Jeesuksen vertaukset

Jeesuksen vertauksia löytyy Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista sekä joistakin evankeliumeista, joita ei ole kirjattu Raamattuun, mutta ne sijoittuvat pääasiassa kolmeen synoptiseen evankeliumiin. Ne ovat keskeinen osa Jeesuksen opetusta, sillä ne muodostavat noin kolmanneksen hänen kirjallisista opetuksistaan. Kristityt painottavat näitä vertauksia suuresti, sillä koska ne ovat Jeesuksen sanoja, niiden uskotaan olevan sitä, mitä Isä on opettanut, kuten Joh. 8:28 ja 14:10 osoittavat.

Jeesuksen vertaukset ovat näennäisen yksinkertaisia ja mieleenpainuvia tarinoita, joissa on usein kuvia ja joista jokaisesta välittyy sanoma. Tutkijat ovat todenneet, että vaikka vertaukset vaikuttavat yksinkertaisilta, niiden välittämä viesti on syvällinen ja keskeinen Jeesuksen opetusten kannalta.

Monet Jeesuksen vertauksista liittyvät yksinkertaisiin arkipäiväisiin asioihin, kuten leipää leipovaan naiseen (vertaus happamuudesta), naapuriinsa yöllä koputtelevaan mieheen (vertaus yöllisestä ystävästä) tai tienvarren ryöstön jälkiseurauksiin (vertaus laupiaasta samarialaisesta); silti niissä käsitellään suuria uskonnollisia aiheita, kuten Jumalan valtakunnan kasvua, rukouksen merkitystä ja rakkauden merkitystä.

Länsimaisessa sivilisaatiossa nämä vertaukset muodostivat termin "vertaus" prototyypin, ja nykyaikana Jeesuksen vertaukset ovat edelleen maailman tunnetuimpia kertomuksia jopa niiden keskuudessa, jotka tuntevat Raamattua vain vähän.

Guercinon vertaus tuhlaajapojasta (The Parable of the Prodigal Son)

Juuret ja lähteet

Hepreankielisen sanan מָשָׁל mashal käännöksenä sana vertaus voi viitata myös arvoitukseen. Kaikkina historiansa aikoina juutalaiset tunsivat opettamisen vertausten avulla, ja myös Vanhassa testamentissa on useita vertauksia. Jeesuksen käyttämät vertaukset olivat siis luonnollinen opetusmenetelmä, joka sopi hänen aikansa perinteeseen. Jeesuksen vertauksia on siteerattu, opetettu ja niistä on keskusteltu kristinuskon alkuajoista lähtien.

Kanoniset evankeliumit

Kolme synoptista evankeliumia sisältävät Jeesuksen vertaukset. Johanneksen evankeliumi sisältää vain kertomukset viiniköynnöksestä ja hyvästä paimenesta, joita jotkut pitävät vertauksina, tai se sisältää vertauksia mutta ei vertauksia. Useat kirjoittajat, kuten Barbara Reid, Arland Hultgren tai Donald Griggs, toteavat, että "vertaukset puuttuvat selvästi Johanneksen evankeliumista".

Katolinen tietosanakirja toteaa: "Johanneksen evankeliumissa ei ole vertauksia. Synoptikoissa ... laskemme kaikkiaan kolmekymmentäkolme; mutta jotkut ovat nostaneet määrän jopa kuuteenkymmeneen, kun mukaan on otettu sananlaskut." Luukkaan evankeliumissa on sekä suurin vertausten kokonaismäärä (24) että kahdeksantoista ainutlaatuista vertausta; Matteuksen evankeliumissa on 23 vertausta, joista yksitoista on ainutlaatuisia; ja Markuksenevankeliumissa on kahdeksan vertausta, joista kaksi on ainutlaatuisia.

Teoksessa Harmony of the Gospels Cox ja Easley esittävät evankeliumiharmonian vertauksille seuraavien laskelmien perusteella: Vain Matteus: 11, vain Markus: 2, vain Luukas: 18, Matteus ja Luukas: 4, Matteus, Markus ja Luukas: 6. Johanneksen evankeliumiin he eivät listaa yhtään vertausta.

Muut asiakirjat

Jeesukselle uskottuja vertauksia löytyy myös muista asiakirjoista Raamatun lisäksi. Osa niistä on päällekkäisiä kanonisten evankeliumien kanssa, ja osa ei kuulu Raamattuun. Ei-kanoninen Tuomaan evankeliumi sisältää jopa viisitoista vertausta, joista yhdellätoista on rinnakkaisia vertauksia neljässä kanonisessa evankeliumissa. Tuomaksen evankeliumin tuntemattomalla kirjoittajalla ei ollut erityistä sanaa "vertaukselle", joten on vaikea tietää, mitä hän piti vertauksena. Tuomaksen vertauksiin kuuluvat muun muassa vertaus salamurhaajasta ja vertaus tyhjästä ruukusta.

Ei-kanoninen Jaakobin apokryfikirja sisältää myös kolme ainutlaatuista vertausta, jotka on liitetty Jeesukseen. Ne tunnetaan nimillä "Vertaus jyvänkorvesta", "Vertaus vehnänjyvästä" ja "Vertaus taatelipalmun versosta".

Hypoteettista Q-asiakirjaa pidetään lähteenä joillekin Matteuksen, Luukkaan ja Tuomaksen vertauksille.

Tarkoitus ja motiivi

Matteuksen evankeliumissa (13:10-17) Jeesus antaa vastauksen, kun häneltä kysyttiin vertausten käytöstä:

Opetuslapset tulivat hänen luokseen ja kysyivät: "Miksi sinä puhut ihmisille vertauksilla?" Hän vastasi,

"Taivasten valtakunnan salaisuuksien tuntemus on annettu teille, mutta ei heille". Kenellä on, sille annetaan enemmän, ja hänellä on yltäkylläisyyttä. Kenellä ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on. Siksi puhun heille vertauksilla:

Vaikka he näkevät, he eivät näe; vaikka he kuulevat, he eivät kuule eivätkä ymmärrä."

Vaikka Markuksen 4:33-34 ja Matteuksen 13:34-35 saattavat viitata siihen, että Jeesus puhui "väkijoukoille" vain vertauksin ja selitti kaiken opetuslapsilleen yksityisesti, nykyaikaiset tutkijat eivät tue yksityisten selitysten väitettä ja olettavat, että Jeesus käytti vertauksia opetusmenetelmänä. Dwight Pentecost ehdottaa, että koska Jeesus saarnasi usein sekalaiselle kuulijakunnalle, joka koostui uskovista ja ei-uskovista, hän käytti vertauksia paljastaakseen totuuden joillekin mutta piilottaakseen sen toisilta.

Kristitty kirjailija Ashton Axenden ehdottaa, että Jeesus rakensi vertauksensa sen perusteella, että hänellä oli jumalallinen tieto siitä, miten ihmistä voidaan opettaa:

Tämä oli opetustapa, jota siunattu Herramme näytti käyttävän erityisen mielellään. Ja voimme olla melko varmoja siitä, että koska "hän tiesi, mitä ihmisessä oli" paremmin kuin me, hän ei olisi opettanut vertauksilla, ellei hän olisi tuntenut, että tämä oli opetusmuoto, joka sopi parhaiten meidän tarpeisiimme.

1800-luvulla Lisco ja Fairbairn totesivat, että Jeesuksen vertauksissa "näkyvästä maailmasta lainattuun kuvaan liittyy totuus näkymättömästä (hengellisestä) maailmasta" ja että Jeesuksen vertaukset eivät ole "pelkkiä vertauksia, jotka palvelevat havainnollistamista, vaan sisäisiä analogioita, joissa luonnosta tulee hengellisen maailman todistaja".

Vastaavasti 1900-luvulla William Barclay kutsui vertausta "maalliseksi tarinaksi, jolla on taivaallinen merkitys" ja totesi, että Jeesuksen vertaukset käyttävät tuttuja esimerkkejä johdattaakseen ihmisten mielen kohti taivaallisia käsitteitä. Hän esittää, että Jeesus ei muodostanut vertauksiaan pelkästään analogioiksi, vaan ne perustuivat "sisäiseen sukulaisuuteen luonnollisen ja hengellisen järjestyksen välillä".

Teemat

Useilla vertauksilla, jotka ovat vierekkäin yhdessä tai useammassa evankeliumissa, on samankaltaisia teemoja. Vertaus hapatuksesta seuraa Matteuksen ja Luukkaan sinapinsiemenestä kertovaa vertausta, ja se jakaa teeman, jonka mukaan taivasten valtakunta kasvaa pienestä alusta. Vertaus kätketystä aarteesta ja vertaus helmestä muodostavat parin, joka havainnollistaa taivasten kuningaskunnan suurta arvoa ja tarvetta toimia sen saavuttamiseksi.

Luukkaan evankeliumin vertaukset kadonneesta lampaasta, kadonneesta kolikosta ja kadonneesta (tuhlaajapojasta) muodostavat kolmikon, joka käsittelee menetystä ja lunastusta.

Matteuksen evankeliumissa vierekkäin olevissa vertauksissa uskollisesta palvelijasta ja kymmenestä neitsyestä on kyse sulhasen odottamisesta, ja niillä on eskatologinen teema: valmistautukaa tilinteon päivään. Myös vertauksessa rikkaruohoista, vertauksessa rikkaasta hölmöstä, vertauksessaorastavasta viikunapuusta ja vertauksessa hedelmättömästä viikunapuusta on eskatologisia teemoja.

Muut vertaukset ovat itsenäisiä, kuten anteeksiantamattomasta palvelijasta kertova vertaus, joka käsittelee anteeksiantoa; laupiaan samarialaisen vertaus, joka käsittelee käytännön rakkautta; ja vertaus yöllisestä ystävästä, joka käsittelee rukouksessa pysymistä.

Taivasten kuningaskunnan vertaukset: kuunteleminen, etsiminen ja kasvu


Kylväjä	Piilotettu aarre	Helmi

Kasvava siemen	Sinapinsiemen	Leaven

Vertauksia menetyksestä ja lunastuksesta


Kadonnut lammas	Kadonnut kolikko	Tuhlaajapoika

Vertauksia rakkaudesta ja anteeksiannosta


Laupias samarialainen	Kaksi velallista	Anteeksiantamaton palvelija

Vertauksia rukouksesta


Ystävä yöllä	Epäoikeudenmukainen tuomari	Fariseus ja publikaani

Eskatologiset vertaukset


Uskollinen palvelija	Kymmenen neitsyttä	Suuri juhlaillallinen

Rikas hölmö	Pahat aviomiehet	Tervat

Verkko	orastava viikunapuu	Hedelmätön viikunapuu

Muut vertaukset


Viisaat ja typerät rakentajat	Lampun alla Bushel	Epäoikeudenmukainen Steward

Rikas mies ja Lasarus	Kyvyt (Minas)	Työntekijät viinitarhassa

Art

Kanonisen evankeliumin noin kolmestakymmenestä vertauksesta neljä esitettiin keskiaikaisessa taiteessa lähes kokonaan muiden rinnalla, mutta niitä ei sekoitettu Kristuksen elämän kertomuskohtauksiin. Nämä olivat: kymmenen neitsyttä, rikas mies ja Lasarus, tuhlaajapoika ja laupias samarialainen. Vertausten kuvaamisesta tunnettuja taiteilijoita ovat muun muassa Martin Schongauer, Pieter vanhempi Bruegal ja Albrecht Dürer. Työntekijät viinitarhassa esiintyy myös varhaiskeskiaikaisissa teoksissa. Renessanssista lähtien kuvattujen lukumäärät laajenivat hieman, ja erilaisista Tuhlaajapojan kohtauksista tuli selvä suosikki, ja myös Laupias samarialainen oli suosittu. Albrecht Dürer teki kuuluisan kaiverruksen Tuhlaajapojasta sikojen keskellä (1496), joka oli suosittu aihe pohjoisessa renessanssissa, ja Rembrandt kuvasi tarinaa useaan otteeseen, vaikka ainakin yksi hänen teoksistaan, Tuhlaajapoika kapakassa, jossa hän esittää itseään vaimonsa kanssa iloitsevana Poikana, on monien muiden taiteilijoiden tapaan keino arvostaa genrenä olevaa kapakkakohtausta. Hänen myöhäinen Tuhlaajapojan paluu (Eremitaasimuseo, Pietari) on yksi hänen suosituimmista teoksistaan.

Kymmenen neitsyen vertauksen kuvaus lasimaalauksessa Scots' Churchin kirkossa Melbournessa.

Runot ja virret

Useita vertauksia on kuvattu taiteessa ja niistä on keskusteltu proosassa, minkä lisäksi monet niistä ovat inspiroineet uskonnollista runoutta ja virsiä. Esimerkiksi Elizabeth C. Clephanen virsi "The Ninety and Nine" (1868) on saanut inspiraationsa vertauksesta kadonneesta lampaasta:

Yhdeksänkymmentäyhdeksän makasi turvallisesti
suojassa.
Mutta yksi oli kukkuloilla, kaukana
kultaisista porteista.
Kaukana vuorilla, villillä ja paljaalla.
Kaukana hellän paimenen hoivasta.
Kaukana hellän paimenen hoivasta.

Samoin "My Hope Is Built" (Edward Mote, n. 1834) on saanut inspiraationsa vertauksesta viisaisiin ja tyhmiin rakentajiin, ja "How Kind the Good Samaritan" (John Newton, n. 1779) on saanut inspiraationsa vertauksesta laupiaasta samarialaisesta.

Vertausten harmonia

Alla olevassa taulukossa on esitetty esimerkkielekkeet vertausten harmoniasta, jotka perustuvat kanonisten evankeliumien keskeisten jaksojen luetteloon. Johdonmukaisuuden vuoksi tämä taulukko on automaattisesti alivalittu evankeliumiharmonia-artikkelin pääharmoniataulukosta kanonisten evankeliumien keskeisten jaksojen luettelon perusteella. Tavallisesti Johanneksenevankeliumiin ei liitetä vertauksia, ainoastaan vertauskuvia.

Numero	Tapahtuma	Matthew	Mark	Luke	John
1	Kasvava siemen		Mark. 4:26-29
2	Kaksi velallista			Luuk. 7:41-43
3	Lampun alla Bushel	Matteus 5:14-15	Mark. 4:21-25	Luuk. 8:16-18
4	Vertaus laupiaasta samarialaisesta			Luuk. 10:30-37
5	Ystävä yöllä			Luuk. 11:5-8
6	Rikas hölmö			Luuk. 12:16-21
7	Viisaat ja tyhmät rakentajat	Matteus 7:24-27		Luuk. 6:46-49
8	Uutta viiniä vanhoihin viinipurkkeihin	Matteus 9:17-17	Mark. 2:22-22	Luuk. 5:37-39
9	Vertaus vahvasta miehestä	Matteus 12:29-29	Mark. 3:27-27	Luuk. 11:21-22
10	Vertaus kylväjästä	Matteus 13:3-9	Mark. 4:3-9	Luukas 8:5-8
11	Tervat	Matteus 13:24-30
12	Hedelmätön viikunapuu			Luuk. 13:6-9
13	Vertaus sinapinsiemenestä	Matteus 13:31-32	Mark. 4:30-32	Luuk. 13:18-19
14	Happo	Matteus 13:33-33		Luuk. 13:20-21
15	Vertaus helmestä	Matteus 13:44-46
16	Piirtäminen verkkoon	Matteus 13:47-50
17	Piilotettu aarre	Matteus 13:52-52
18	Kustannusten laskeminen			Luuk. 14:28-33
19	Kadonnut lammas	Matteus 18:10-14		Luuk. 15:4-6
20	Anteeksiantamaton palvelija	Matteus 18:23-35
21	Kadonnut kolikko			Luuk. 15:8-9
22	Vertaus tuhlaajapojasta			Luuk. 15:11-32
23	Epäoikeudenmukainen taloudenhoitaja			Luukas 16:1-13
24	Rikas mies ja Lasarus			Luuk. 16:19-31
25	Mestari ja palvelija			Luuk. 17:7-10
26	Epäoikeudenmukainen tuomari			Luuk. 18:1-9
27	Fariseukset ja publikaani			Luuk. 18:10-14
28	Työntekijät viinitarhassa	Matteus 20:1-16
29	Kaksi poikaa	Matteus 21:28-32
30	Pahat aviomiehet	Matteus 21:33-41	Mark. 12:1-9	Luukas 20:9-16
31	Suuri juhlaillallinen	Matteus 22:1-14		Luuk. 14:16-24
32	orastava viikunapuu	Matteus 24:32-35	Mark. 13:28-31	Luuk. 21:29-33
33	Uskollinen palvelija	Matt. 24:42-51	Mark. 13:34-37	Luuk. 12:35-48
34	Kymmenen neitsyttä	Matteus 25:1-13
35	Talentit tai Minas	Matteus 25:14-30		Luukas 19:12-27
36	Lampaat ja vuohet	Matteus 25:31-46

Kanonisten evankeliumien ulkopuoliset rinnastukset

Useilla vertauksilla on rinnakkaisuuksia ei-kanonisissa evankeliumeissa, Didakessa ja apostolisten isien kirjeissä. Koska ei-kanonisissa evankeliumeissa ei kuitenkaan yleensä ole aikajärjestystä, tämä taulukko ei ole evankeliumien harmoniaa.

Numero	Vertaus	Matthew	Mark	Luke	Muita rinnastuksia
1	Vertaus kylväjästä	Matteus 13:1-23	Mark 04:1-25	Luukas 08:04-18	Thomas 91 Klemens 24:5
2	Vertaus rikkaruohoista	Matteus 13:24-53			Thomas 57
3	Vertaus kasvavasta siemenestä		Mark. 04:26-34		Thomas 57
4	Vertaus kätketystä aarteesta	Matteus 13:44			Thomas 109
5	Vertaus helmestä	Matteus 13:45			Thomas 76
6	Vertaus verkkoon vetämisestä	Matteus 13:47-53			Thomas 8:1
7	Rikas hölmö			Luuk. 12:16-21	Thomas 63
8	Vertaus uskollisesta palvelijasta	Matt. 24:42-51	Mark. 13:33-37	Luuk. 12:35-48	Thomas 103 Didache 16:1a
9	Vertaus sinapinsiemenestä	Matteus 13:31-32	Mark. 4:30-32	Luuk. 13:18-19	Thomas 20:2
10	Vertaus happamuudesta	Matteus 13:33		Luuk. 13:20-21	Thomas 96
11	Vertaus kadonneesta lampaasta	Matteus 18:12-14		Luuk. 15:01-7	Thomas 107Totuuden evankeliumi 31-32
12	Vertaus pahoista aviomiehistä	Matteus 21:33-46	Mark. 12:1-12	Luukas 20:9-19	Thomas 65
13	Vertaus lahjakkuuksista	Matteus 25:14-30		Luukas 19:13-24	Nasorealaiset 18

Aiheeseen liittyvät sivut

Gospel harmonia
Jeesuksen ihmeet
Vertaus
Vertaukset Koraanissa

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mistä Jeesuksen vertaukset löytyvät?

V: Jeesuksen vertaukset löytyvät Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumeista sekä joistakin muista evankeliumeista, joita ei ole sisällytetty Raamattuun. Ne löytyvät useimmiten kolmesta synoptisesta evankeliumista.

K: Miksi kristityt ovat niin kiinnostuneita näistä vertauksista?

V: Kristityt painottavat näitä vertauksia, koska niiden uskotaan olevan Jeesuksen sanoja.

K: Mikä tekee Jeesuksen vertauksista ainutlaatuisia?

V: Jeesuksen vertaukset ovat näennäisen yksinkertaisia ja mieleenpainuvia tarinoita, joissa on kuvamateriaalia, joista jokainen välittää viestin. Yksinkertaisuudestaan huolimatta ne sisältävät syvällisiä viestejä, jotka ovat keskeisiä Jeesuksen opetuksissa.

K: Millaisiin arkipäiväisiin asioihin jotkut Jeesuksen vertaukset viittaavat?

V: Jotkin Jeesuksen vertauksista viittaavat yksinkertaisiin arkisiin asioihin, kuten leipää leipovaan naiseen (vertaus hapatuksesta), mieheen, joka koputtaa naapurinsa ovelle yöllä (vertaus yöllisestä ystävästä), tai tienvarren ryöstön jälkiseurauksiin (vertaus laupiaasta samarialaisesta).

K: Mitä suuria uskonnollisia teemoja monet näistä vertauksista käsittelevät?

V: Monet näistä vertauksista käsittelevät suuria uskonnollisia teemoja, kuten kasvua Jumalan valtakunnassa, rukouksen merkitystä ja rakkauden taustalla olevaa merkitystä.

K: Miten nämä kertomukset ovat vaikuttaneet länsimaiseen sivilisaatioon?

V: Länsimaisessa sivilisaatiossa nämä tarinat muodostivat prototyypin sille, mitä nykyään kutsutaan "vertaukseksi", ja jopa niiden keskuudessa, jotka tietävät vain vähän kristinuskosta tai sen Raamatusta, monet tunnistavat edelleen nämä tarinat eri puolilta maailmaa.