Keski-Amerikka – alueen maat, maantiede ja väestö

Keski-Amerikka: maat, maantiede ja väestö — pinta-alat, väkiluvut, kielet ja kaupungit selkeästi yhdellä silmäyksellä.

Keski-Amerikka (espanjaksi América Central tai Centroamérica) on Amerikan keskeinen maantieteellinen alue ja erityisesti osa Pohjois-Amerikan nimellä tunnettua mannerta. Se ulottuu Guatemalasta ja Belizestä luoteessa Panamaan kaakossa. Alue sijaitsee Meksikon kaakkoispuolella ja Kolumbian luoteispuolella, ja se sijoittuu Tyynenmeren ja Karibianmeren välille.

Keski-Amerikan pinta-ala on 524 000 neliökilometriä (202 000 sq mi), mikä on lähes 0,1 prosenttia maapallon pinta-alasta. Alueeseen kuuluu seitsemän itsenäistä valtiota. Tässä on luettelo Keski-Amerikan maista suurimmasta pienimpään:

• Nicaragua (130 372 km2)
• Honduras (112 090 km2)
• Guatemala (108 890 km2)
• Panama (78 200 km2)
• Costa Rica (51 100 km2)
• Belize (22 966 km2)
• El Salvador (21 040 km2)

Nicaragua on pinta-alaltaan Keski-Amerikan suurin maa, mutta Guatemala on väkiluvultaan suurin, yli 14 miljoonalla asukkaalla. Guatemala City on myös alueen väkirikkain kaupunki ja merkittävä talouden ja kulttuurin keskus.

Seitsemästä maasta kuudessa virallisena kielenä on espanja. Belize on alueen ainoa valtio, jonka virallinen kieli on englanti, vaikka Belizessä puhutaan laajasti myös espanjaa; Belizen espanjankielisen väestön on raportoitu olevan noin 195 597 henkilöä (62,8 %), ja lisäksi käytössä ovat paikalliset kreolikielet ja mayakielet sekä muut alkuperäiskielten murteet.

Alkuperäiskansojen kielet, kuten useat mayakielet, pitävät edelleen elinvoimansa monilla alueilla, ja kielivalikoimaan kuuluvat myös erilaiset kreolikolet ja alueelliset murteet. Uskonto on pääosin kristillinen, jakautuen katoliseen ja eri protestanttisiin suuntauksiin.

Keski-Amerikan asukastiheys on keskimäärin noin 77 ihmistä neliökilometrillä, mutta tiheys vaihtelee huomattavasti: rannikkoalueilla ja kaupungeissa asuu suurin osa väestöstä, kun taas vuoristo- ja sademetsäalueet ovat harvaanasutumpia.

Maantiede ja luonto

Keski-Amerikka on kapea kannas, jota leimaavat vuorijonot ja tulivuoriketjut sekä rehevät sademetsät. Alueen mannerlaattojen liikkeet ovat synnyttäneet aktiivisen vulkaanisen vyöhykkeen, ja alueella esiintyy sekä tulivuoria että maanjäristyksiä. Rantalinjoja reunustavat mangrovemetsät, koralliriutat Karibian puolella ja trooppiset sademetsät sisäosissa.

Panama-kanava, joka yhdistää Tyynenmeren ja Karibianmeren, on maailmanlaajuisesti merkittävä kauppareitti ja taloudellisen toiminnan solmukohta. Alueella on myös paljon luonnon monimuotoisuutta: linnusto, nisäkkäät, sammakkoeläimet ja monet uhanalaiset lajit esiintyvät Keski-Amerikassa, minkä vuoksi alue on tärkeä kansainvälisessä luonnonsuojelussa.

Ilmasto

Ilmasto Keski-Amerikassa vaihtelee trooppisesta aina vuoristoilmastoon. Rannikkoalueilla vallitsee trooppinen sää, kuiva ja sadekausineen, kun taas vuoristoissa ilmasto viilenee ja esiintyy pilvimetsäekosysteemejä. Sateet ja hurrikaanit Karibian sekä Atlantin puolella vaikuttavat säännöllisesti alueen sääolosuhteisiin.

Talous ja yhteiskunta

Alueen talous perustuu monipuolisesti maatalouteen (mm. kahvi, banaanit, sokeri, palmuteollisuus), kalastukseen, matkailuun ja palveluihin. Monissa maissa merkittävä osa kotitalouksien tuloista tulee siirtotyöläisten kotiuttamista rahalähetyksistä. Talouskehityksessä on suuria eroja: Costa Rica ja Panama ovat taloudellisesti kehittyneempiä, kun taas jotkut muut valtiot kamppailevat köyhyyden, korruption ja turvallisuusongelmien kanssa.

Alueen pääkaupungit ja suuret kaupungit toimivat talouden, hallinnon ja kulttuurin keskuksina (esim. Guatemala City, San Salvador, Managua, Tegucigalpa, San José, Panama City, Belize City).

Politiikka ja yhteistyö

Keski-Amerikan valtiot tekevät alueellista yhteistyötä esimerkiksi Keskisen Amerikan integraatiojärjestön (SICA) puitteissa. Historiallisesti alueella on esiintynyt poliittisia konflikteja, mutta viime vuosikymmeninä useissa maissa on pyritty vakauttamaan tilannetta, edistämään demokratiaa ja kehitystä.

Haasteet ja suojelu

Keski-Amerikka kohtaa haasteita, kuten metsäkatoa, luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sosioekonomista epätasa-arvoa. Toisaalta alueella on kehittynyt aktiivinen suojelu- ja kansallispuistoverkosto sekä paikallisia ja kansainvälisiä hankkeita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Keski-Amerikka on maantieteellisesti ja kulttuurisesti monimuotoinen alue, jonka merkitys ulottuu paikallisesta luonnon monimuotoisuudesta maailmanlaajuisiin liikenneyhteyksiin ja kulttuuriperintöön.

Maantiede

Keski-Amerikan pinta-ala on 524 000 neliökilometriä (202 000 sq mi). Se on lähes 0,1 % maapallon kokonaispinta-alasta. Vuonna 2009 väestön määräksi arvioitiin 41 739 000. Sen asukastiheys on 77 ihmistä neliökilometrillä tai 206 ihmistä neliömaililla.

Fyysinen maantiede

Keski-Amerikassa on monia ainutlaatuisia piirteitä, jotka ulottuvat Belizen ja Guatemalan luoteisrajoilta Panaman kannakselle. Siellä se yhdistyy Etelä-Amerikassa sijaitsevaan Kolumbian Tyynenmeren alankoon.

Keski-Amerikan pinta-ala on noin 524 000 neliökilometriä. Lounaassa on Tyynimeri, koillisessa Karibianmeri ja pohjoisessa Meksikonlahti. Suurin osa Keski-Amerikasta lepää Karibian lautasen päällä.

Alue on geologisesti aktiivinen. Siellä tapahtuu aika ajoin tulivuorenpurkauksia ja maanjäristyksiä.

Vuoden 1976 Guatemalan maanjäristyksessä kuoli 23 001 ihmistä. Nicaraguan pääkaupunki Managua tuhoutui maanjäristyksissä vuosina 1931 ja 1972. Viimeisimmässä kuoli noin 5 001 ihmistä. El Salvadorissa sattui kolme maanjäristystä. Ensimmäinen vuonna 1986 ja kaksi vuonna 2001. Costa Rican pohjois- ja keskiosia tuhosi maanjäristys vuonna 2009. Siinä kuoli ainakin 35 ihmistä. Hondurasissa tapahtui voimakas maanjäristys vuonna 2009.

Tulivuorenpurkaukset ovat yleisiä. Vuonna 1968 Arenal-tulivuori Costa Ricassa purkautui. Siinä kuoli ainakin 87 ihmistä. Kolme kylää, Tabacon, Pueblo Nuevo ja San Luis, hautautuivat tuhkan alle.

Keski-Amerikassa on monia vuorijonoja, joista pisimmät ovat Sierra Madre de Chiapas, Cordillera Isabelia ja Cordillera de Talamanca. Suurin osa Hondurasin, Costa Rican ja Guatemalan väestöstä asuu laaksoissa, vuorten välissä. Laaksot soveltuvat myös kahvin, papujen ja muiden viljelykasvien tuotantoon.

Biologinen monimuotoisuus

Keski-Amerikka on osa Mesoamerikan biodiversiteettipesäkettä, jossa on 7 prosenttia maailman biodiversiteetistä. Pohjois- ja Etelä-Amerikan välisenä siltana Keski-Amerikassa on monia lajeja Nearctic- ja Neotropic-ekovyöhykkeiltä. Alueen eteläisissä maissa (Costa Rica ja Panama) on kuitenkin enemmän biologista monimuotoisuutta kuin pohjoisissa maissa (Guatemala ja Belize), kun taas alueen keskiosissa (Honduras, Nicaragua ja El Salvador) on vähiten biologista monimuotoisuutta. Taulukossa esitetään seitsemän maan nykyiset tilastotiedot:

Maa	Sammakkoeläimet	Linnut	Nisäkkäät	Matelija
Belize	46	544	147	140	877	2894	3771
Costa Rica	183	838	232	258	1511	12119	13630
El Salvador	30	434	137	106	707	2911	3618
Guatemala	133	684	193	236	1246	8681	9927
Honduras	101	699	201	213	1214	5680	6894
Nicaragua	61	632	181	178	1052	7590	8642
Panama	182	904	241	242	1569	9915	11484

Trooppinen ranta (El Zonte) lähellä La Libertadia, El Salvador.


San Pedron ranta Ambergris Cayella, Belize


     Keski-Amerikka ja Karibianmeren levy


El Chorreron, El Salvador.


Keski-Amerikan maat ja pääkaupungit.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Keski-Amerikka?

K: Kuinka suuri Keski-Amerikka on?

K: Mitä maita Keski-Amerikassa on?

K: Missä Keski-Amerikan maassa on eniten väkilukua maittain?

K: Mitä kieltä useimmat ihmiset puhuvat Keski-Amerikassa?

Kysymys: Kuinka tiheä väestötiheys Keski-Amerikan maissa on?

Hae kirjaimella