G-tyypin pääsarjan tähti
GV-tähti eli keltainen kääpiö on pääjaksotähti. Se on spektrityypiltään G ja valovoimaluokaltaan V Hertzsprung-Russellin diagrammissa. Termi keltainen kääpiö on virheellinen nimitys, sillä G-tyypin tähtien väri vaihtelee valkoisesta, joka on tyypiltään kirkkaampi, kuten Aurinko, ja vain hyvin lievästi keltaiseen, joka on vähemmän massiivisten ja kirkkaiden G-tyypin pääjaksotähtien väri. Katso spektriluokitus, jossa on taulukko tähtien väristä valotyypeittäin.
GV-tähdet ovat pieniä (noin 0,8-1,0 Auringon massaa), ja niiden pintalämpötila on 5300-6000 K. Muiden pääjaksotähtien tapaan GV-tähti muuttaa ytimessään vedyn heliumiksi ydinfuusion avulla.
Aurinkomme on tunnetuin (ja helpoimmin nähtävissä oleva) esimerkki GV-tähdestä. Se yhdistää joka sekunti noin 600 miljoonaa tonnia vetyä heliumiksi ja muuttaa noin 4 miljoonaa tonnia ainetta energiaksi. Muita GV-tähtiä ovat Alpha Centauri A, Tau Ceti ja 51 Pegasi.
Aurinkomme näyttää Maan ilmakehän läpi keltaiselta Rayleigh-sironnan vuoksi. Ilman sitä se näyttäisi valkoiselta. Vaikka nimitystä "kääpiö" käytetäänkin vertaamaan keltaisia pääjaksotähtiä jättiläistähtiin, Auringon kaltaiset keltaiset kääpiöt ovat 90 prosenttia kirkkaampia kuin kaikki Linnunradan tähdet (jotka ovat suurelta osin oransseja, punaisia ja valkoisia kääpiöitä).
GV-tähti sulattaa vetyytimiä yhteen ja vapauttaa energiaa noin 10 miljardin vuoden ajan. Kun vety on kulunut loppuun, tähti kasvaa moninkertaiseksi aiempaan kokoonsa nähden ja muuttuu Aldebaranin kaltaiseksi punaiseksi jättiläiseksi. Lopulta punainen jättiläinen menettää uloimmat kaasukerroksensa, joista tulee planeettasumu, kun taas tähden sisäosa (eli ydin) jäähtyy ja kutistuu pieneksi, hyvin tiheäksi valkoiseksi kääpiöksi.
Hertzsprung-Russell-diagrammi, jossa näkyvät valovoimaluokat.
Aurinko sellaisena kuin se näyttäisi ilman Maan ilmakehää. Se on tyypillinen esimerkki GV-tähdestä.
Muut artikkelit
- Punainen kääpiö
- Ruskea kääpiö
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on GV-tähti?
A: GV-tähti eli keltainen kääpiö on pääjaksotähti, jonka spektrityyppi on G ja valovoimaluokka V Hertzsprung-Russellin diagrammissa.
K: Minkä värisiä GV-tähdet ovat?
V: GV-tähtien väri vaihtelee Auringon kaltaisten valovoimaisempien tyyppien valkoisesta hyvin lievästi keltaiseen vähemmän massiivisten ja valovoimaisten tyyppien väriin.
K: Kuinka paljon massaa GV-tähdillä on?
V: GV-tähtien massa on tyypillisesti 0,8-1,0 Auringon massaa.
K: Mikä on esimerkki tunnetusta GV-tähdestä?
V: Aurinko on yleisimmin tunnettu (ja helposti nähtävissä oleva) esimerkki GV-tähdestä.
K: Kuinka kauan GV-tähti voi sulattaa vetyytimiä yhteen ja vapauttaa energiaa?
V: Tyypillinen GV-tähti voi sulattaa vetyytimiä yhteen ja vapauttaa energiaa noin 10 miljardin vuoden ajan.
K: Mitä tapahtuu, kun vety loppuu GV-tähdestä?
V: Kun vety loppuu, tähti kasvaa moninkertaiseksi aikaisempaan kokoonsa nähden ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi, jolloin se lopulta menettää uloimmat kaasukerroksensa, jotka muodostavat planetaarisen sumun, kun sen ydin jäähtyy ja kutistuu pieneksi, hyvin tiheäksi valkoiseksi kääpiöksi.
