Qing-dynastia

Mantsujen valtion nousu

Vuonna 1580 Nurhacista tuli Ming-dynastian Jian Zhou -kenraali. Hän yhdisti mantsuheimon ja organisoi kahdeksan lippua. Vuonna 1616 Nurhaci julisti itsensä kaaniksi (kuninkaaksi) ja perusti Jin-dynastian Liao Lingiin. Vuonna 1626 Nurhaci johti armeijoita hyökkäämään Ning Yuaniin. Valitettavasti Nurhaci haavoittui Yuan Chonghuanin portugalilaisesta tykistä ja kuoli kaksi päivää myöhemmin. Huang Taiji, Nurhaciin poika, nousi sitten valtaistuimelle ja hänestä tuli Manchu-heimon kaani. Vuonna 1643 Huang Taiji oli kuollut, syynä oli aivoinfarkti. Shunzhi-keisari peri Huang Taijin valtaistuimen. Prinssi Dorgonista tuli regentti. Vuonna 1644 mantsuarmeijat valloittivat Kiinan pohjoisosan. Pääkaupunki muutettiin Pekingiin. Ming-dynastia kaatui, vaikka taistelut jatkuivat vuoteen 1683 asti.

 

Late-Qing

Restaurointi

A. Itsevahvistamisliike (1861 - 1895)

Itsevahvistamisliike (kiinaksi 洋務運動 tai 自強運動; 1861 - 1895) oli Qingin lopun aikana järjestetty uudistus. Oopiumisotien häviön ja Taiping-kapinan puhkeamisen myötä keisari ja keisarilliset virkamiehet ymmärsivät, että maan tilaa oli parannettava useilla uudistuksilla. Siksi käynnistettiin itsevahvistamisliike.

Liike voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: ensimmäinen vaihe (1861-1872), toinen vaihe (1872-1885) ja kolmas vaihe (1885-1895). Tärkeimmät johtajat ovat Yixin, prinssi Gong (kiinaksi 恭親王), Wenxiang (kiinaksi 文祥), Zeng Guofan (kiinaksi 曾國藩), Li Hongzhang (kiinaksi: 李鴻章), Zuo Zongtang (kiin. 左宗棠), Shen Baozhen (kiin. 沈葆禎) ja Zhang Zhidong (kiin. 張之洞). Konservatiivien vastustuksen ja nykyaikaistamiseen liittyvien ongelmien vuoksi se kuitenkin lopulta epäonnistui.

Uudistukset olivat:

• Kansallinen puolustus
• Asevarastot rakennettiin Shanghaihin ja Xiameniin.
• Telakat rakennettiin Fuzhoun ja Tianjinin telakoille.
• Beiyangin laivaston organisoi Li Hongzhang.

• Teollisuus ja kauppa
• Nykyaikaisia pankkeja rakennettiin.
• Etelä-Kiinaan rakennettiin paljon teollisuutta.

• Diplomaattisen toiminnan nykyaikaistaminen
• Zongli Yamen, Qing-dynastian ulkomaanvirasto, perustettiin vuonna 1861.
• Vuonna 1868 Qing-hallitus lähetti sinne ensimmäisen virallisen diplomaattisen edustustonsa.

B. Sadan päivän uudistus (1898)

Itsevahvistamisliikkeen epäonnistumisen, ensimmäisen kiinalais-japanilaisen sodan häviön ja myönnytysten tavoittelun myötä monet kiinalaiset johtajat ymmärsivät, että uudistuksia tarvittiin kiireellisesti. Niinpä vuonna 1898 aloitettiin sadan päivän uudistus (kiinaksi 戊戌變法; 11. kesäkuuta 1898 - 21. syyskuuta 1898). Uudistuksen johtajia olivat keisari Guangxu, Kang Youwei (kiinaksi 康有為) ja Liang Qichao (kiinaksi 梁啟超). Lopulta se päättyi keisarinna leskirouva Cixin johtamaan vallankaappaukseen.

Tärkeimmät uudistukset olivat:

• Poliittiset uudistukset
• Turhat valtion virat oli tarkoitus lakkauttaa.

• Taloudelliset uudistukset
• Nykyaikaisia pankkeja rakennettaisiin.
• Rautateitä oli tarkoitus rakentaa.

• Sotilaallinen uudistus
• Armeijalla ja laivastolla oli oltava nykyaikaiset aseet.
• Kansallinen miliisi järjestettäisiin.

 
Zongli Yamen - Qing-dynastian ulkoministeriö  


Liang Qichao - sadan päivän uudistuksen johtaja.  

Qingin hallinto ja yhteiskunta

Politiikka

Mantsut muuttivat tapojaan ollakseen enemmän kiinalaisten kaltaisia voidakseen hallita heitä paremmin. Mantsut alkoivat käyttää kiinalaisia vaatteita ja kirjoittaa kiinaksi. He alkoivat nauttia kiinalaisesta ruoasta ja taiteesta. Eräs mantsujen keisareista, Qianlongin keisari, alkoi olla huolissaan siitä, miten paljon mantsut olivat tulossa kiinalaisten kaltaisiksi, ja hän yritti saada mantsut muuttumaan enemmän mantsuiksi. Qianlongin keisari pakotti mantut ratsastamaan hevosilla ja ampumaan jousilla ja nuolilla, jotta he muistaisivat, mistä he olivat kotoisin. Kiinalaiset käyttivät erilaisia vaatteita, kuten maccukau, konaha, schinin ja sakahn.

Aluekehitys

• Guangdong

Qingin alkuaikoina Guangdong oli maakunta. Maakuntia oli yhteensä 79. Vuonna 1911 tarkistettiin, että siellä oli 5 041 780 kotitaloutta, noin 28 001 564 ihmistä. Guangdongin kuuluisia vuoria olivat Lingchau, Huangling ja Luofu. Dongjiang, Beijiang ja Xijiang olivat Guangdongin tärkeimmät joet. Guangzhou, Zhaoqing, Xiamen ja Fujian olivat Guangdongin tärkeimmät kaupungit.