Fritz Reuter (1810–1874) – Mecklenburgin kirjailija ja matalasaksan mestari
Fritz Reuter (7. marraskuuta 1810 – 12. heinäkuuta 1874) oli saksalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti mecklenburgiläisten kylä- ja maalaiselämän kuvaajana ja matalasaksan (Plattdeutsch) taitavana käyttäjänä. Hän syntyi Stavenhagenissa Mecklenburg-Schwerinissä ja on yksi alueen merkittävimmistä kulttuurihahmoista.
Elämä ja tausta
Vuonna 1831 Reuter aloitti opinnot Rostockin yliopistossa ja siirtyi vuonna 1832 Jenan yliopistoon. Jenassa hän liittyi opiskelijajärjestöön Burschenschaftiin, joka edusti tuolloin kansallisia ja vapausaatteita. Vuonna 1833 Preussin hallitus pidätti hänet Berliinissä. Vaikka todistusaineisto rajoittui kerhon väreihin, häntä syytettiin maanpetoksesta ja tuomittiin kuolemaan.Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III muutti tuomion kolmenkymmenen vuoden vankeusrangaistukseksi. Vuonna 1838 Reuter lähetettiin Mecklenburg-Schweriniin vankilaan, ja hän vietti osan rangaistuksesta Dömitzin linnoituksessa. Reuter pääsi vapaaksi vuonna 1840, kun Fredrik Vilhelm IV nousi valtaan.
Vapauduttuaan Reuter jatkoi opintojaan oikeustieteessä Heidelbergin yliopistossa, mutta perhesyyt vetivät hänet takaisin Stavenhageniin auttamaan isänsä maatilan hoidossa. Isän kuoleman jälkeen hän luopui maatilasta ja ryhtyi vuonna 1850 yksityisopettajaksi pieneen Treptow-an-der-Tollense-nimiseen kaupunkiin Pommerissa, missä hän myös meni naimisiin mecklenburgilaisen pastorin tyttären Luise Kunzen kanssa.
Kirjailijanura ja kielellinen perintö
Reuterin ensimmäinen teos, joka oli kirjoitettu matalasaksaksi, julkaistiin vuonna 1853. Alkuinnostus ja paikallinen vastaanotto rohkaisivat häntä antautumaan kirjailijanuralle: kolme vuotta myöhemmin hän jätti opettajan työn ja muutti kirjallista työtään varten Neubrandenburgiin. Hänestä tuli nopeasti yksi matalasaksan tärkeimmistä prosaisteista, ja hänen kertomuksensa tunnetaan lämpimästä huumorista, eläytyvästä ihmiskuvauksesta ja tarkasta paikallisten tapojen havainnoinnista.
Keskeisissä teoksissaan Reuter kuvailee Mecklenburgin kylien ihmisiä – talonpoikia, käsityöläisiä, pappeja ja pikkuporvaristoa – myötätuntoisesti mutta myös pilke silmäkulmassa. Hänen tyylinsä yhdistää puhekielisyyttä ja kansanomaisuutta, mikä teki kertomuksista eläviä ja helposti lähestyttäviä lukijoille sekä alueella että laajemmin Saksan kielialueella. Monet hänen teoksistaan käännettiin myöhemmin yleiskielelle ja muihin kieliin, mikä edisti matalasaksan kirjallisuuden arvostusta.
Tärkeitä teoksia
- Ut de Franzosentid – kuvaus Napoleonin sodan jälkeisestä ajasta ja sen vaikutuksista maaseudulle; teoksessa yhdistyvät historiallinen kehys ja paikallisten ihmisten elämänmakuiset kuvaukset.
- Ut mine Stromtid – saattaa tulkita muistelmamaiseksi kertomukseksi, jossa käsitellään vuoden 1848 vallankumousliikettä ja sen herättämää myllerrystä ihmisten arjessa sekä nuoruuden kapinaa ja etsimistä.
- Muita kertomuksia ja novelleja, joissa toistuvat aiheet ovat maaseudun elämä, moraaliset dilemmaat ja ihmisluonteen pienet komiikat.
Vuonna 1863 Reuter muutti Neubrandenburgista Eisenachiin, jossa hän jatkoi kirjoittamista. Eisenachissa syntyneet teokset eivät saaneet samaa suosiota kuin hänen varhaisemmat matalasaksaiset kertomuksensa, mutta ne täydensivät hänen tuotantoaan ja osoittivat kirjailijan kiinnostuksen laajentumista eri aiheisiin.
Merkitys ja muisto
Fritz Reuterin merkitys kirjallisuudessa liittyy etenkin siihen, että hän toi matalasaksan puhekieltä ja paikallista kulttuuria kirjalliseksi kieleksi ja teki samalla oikeutta mecklenburgiläiselle elämänmuodolle. Häntä pidetään matalasaksan mestarina: hänen teoksensa ovat säilyttäneet asemansa kansanomaisen, ihmisläheisen kerronnan esimerkkeinä.
Reuterin perintöä vaalitaan kotiseudulla; hänen syntymäkotinsa ja siihen liittyvä kulttuuriperintö ovat osa paikallista muistamista ja kirjallista perintöä. Hänen teoksiaan luetaan edelleen ja ne ovat kiinnostavia lähteitä sekä saksalaisen maaseutuelämän että 1800-luvun yhteiskunnallisten liikkeiden ymmärtämiseksi. Reuterin tarinat ovat säilyttäneet koskettavuutensa myös nykylukijalle – niissä yhdistyvät ajaton inhimillisyys, paikallinen värikkyys ja tarkka ajankuva.
Fritz Reuter
Fritz-Reuter-Literaturmuseum, Stavenhagen
Kysymyksiä ja vastauksia
Kysymys: Milloin Fritz Reuter syntyi?
V: Fritz Reuter syntyi 7. marraskuuta 1810.
K: Missä hän opiskeli yliopistossa?
V: Fritz Reuter opiskeli Rostockin yliopistossa ja Jenan yliopistossa.
K: Mitä tapahtui, kun Preussin hallitus pidätti hänet Berliinissä?
V: Preussin hallitus tuomitsi hänet kuolemaan maanpetoksesta, vaikka he pystyivät vain todistamaan, että hän oli käyttänyt seuran värejä. Preussin kuningas Fredrik Vilhelm III muutti tuomion kolmenkymmenen vuoden vankeusrangaistukseksi.
Kysymys: Mitä Reuter teki vankilasta vapautumisensa jälkeen?
V: Vapauduttuaan vankilasta Reuter aloitti uudelleen oikeustieteen opinnot Heidelbergin yliopistossa, mutta joutui jättämään ne ja palaamaan takaisin Stavenhageniin auttamaan isänsä maatilan hoitamisessa. Kun hänen isänsä kuoli, hän luopui maanviljelystä ja ryhtyi vuonna 1850 yksityisopettajaksi pieneen Treptow-an-der-Tollense-nimiseen kaupunkiin Pommerissa. Täällä hän avioitui mecklenburgilaisen pastorin tyttären Luise Kunzen kanssa.
K: Mitkä ovat Reuterin parhaita kirjoja?
V: Ut de Franzosentid ja Ut mine Stromtid ovat kaksi Fritz Reuterin parasta kirjaa. Niissä hän kuvailee miehiä ja naisia, jotka hän tunsi Mecklenburgin kylissä ja maalaistaloissa. Ut de Franzosentid sijoittuu Napoleonin vastaisen taistelun aikaan, kun taas Ut mine Stromtid kuvaa vuoden 1848 vallankumousliikettä.
Kysymys: Minne Reuter muutti Neubrandenburgin jälkeen?
V: Neubrandenburgista lähdettyään Fritz Reuter muutti Eisenachiin, jossa hän kuoli 12. heinäkuuta 1874.
K: Miten hänen myöhempiä kirjoituksiaan verrattiin aikaisempiin teoksiin?
V: Hänen myöhemmät kirjoituksensa eivät olleet yhtä hyviä kuin hänen aikaisemmat, ennen Eisenachiin muuttoa kirjoitetut kirjoituksensa.
