Neljäs seinä – määritelmä ja esimerkit teatterista, elokuvasta ja kirjallisuudesta
Neljäs seinä — selkeä määritelmä ja havainnolliset esimerkit teatterista, elokuvasta ja kirjallisuudesta: historia, metafiktio ja miten seinä rikotaan katsojakokemuksen muokkaamiseksi.
Neljäs seinä tarkoittaa kuvitteellista "seinää" näyttämön etuosassa perinteisessä kolmiseinäisessä teatterissa. Se toimii rajapintana esiintyjien ja yleisön välillä: yleisö katsoo näytelmän toimintaa tämän lävitse ikään kuin rivissä istuen. Ajatuksen neljännestä seinästä teki tunnetuksi filosofi ja kriitikko Denis Diderot, ja se liittyy tiiviisti realismiin ja 1800-luvun teatterikäytäntöihin. Käsite laajeni kuvaamaan yleisön ja fiktiivisen teoksen välisen rajapinnan yleisempää ajatusta: miten kertomus pitää yllä illuusiota tapahtumien "todellisuudesta".
Neljännen seinän rikkomisella tarkoitetaan tilanteita, joissa esiintyjä tai teos tunnustaa yleisön olemassaolon tai kohdistaa suoraan huomionsa yleisöön. Jos näyttelijä puhuu suoraan yleisölle, tekee jotakin yleisölle tai vain huomaa yleisön, kyseessä on seinän rikkoutuminen. Elokuvassa tai televisiossa vastaavaa ilmiötä esiintyy, kun näyttelijä katsoo tai puhuu suoraan kameraan — tekniikka, joka rikkoo kuvaannollisen rajan, jonka fiktiiviset teokset yleensä asettavat tai olettavat. Tällainen temppu liittyy usein metafiktiiviseen kerrontaan: teos näyttää ja samalla kommentoi omaa fiktiivisyyttään. Kirjallisuudessa ja videopeleissä neljännen seinän rikkominen tapahtuu, kun hahmo tunnustaa lukijan tai pelaajan läsnäolon tai puhuu suoraan heille.
Mihin tarkoitukseen seinää rikotaan?
Neljänten seinän rikkominen voi palvella monia tarkoituksia:
- Humori ja satiiri: suora puhe yleisölle luo yllättävän tai ironisen efektin.
- Läheisyys ja intiimiys: hahmojen suora yhteydenotto yleisöön lisää läheisyyden tunnetta ja tunne-elämyksen intensiteettiä.
- Metakerronta ja kommentti: teos voi paljastaa kertojan keinot, kyseenalaistaa juonen logiikkaa tai kommentoida itse median ehtoja.
- Osallistaminen ja vuorovaikutus: erityisesti interaktiivisissa medioissa (esim. videopelit, kokeelliset esitykset) yleisö voi saada aktiivisen roolin.
- Rajat ylittävä dramaturgia: rikkominen voi tarkoituksellisesti häiritä immersiota herättääkseen kriittistä ajattelua tai tunnetta etäisyydestä.
Esimerkkejä eri taiteenaloilta
Seinän rikkominen esiintyy eri muodoissa eri medioissa. Muutama tyypillinen esimerkki:
- Teatteri: Thornton Wilderin Our Town -näytelmässä Stage Manager puhuu suoraan yleisölle ja kommentoi tapahtumia. Myös asidet (aside) ja suorat huomautukset yleisölle ovat vanhoja keinoja kapinoida illuusiota vastaan.
- Elokuva ja televisio: tunnettuja esimerkkejä ovat elokuvat, joissa päähenkilö murtautuu käsikirjoituksen neljänteen seinään ja puhuu kameralle. Nykytelevisiosarjoissa ja -elokuvissa tekniikka voi toimia sekä koomisesti että dramaattisesti.
- Kirjallisuus: montaa itseensä viittaavaa kertomusta löytyy, esimerkiksi Laurence Sterneä (Tristram Shandy) ja muita metafiktiivisiä tekstejä, joissa kertoja puhuu suoraan lukijalle tai kommentoi kirjoitusprosessia.
- Videopelit: pelit kuten Metal Gear Solid (tietyt kohtaukset, joissa peli "muistaa" pelaajan tiedot), The Stanley Parable, Undertale ja Doki Doki Literature Club hyödyntävät pelaajan odotuksia ja pelin rajoja luodakseen yllätyksiä ja emotionaalisia reaktioita.
Erot yksinpuheluun ja muihin keinoihin
Neljäs seinä ei ole sama asia kuin yksinpuhelu. Yksinpuhe on draamallinen keino, jota näytelmäkirjailijat käyttävät silloin, kun näyttämöllä esiintyvä hahmo pitää monologin, joka antaa yleisölle mahdollisuuden tutustua hänen ajatuksiinsa. Monologissa hahmo ei välttämättä tunnusta yleisön läsnäoloa; hän voi olla sisäisessä puheessaan. Sen sijaan neljännen seinän rikkomus osoittaa tietoista kontaktia yleisöön tai ulkopuoliseen näkijään.
Vaikutus ja riskit
Neljättä seinää käytettäessä on huomioitava tasapaino: liiallinen tai epähuomiossa tehty seinän rikkoutuminen voi heikentää kertomuksen imua tai tehdä teoksesta hajanaisen. Toisaalta harkittu rikkoutuminen voi syventää teemaa, tarjota uusia tulkintatasoja ja lisätä vuorovaikutusta. Kuten kriitikko Vincent Canby kuvaili vuonna 1987, neljäs seinä on "näkymätön verho, joka ikuisesti erottaa yleisön näyttämöstä" — mutta tämä verho voidaan haluttaessa nostaa, raottaa tai reväistä osittain esiin tuoden uusia mahdollisuuksia taiteelliselle ilmaisulle.
Yhteenveto
Neljäs seinä on monipuolinen ja vaikuttava kerronnallinen ja näyttämöllinen keino. Se voi luoda huumoria, läheisyyttä, kriittisyyttä tai osallistavuutta riippuen siitä, miten ja miksi se rikotaan. Nykytaiteessa ja populaarikulttuurissa sen käyttö on yhä yleisempää, sillä tekijät haluavat leikkiä katsojan odotuksilla ja tutkia fiktion ja todellisuuden rajoja.
Laatikkosarjassa, kuten tässä Moskovan taideteatterissa vuonna 1904 esitetyssä Anton Tšehovin Kirsikkatarhassa, kolme seinää muodostuu näyttämöllä olevista lavasteista, kun taas näkymätön neljäs seinä muodostuu näyttämökaaresta.
Teatterin ulkopuolella
Näyttelijä Sir Ian McKellen on käyttänyt neljännen seinän metaforaa kuvaamaan taidemaalari L. S. Lowryn työtä:
"... seisoi vastapäätä tietä kohteitaan ja tarkkaili. Usein joukossa on useita henkilöitä, jotka kurkistavat häneen takaisin. He kutsuvat meidät hetkeksi heidän maailmaansa, kuten näyttämön hahmot joskus tekevät, rikkoen neljännen seinän illuusion."
McKellen sanoi, että "Lowryn näkymä keskeltä ilmaa on kuin näkymä pukupiiristä", joka katsoo alaspäin ikään kuin näyttämölle. Ja McKellenin mukaan Lowry "merkitsee usein katukuvan rajat reunakivillä tai jalkakäytävällä, jotka tuntuvat näyttämön reunalta, jossa valonheittimet valaisevat toimintaa".
Kirjallisuuskriitikko David Barnett on käyttänyt neljännen seinän metaforaa The Harvard Lampoon -lehden parodiassa Taru sormusten herrasta. Hänen mukaansa hahmo rikkoo tarinankerronnan sääntöjä viittaamalla itse tekstiin. Hahmo Frodo huomauttaa, että "siitä tulisi pitkä eepos", mikä Barnettin mielestä "rikkoo neljännen seinän".
Woody Allen rikkoi neljännen seinän useita kertoja elokuvassaan Annie Hall. Allen selitti, että "koska tunsin, että monilla katsojista oli samoja tunteita ja ongelmia. Halusin puhua heille suoraan ja kohdata heidät."
Neljännen seinän katkoksia käytetään myös komediallisiin tarkoituksiin. Mel Brooks rikkoo neljännen seinän monissa elokuvissaan, joskus kirjaimellisesti. Blazing Saddles -elokuvassa kaupunkilaisten ja lainsuojattomien välinen huipentuva taistelukohtaus oli niin suuri, että se kirjaimellisesti rikkoutui elokuvastudion muihin osiin.
Televisiossa neljännen seinän rikkominen on harvinaista. Sitä on tehty koko median historian ajan. George Burns teki sen monta kertaa 1950-luvun komediasarjassa, jota hän esitti yhdessä oikean vaimonsa Gracie Allenin kanssa. Sekä Garry Shandling's Show'ssa että Mrs Brown's Boysissa päähenkilö kävelee lavasteiden välillä kesken kohtauksen. Jälkimmäisessä hahmot toistavat samoja kohtauksia uudestaan, kun heiltä on jäänyt väliin jokin dialogin kohtaus. Toinen televisiohahmo, joka rikkoo säännöllisesti neljännen seinän, on Francis Urquhart brittiläisissä draamasarjoissa House of Cards, To Play the King ja The Final Cut. Urquhart puhuu yleisölle useita kertoja kunkin jakson aikana. Hän antaa katsojalle kommentteja omasta toiminnastaan sarjassa. Samaa tekniikkaa käytetään myös House of Cardsin amerikkalaisessa sovituksessa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on neljäs seinä?
V: Neljäs seinä on kuvitteellinen "seinä" perinteisen kolmiseinäisen teatterin etuosassa. Tämän seinän läpi yleisö näkee näytelmän toiminnan.
Q: Kuka teki neljännen seinän idean tunnetuksi?
V: Neljännen seinän idean teki tunnetuksi filosofi ja kriitikko Denis Diderot.
K: Milloin siitä tuli suosittu?
V: Neljäs seinä yleistyi 1800-luvulla.
K: Mitä tapahtuu, kun näyttelijä puhuu suoraan yleisölle tai on vuorovaikutuksessa yleisön kanssa?
V: Kun näyttelijä puhuu suoraan yleisölle tai on vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, sitä kutsutaan "neljännen seinän murtamiseksi". Tämä rikkoo rajan, jonka fiktiiviset teokset yleensä asettavat tai olettavat.
K: Miten neljännen seinän rikkominen tapahtuu kirjallisuudessa ja videopeleissä?
V: Kirjallisuudessa ja videopeleissä neljännen seinän rikkominen tapahtuu, kun hahmo tunnustaa lukijan tai pelaajan.
K: Miten neljännen seinän rikkominen eroaa yksinpuhelusta?
V: Neljännen seinän rikkominen eroaa yksinpuhelusta siinä, että yksinpuhelu on näytelmäkirjailijoiden käyttämä dramaturginen keino, jossa yksi hahmo pitää näyttämöllä monologin, jossa hän kertoo ajatuksistaan, kun taas neljännen seinän rikkominen tarkoittaa puhumista suoraan yleisölle tai vuorovaikutusta yleisön kanssa.
Kysymys: Millainen rooli epäuskon jarruttamisella on suhteessa fiktiivisen teoksen ja sen yleisön välisen avoimuuden hyväksymiseen? V: Fiktiivisen teoksen ja sen yleisön välisen avoimuuden hyväksyminen antaa yleisölle mahdollisuuden nauttia teoksesta ikään kuin he seuraisivat todellisia tapahtumia, mikä edellyttää epäuskon lykkäämistä, jotta tämä vaikutus voidaan saavuttaa.
Etsiä