Gamemaster

Termin historia ja muunnelmat

Termi gamemaster ja itse työ se löytyi postipeliharrastuksesta. Roolipelien merkityksessä sitä käytti ensimmäisen kerran Chivalry & Sorcery, ja sotapelaamisessa sitä on käytetty Guidon Gamesin vuoden 1973 sääntösarjassa Ironclad. Useimmissa postitse pelattavissa peleissä pelaajat ohjaavat armeijoita tai maita ja postittavat haluamansa toimet GM:lle. GM lähettää sitten säännöllisesti uusimman pelitilanteen kaikille pelaajille.

Jokaisella pelijärjestelmällä on oma nimityksensä pelinjohtajalle, kuten "tuomari", "kertoja", "erotuomari", "ohjaaja" tai "tarinankertoja", ja nämä nimitykset kuvaavat pelinjohtajan roolia yleisesti, mutta ne auttavat myös selittämään, miten peliä on tarkoitus johtaa. Esimerkiksi White Wolf Game Studion tarinankerrontapeleissä käytetty Storyteller System kutsuu pelinjohtajaa "tarinankertojaksi", kun taas sääntöihin ja ympäristöön keskittyvässä Marvel Super Heroes -roolipelissä pelinjohtajaa kutsutaan "tuomariksi". Sarjakuviin perustuva Toon-roolipeli kutsuu pelinjohtajaa "animaattoriksi". Muutamissa peleissä käytetään pelinjohtajasta järjestelmä- tai asetuskohtaisia (pelin asetukseen tai "makuun" läheisesti liittyviä) maustavia nimiä, kuten Hollyhock God Nobilis-pelissä, jossa hollyhock tarkoittaa turhamaisuutta, tai tunnetuin tällaisista nimistä, "Dungeon Master" (tai "DM") Dungeons & Dragons -pelissä.

Pelinjohtajat perinteisissä roolipeleissä

Pelinjohtaja valmistelee pelisession pelaajille ja heidän esittämilleen hahmoille (joita kutsutaan pelaajahahmoiksi tai PC:ksi), kuvaa tapahtumat ja päättää pelaajien toimien tuloksista. Pelinjohtaja seuraa myös muita kuin pelaajahahmoja (NPC) ja satunnaisia kohtaamisia sekä pelimaailman yleistä tilaa. Pelisessiota (tai "seikkailua") voisi kuvata näytelmäksi, jossa pelaajat ovat pääosanäyttelijöitä ja GM tuo näyttämön, kulissit, perusjuonen, jonka varaan improvisoitu (suunnittelematon) käsikirjoitus rakentuu, sekä kaikki pienemmät osat ja sivuhahmot. Pelinjohtajat voivat myös vastata roolipelien lautapeleistä, laatia tapahtumia ja asettaa haasteita.

Neljä suurta "hattua"

Pelinjohtajan voidaan sanoa käyttävän roolissaan neljää "hattua" eli neljää päätyötä, joita hän tekee osana GM-työtä.

• Kirjoittaja: GM suunnittelee (hyvin löyhästi) tarinan juonen, jonka sankareiksi (tai pahiksiksi, rikkaiksi tai miksi tahansa) pelaajahahmot tulevat; hän luo (tai valitsee) tapahtumapaikan, täyttää sen pahiksilla ja muilla NPC:llä ja antaa heille kaikki taustat, motiivit, suunnitelmat ja/tai resurssit (esineet, rikkaudet tai muut vastaavat asiat, jotka he omistavat), joita he tarvitsevat.
• Johtaja: Pelin aikana kukin muu pelaaja ohjaa yleensä yhden pelaajahahmon toimia, mutta GM päättää kaikkien NPC-hahmojen toimista tarpeen mukaan. GM voi myös ohjata yhtä tai useampaa ryhmän mukana kulkevaa NPC:tä (tunnetaan yleisesti nimellä GMPC, GameMaster Player Character), mutta tätä voidaan käyttää väärin, sillä jos pelinjohtajalla on "lemmikkinimi" NPC, hän voi olla puolueellinen häntä tai koko ryhmää kohtaan.
• Erotuomari: Välttää "Bang! olet kuollut!"/"Ei, et osunut!" -ongelman, joka syntyy pelatessa ilman sääntöjä. GM:n odotetaan tekevän päätöksen, kun säännöt ovat epäselvät tai eivät kata tiettyä tapahtumaa. GM voi myös sallia tai tehdä "kotisääntöjä", jotka kattavat tällaiset tapahtumat tai saavat pelin kulkemaan eri tavalla kuin vain normaaleilla säännöillä. Koska pelinjohtajan katsotaan usein johtavan peliryhmäänsä, hänen odotetaan ehkä myös ratkaisevan riitoja, jotka eivät liity pelin sääntöihin.
• Johtaja: GM:n vähiten virallinen tehtävä (ja joskus yllättävin) on pelin kokoaminen. Hänen odotetaan usein olevan se, joka valitsee pelaajat, valitsee pelipäivät ja -ajat, etsii pelipaikan ja tasapainottaa kaikkien muiden pelaajien tarpeet.

Pelinjohtajat verkkopeleissä

Varhaisissa virtuaalimaailmoissa pelinjohtajat toimivat moderaattoreina tai ylläpitäjinä; MUDeissa pelinjohtajia kutsuttiin "velhoiksi". Pelinjohtajuutta perinteisissä roolipeleissä esiintyvässä muodossa on käytetty myös virtuaalimaailmoissa, jotka toimivat enimmäkseen itsestään. Ihmisen suorittamaa moderointia pidettiin kuitenkin joskus epäreiluna tai vääränä maailmassa, jota muutoin pyörittävät tietokoneohjelmat. Verkkopelien kasvaessa yhä suuremmiksi ja suositummiksi gamemastereiden työtehtäviin kasvoi myös verkkoyhteisön asiakaspalvelun antaminen. Tällaisessa pelissä gamemaster on joko vapaaehtoinen pelaaja, joka on ollut mukana pitkään, tai joku, joka työskentelee pelin julkaisijalle. Hän saa kaikki noudattamaan pelin sääntöjä hankkiutumalla eroon roskapostittajista, pelaajamurhaajista, huijareista ja hakkereista sekä ratkaisemalla pelaajien ongelmia antamalla yleistä asiakaspalvelua. He käyttävät työssään erikoistyökaluja ja -hahmoja, joiden avulla he voivat esimerkiksi teleportata pelaajien luo, tehdä esineitä ja tarkastella lokitietoja, joihin on kirjattu pelaajien toimet. Usein pelaajat, jotka eivät ole tyytyväisiä peliin, syyttävät GM:iä ongelmista. Tämä syyllistäminen ei kuitenkaan ole reilua, sillä useimmat GM:t eivät ole kehittäjiä eivätkä pysty korjaamaan tämäntyyppisiä ongelmia.

America Online Online -pelifoorumi (jota ei enää käytetä) käytti ennen vapaaehtoisia, jotka valittiin käyttäjien hakemusten perusteella. Muut jäsenet kutsuivat näitä henkilöitä OGF:iksi, ja heidän käyttäjätunnuksensa osoittivat heidän roolinsa (esim. OGF Moose jne.). Vaikka käyttäjien tarvitsi vain olla AOL:n jäseniä voidakseen käyttää online-pelifoorumia, OGF:lle annettiin AOL:n "oppaiden" kaltaisia valtuuksia, ja he saattoivat käyttää niitä mielensä mukaan silloin, kun se oli heidän mielestään oikein.

World of Warcraftissa on Blizzard Entertainmentin työntekijöitä, jotka toimivat pelinjohtajina auttaakseen käyttäjiä monissa ongelmissa pelissä, chatissa ja muissa asioissa, kuten tili- ja maksuongelmissa. Tässä pelissä gamemaster voi puhua pelaajille chatin kautta sinisellä tekstillä, ja heillä on myös erityinen "GM"-tunnus ja Blizzardin logo nimensä edessä.

RuneScapessa on yli 500 moderaattoria, jotka työskentelevät Jagex Games Studion palveluksessa auttaakseen pelaajia ja tehdäkseen hallinnollisia töitä pelissä ja sivuston foorumeilla. Näillä Jagexin moderaattoreilla, kuten heitä kutsutaan, on yleensä sana "Mod" ja kultainen kruunu tilinsä nimen edessä, mitä tavalliset pelaajat eivät saa käyttää. Pelissä on myös pelaajamoderaattoreita ja foorumimoderaattoreita, jotka ovat pelaajien vapaaehtoisia, jotka auttavat moderoinnissa ja joilla on valtuudet mykistää (estää keskustelua) muita pelaajia, jotka rikkovat sääntöjä.

Huomaa, että muutamat pelit, kuten Neverwinter Nights ja Vampire: The Masquerade - Redemption, ovat videopelisovituksia pöytäroolipeleistä, joita pelataan verkossa yhden pelaajan toimiessa pelinjohtajana samalla tavalla kuin oikeassa elämässä.

Pelinjohtajat läpäisevissä peleissä

Pelinjohtajuutta, jota joskus kutsutaan myös orkestroinniksi, käytetään läpäisevissä peleissä ohjaamaan pelaajia pelin kirjoittajan haluamalla tiellä. Jotta hyvä pelinjohtaminen voisi tapahtua, tarvitaan neljä asiaa: pelinjohto tarvitsee jonkinlaisen tavan tietää ajankohtaiset tapahtumat ja pelitiedot; tämä mahdollistaa hyvien päätösten tekemisen; päätökset on pantava täytäntöön pelissä joko pelijärjestelmän kautta tai henkilökohtaisesti; ja lopuksi tarvitaan keino lähettää viestejä sekä diegeettistä (ääniä, joita voisi odottaa kuultavan pelimaailmassa) että ei-diegeettistä (ääniä, jotka eivät selvästikään kuulu pelimaailmaan) viestintää varten. Tämäntyyppisissä peleissä hyvä pelinjohto tarvitsee joskus erityisiä käyttöliittymiä, jotka ovat ainutlaatuisia tietylle pelille.

Pelinjohtajat verkkokeskusteluympäristöissä

Joskus pöytäpelien GM:t eivät löydä paikalliselta alueeltaan pelaajia, jotka haluaisivat pelata samassa ympäristössä, samassa tuotesarjassa tai samalla pelityylillä. Verkkoon kytketty henkilökohtainen tietokone antoi vastauksen online-chat-ohjelmien avulla. Pelinjohtajat, joilla on oikeat laitteet, voivat löytää pelaajia verkosta, ja ryhmä voi kokoontua chat-huoneiden, foorumien tai muiden sähköisten välineiden avulla.

Verrattuna tavallisiin pöytäpeleihin (ja verkossa pelattaviin peleihin) tämä verkkokeskustelumuoto muuttaa pelinjohtajan tehtävien tasapainoa melkoisesti. Kuvaukset vaativat enemmän valmistelua, vaikka käytettäisiinkin leikkaa ja liitä -menetelmää; näyttelijäntyötä ja äänitaitoja ei voida käyttää NPC:iden ja hirviöiden persoonallisuuden välittämiseen, joten taustamusiikki on hyödyllisempi peliväline. GM tarvitsee todennäköisesti kopioita pelaajahahmojen tietueista, sillä hän ei voi katsoa alkuperäisiä hahmoja kuten tavallisessa kasvokkain pelissä. Muoto pakottaa myös pohtimaan (erityisesti silloin, kun kaikki pelaajat eivät tunne toisiaan), jätetäänkö kaikki nopanheitto GM:n tehtäväksi vai luotetaanko siihen, että kaikki pelaajat kertovat rehellisesti heittojensa tulokset (kunniasysteemi voi olla kireä, kun hyvä heitto on erittäin hyvä asia).

Ajan myötä näihin ongelmiin on kuitenkin löydetty ratkaisuja. Wikiohjelmistojen käyttö auttaa GM:tä ja pelaajia pitämään kirjaa pelitiedoista, ja joskus niistä tulee kotitekoinen peliavustin. Skriptiohjelmistojen avulla vaikeat pelin osat (esim. monimutkainen kaava tai paljon nopanheittoa) voidaan tehdä napin painalluksella. Etäkonferenssien avulla ryhmät voivat käyttää vuorovaikutukseen ääntä, videota ja yhteistä taulua. Teknologian käyttö verkkopelaamisen mahdollistamiseksi on kasvussa, kuten D&D Insiderin kaltaiset tuotteet osoittavat.

Aiheeseen liittyvät sivut

• Dungeon Master