Jalostus (biologia)
Keinotekoinen valinta on kasvien tai eläinten tarkoituksellista jalostamista. Se tarkoittaa samaa kuin valikoiva jalostus, ja se on ikivanha geenitekniikan menetelmä.
Valikoiva jalostus on tekniikka, jota käytetään kotieläinten, kuten koirien, kyyhkyjen tai karjan, jalostuksessa. Joillakin näistä eläimistä voi olla ominaisuuksia, jotka kasvattaja haluaa siirtää seuraavaan sukupolveen. Kasvattaja valitsee siksi jalostettavaksi eläimiä, joilla on kyseinen ominaisuus, eikä sellaisia, joilla sitä ei ole.
Sisäsiitos on tietynlainen valikoiva jalostus, jonka tarkoituksena on tuottaa geneettisesti lähes identtinen populaatio. Tällaiset populaatiot ovat harvoin elinkelpoisia laboratorion ulkopuolella. Ne menettävät hedelmällisyytensä. Tämän hallitsemiseksi useimmat rodut risteytetään luonnonvaraisiin yksilöihin tai ainakin vähemmän sisäsiitoskantaan. Yksityiskohdat vaihtelevat roduittain. Risteytyksen yhteydessä tapahtuvaa parannusta kutsutaan hybridivoimakkuudeksi.
Charles Darwin käytti keinovalinnan esimerkkiä esitelläkseen ajatuksensa luonnonvalinnasta. Keinovalintaa voidaan verrata luonnonvalintaan. Luonnonvalinnassa tapahtuu tiettyjen ominaisuuksien omaavien organismien erilainen lisääntyminen. Tämä johtuu siitä, että jotkin muunnokset auttavat organismia selviytymään ja lisääntymään paremmin. Prosessi ylläpitää tai parantaa populaation kuntoa sen luonnollisessa elinympäristössä.
Keinotekoinen valinta voi joskus olla tahatonta; uskotaan, että varhaisihmisen harjoittama viljelykasvien kesyttäminen oli suurelta osin tahatonta.
Tämä sekarotuinen chihuahua ja tanskandoggi osoittavat keinotekoisen valinnan tuloksena syntyneiden koirien kokovaihtelun.
Valikoiva jalostus muutti teosintien harvat hedelmäkotelot (vasemmalla) nykymaissin riveiksi, joissa on paljaat ytimet (oikealla).
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitä on keinovalinta?
V: Keinovalinta on kasvien tai eläinten tarkoituksellista jalostusta, jota kutsutaan myös valikoivaksi jalostukseksi. Se on ikivanha geenitekniikan menetelmä.
K: Miten valikoiva jalostus toimii?
V: Valikoivassa jalostuksessa valitaan jalostukseen eläimiä, joilla on toivottuja ominaisuuksia, ja siirretään nämä ominaisuudet seuraavalle sukupolvelle. Sisäsiitos on erityinen valikoivan jalostuksen tyyppi, joka tuottaa geneettisesti lähes identtisen populaation.
K: Mitä tapahtuu, kun sisäsiitospopulaatiot viedään laboratorion ulkopuolelle?
V: Kun sisäsiitospopulaatioita viedään laboratorion ulkopuolelle, ne menettävät hedelmällisyytensä, ja ne on risteytettävä luonnonvaraisiin yksilöihin tai vähemmän sisäsiitoskantaan, jotta niiden elinkelpoisuus säilyisi. Tätä risteytyksen yhteydessä tapahtuvaa parantumista kutsutaan hybridivoimakkuudeksi.
Kysymys: Miten Charles Darwin käytti keinovalintaa?
V: Charles Darwin käytti keinovalintaa esimerkkinä esitelläkseen ajatuksensa luonnonvalinnasta. Hän käytti sitä vastakohtana keinotekoisille ja luonnollisille prosesseille, joilla valitaan organismeja, joilla on tiettyjä ominaisuuksia paremman selviytymisen ja lisääntymisen varmistamiseksi.
K: Onko keinovalinta aina tarkoituksellista?
V: Ei, joskus se voi olla tahatonta; uskotaan, että varhaiset ihmiset kesyttivät viljelykasveja tekemättä sitä tarkoituksella.
K: Mitä tapahtuu luonnonvalinnan aikana?
V: Luonnonvalinnan aikana jotkin muunnokset auttavat organismeja selviytymään ja lisääntymään paremmin, mikä johtaa tiettyjen ominaisuuksien omaavien organismien erilaiseen lisääntymiseen populaatiossa, mikä ylläpitää tai parantaa niiden kuntoa luonnollisessa elinympäristössä.
