Kansantanssi – perinteinen sosiaalinen tanssi: piirteet ja oppiminen

Kansantanssi — perinteinen sosiaalinen tanssi: opi sen piirteet, perinne, yhteisöllinen oppiminen ja käytännöt. Tutustu tekniikoihin, musiikkiin ja tanssin merkitykseen yhteisössä.

Kansantanssi tarkoittaa yleensä tanssia, jossa esiintyy joitakin tai kaikki seuraavista piirteistä:

• Ne ovat ensisijaisesti sosiaalisia tansseja, joita tanssivat tavallisesti paikallisyhteisön jäsenet ilman ammattimaista tanssikoulutusta. Usein ne liittyvät juhliin, markkinoihin, häihin tai muihin yhteisön tilaisuuksiin.
• Ne soitetaan ja tanssitaan perinteisen musiikin tai perinteisestä aineksesta ammentavan musiikin säestyksellä.
• Ne eivät ole alun perin luotu näyttämöesitykseksi, vaikka monet perinteiset tanssit voidaan myöhemmin sovittaa esiintymiseen ja koreografioida näyttämölle.
• Tanssien toteutustapa perustuu voimakkaasti suulliseen ja käytännön perinteeseen: liikkeet ja muodostelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle, eivätkä ne yleensä muutu suunnitellusti, vaikkakin jokainen sukupolvi myös muokkaa ja päällystää perinnettä omilla vivahteillaan.
• Uudet tanssijat oppivat usein epävirallisesti katsomalla kokeneempia, saamalla ohjausta muilta tai osallistumalla yhteisiin harjoituksiin ja illoihin.

Muotoja ja tyylejä: Kansantanssi kattaa laajan skaalan muotoja: paritanssit (esim. valssi, jenkka, polkka), rinkitanssit, kahdet ja ketjutanssit sekä erilaiset leikki- ja soolotanssit. Suomessa tunnettuja tyylejä ovat esimerkiksi polkka, jenkka, valssi ja humppa; eri maakunnissa esiintyy omia paikallisia muotojaan ja askellustapojaan.

Soittimet ja pukukulttuuri: Perinteistä kansanmusiikkia säestävät usein viulu (viulu/folk-viulu), harmonikka (harmonikka), klarinetti, huilu sekä kotimaisesta perinteestä kantele. Useissa yhteyksissä kansantanssiin liittyy myös pukeutumisen perinne: kansallispuku tai alueellinen juhlapuku korostaa tanssin kulttuurista paikkasidonnaisuutta.

Oppiminen ja välittäminen: Vaikka oppiminen tapahtuu perinteisesti epävirallisesti, nykyään kansantanssia opetetaan myös kansantanssi- ja kansanmusiikkiyhdistyksissä, kansalaisopistoissa ja tanssikursseilla. Arkiset tanssi-illat, työpajat, festivaalit ja paritanssikurssit ovat tärkeitä sosiaalisia kohtaamispaikkoja ja oppimisen foorumeita.

Säilyttäminen ja tutkimus: Kansantanssia dokumentoidaan ja tutkitaan folkloristiikassa, etnomusiikologiassa ja kulttuurihistoriassa. Arkistointi, nuotinnokset, äänitykset ja videot auttavat säilyttämään perinteitä. Samalla tanssinäyttelijät ja harrasteryhmät tekevät aktiivista työtä tanssien elävänä pitämiseksi ja uusien sukupolvien kiinnostuksen herättämiseksi.

Nykyaika ja sovellukset: Monissa maissa kansantanssi on kokenut elpymistä ja uudelleentulkintaa: perinteitä yhdistetään moderneihin koreografioihin, ja osa tansseista päätyy kilpailu- tai näyttämöesityksiin. On kuitenkin tärkeää erottaa esiintymiskoreografiat niiden sosiaalisten juurien alkuperäisestä tarkoituksesta.

Kulttuurinen merkitys: Kansantanssi rakennuttaa paikallista ja kansallista identiteettiä, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja toimii välineenä perinteiden välittämisessä. Se on sekä arjen että juhlan osa, ja sen rooli vaihtelee yhteisöittäin — toisinaan se on elävä, päivittäinen tapa toimia, toisinaan dokumentoitu ja juhlahetkiin sidottu perinne.

Monissa yhteyksissä kansantanssi voi olla myös ilman keskushallintoa organisoitua toimintaa, mutta on olemassa myös järjestöjä ja liittoja, jotka harjoittavat lajin elvyttämistä, opetusta ja kilpa- tai esiintymistoimintaa. Keskeistä on tunnistaa, että kansantanssin ydin on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja perinteen välittymisessä — ei pelkästään kilpailuissa tai ammatillisissa esityksissä.

Eurooppa

Eurooppalaisen kansantanssin tyyppejä ovat mm:

• Polonez (puolalainen),
• tukkeutuminen,
• Englantilainen country-tanssi,
• kansainvälinen kansantanssi,
• Irlantilainen tanssi,
• Toukokuun tanssit,
• Morris-tanssi,
• Turkkilainen tanssi,
• Walesin Morris-tanssi,
• Pohjoismainen polska-tanssi,
• Ball de bastons,
• Square Dance, ja
• miekkatanssi.

Miekkailutansseihin kuuluvat pitkämiekkailut ja rapieritanssit. Joitakin koreografioituja tansseja, kuten contra dancea, skotlantilaista country dancea ja modernia länsimaista neliötanssia, kutsutaan kansantansseiksi, vaikka tämä ei olekaan totta tiukimmassa mielessä. Country-tanssilla on päällekkäisyyksiä nykykansantanssin ja seuratanssin kanssa. Useimmat countrytanssit ja seuratanssit ovat peräisin kansantansseista pienin muutoksin vuosien varrella.

Ball de bastons -keppitanssi Kataloniasta


Kyproksen kansantanssi lasien kanssa Pafoksessa

Lähi-itä ja Etelä-Aasia

• Attan - Afganistanin kansallinen tanssi
• Azerbaidžanin tanssit
• Kurdien tanssi
• Assyrian kansantanssi
• Georgian kansantanssit
• Bhangra on Punjabin sadonkorjuutanssi ja musiikkityyli, josta on tullut suosittu maailmanlaajuisesti.
• Ghoomar on perinteinen Bhil-heimon naisten kansantanssi Rajasthanissa, Intiassa.
• Ghumura-tanssi: Kalahandin kuningaskunnan sotatanssi, Orissa, Intia.
• Kalbelia on yksi Rajasthanin aistikkaimmista tanssimuodoista, jota kalbelia-heimo esittää.
• Israelilainen kansantanssi

Mtiuluri

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on kansantanssi?

K: Mitä eroa on perinteisillä kansantansseilla ja järjestetyillä kansantansseilla?

K: Miten kansantanssit muuttuvat ajan myötä, vaikka ne perustuvat vahvasti perittyihin perinteisiin?

K: Onko kaikilla kansantansseilla jokin hallintoelin tai onko niillä kilpailullisia ja ammattimaisia esityksiä?

K: Kuka yleensä esittää kansantansseja?

K: Voiko kansantansseja esittää julkisesti?

K: Miten uudet tanssijat oppivat kansantansseja?

Hae kirjaimella