (1910–1945), mikä jätti syviä jälkiä yhteiskuntaan.

Jako, sota ja seuraukset

Toisen maailmansodan jälkeen maa jaettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vaikutusalueisiin, mikä johti kahden valtion syntyyn. Korean sota (1950–1953) aiheutti suuria inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. Sodan jälkeen Etelä- ja Pohjois-Korean kehityspolut erosivat: Etelä-Koreasta tuli markkinatalous ja nopeasti kehittyvä teollisuusmaa, kun taas Pohjois-Koreassa syntyi eristäytynyt, keskusjohtoitu järjestelmä. Nykyään Pohjois-Koreaa leimaavat autoritaarinen hallinto, tiukka kontrolli ja kansainväliset jännitteet erityisesti sen ydinohjelmien vuoksi.

Väestö ja kaupungit

Etelä-Koreassa on yli 50 miljoonaa ihmistä ja Pohjois-Koreassa yli 23 miljoonaa. Etelä-Korean suurin kaupunki on Soul, joka on Etelä-Korean pääkaupunki. Kaupungissa on yli 10 miljoonaa ihmistä ja Soulin alueella yli 15 miljoonaa ihmistä. Pohjois-Korean suurin kaupunki on Pohjois-Korean pääkaupunki Pjongjang. Siellä on alle 4 miljoonaa ihmistä. Kaupungistuminen Etelässä on voimakasta, kun taas Pohjois-Korean kaupunkirakenne ja infrastruktuuri ovat kehittyneet eri tavoin ja vaihtelevat suuresti alueittain.

Kieli, koulutus ja kulttuuri

Korealaiset puhuvat korean kieltä. Monet eteläkorealaiset opiskelevat koulussa englantia ja muita kieliä, kuten kiinaa ja japania. Korealainen kulttuuri sisältää runsaan kirjallisuuden, perinteisen taiteen (kuten keramiikka ja tekstiilityöt), musiikin ja korealaisen keittiön, joka on tunnettu mm. kimchistä ja monipuolisesta ruoanlaitosta. 2000-luvulta lähtien K-pop, korealaiset televisiosarjat ja elokuvat ovat saavuttaneet suurta suosiota kansainvälisesti, mikä on lisännyt Korean kulttuurivaikuttavuutta globaalisti.

Talous ja yhteiskunta

Etelä-Korea on edistynyt maa, jossa on suuria kaupunkeja, suurnopeusjunia, nopea internet ja monia televisio- ja radioverkkoja. Monet korealaiset televisiodraamat ovat suosittuja ympäri maailmaa. Etelä-Korea on koti monille globaaleille teknologiayrityksille ja vientivetoisille teollisuudenaloille (esim. elektroniikka, autoteollisuus ja laivanrakennus). Kuitenkin Etelä-Koreassakin on edelleen köyhiä alueita. Korealaiset maanviljelijät eivät ole rikkaita, ja he kamppailevat kilpailemaan muista maista tulevien halpojen elintarvikkeiden kanssa. Pohjois-Korean talous on pitkälti valtion ohjaama ja kärsii kansainvälisistä pakotteista sekä resurssipulasta.

Nykytilanne ja haasteet

Korealla on sekä suuria mahdollisuuksia että merkittäviä haasteita: rauhan ja vakaan suhteiden rakentaminen Korean niemimaalle, ilmastonmuutoksen vaikutukset merenpinnan nousun ja säävaihteluiden kautta, väestön ikääntyminen Etelässä sekä ihmisoikeuskysymykset Pohjoisessa. Kansainvälinen yhteistyö, taloudellinen sopeutuminen ja kulttuurivaihto ovat avainasemassa tulevaisuuden kehityksessä.

Monipuolinen historiansa, vahva kulttuuriperintönsä ja nykyaikainen teknologia tekevät Koreasta alueen, jonka asema ja vaikutus maailmalla ovat merkittäviä edelleen.