Grönlanti – maailman suurin arktinen saari ja Tanskan autonominen alue

Grönlanti — maailman suurin arktinen saari ja Tanskan autonominen alue. Nuuk, valtavat jääpeitteet, harva asutus ja ainutlaatuinen arktinen luonto kutsuvat seikkailuun.

Grönlanti on maailman suurin saari.

Grönlanti on Tanskan kuningaskunnan autonominen alue. Tämä suuri arktinen saari sijaitsee lähellä Islantia idässä ja Kanadaa lännessä. Sen väkiluku on vain 50 000, ja sen kylmyys rajoittaa sen asumista. Suurin osa siviiliväestöstä asuu saaren eteläosassa, rannikoilla. Grönlannin pääkaupunki on Nuuk.

Saari on demokraattinen, sillä sillä on omat vaalit ja edustuksellinen hallituspaikka Nuukissa. Se on osa Tanskan kuningaskuntaa, joka on perustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämies on kuningatar Margrethe II.

Saaren Thulen lentotukikohta on Tanskan valvonnassa, mutta sitä hallinnoi Yhdysvaltain ilmavoimat.

Saari on maailman harvimmin asuttu maa, sillä sen asukastiheys on 0,026 ihmistä neliökilometrillä. Etelämannerta ei lasketa mukaan, koska se ei ole itsenäinen valtio eikä sillä ole vakituisia asukkaita. Grönlantia peittävä jääpeite saattaa kätkeä sisäänsä kolme erillistä saarta, jotka ovat liittyneet toisiinsa jäätiköillä viimeisen geologisen jääkauden jälkeen.

Grönlannissa ei ole metsiä. Etelässä, rannikkoalueella, on vain joitakin kääpiöpuita.

Maantiede ja ilmasto

Grönlanti on pinta-alaltaan yli 2,16 miljoonaa neliökilometriä, josta suurimman osan peittää paksu ja jatkuva jääpeite (Greenland Ice Sheet). Jääpeitteen keskimääräinen paksuus on noin 2–3 kilometriä paikoin, ja se vaikuttaa voimakkaasti saaren ilmastoon ja vesikiertoon. Rannikot ovat kapeita asuinkelpoisia vyöhykkeitä ja muodostavat niemekkeitä, vuonoja ja saaristoja.

Ilmasto vaihtelee pohjoisesta etelään: sisämaan ilmasto on ankaran kylmä ja mannermaisen arktinen, kun taas etelärannikolla ilmasto on hieman leudompi ja subarktinen kesäisin. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä, kesät lyhyitä mutta valoisa kausi (keskiyön aurinko) on tärkeä kasvukaudelle ja kalastukselle.

Väestö, kielet ja kulttuuri

Grönlannin väestö on pieni mutta monimuotoinen. Suurin etninen ryhmä on inuit-kansa, joka itse kutsuu itseään nimellä Kalaallit. Virallisia kieliä ovat grönlanninkieli (kalaallisut) ja tanska; monet hallinnolliset ja koulutusasioissa käytettävät yhteydet tapahtuvat tanskaksi.

Asutus on keskittynyt rannikkoalueille ja pieniin kaupunkeihin ja kyliin. Suurin kaupunki ja pääkaupunki Nuuk on saaren hallinnollinen, taloudellinen ja kulttuurinen keskus. Paikallinen kulttuuri sekoittaa perinteisiä inuiittiperinteitä (kuten käsityöt, tarinankerronta ja saamelaisen kaltaiset tavat) ja eurooppalaisia vaikutteita. Metsästys, kalastus ja merestä saatavat tuotteet ovat edelleen tärkeitä sekä toimeentulon että kulttuurin kannalta.

Historia ja itsehallinto

Grönlannin asuttivat alkujaan paleo-arktiset kansat ja myöhemmin inuitit. Norjalaiset ja islantilaiset valloittajat perustivat keskiajalla siirtokuntia länsirannikolle. Tanska otti myöhemmin vahvemman vallan 1700–1800-luvuilla, ja saaresta muodostui osa Tanskan kuningaskuntaa.

Moderni itsehallinto kehittyi 1979, jolloin Grönlanti sai laajemmat kotimaan ratkaisut (home rule). Vuonna 2009 itsenäisyyttä ja itsehallintoa laajennettiin edelleen (Self-Government Act), mikä antoi Grönlannille suuremman vallan resursseista ja oikeuden pyrkiä täyteen itsenäisyyteen tulevaisuudessa.

Talous

Grönlannin talous perustuu pääosin kalastukseen ja meren antimien vientiin—apoja ovat muun muassa katkarapu ja erilaiset merenelävät sekä kalat. Kalastus on tärkein vientiala ja työllistäjä. Lisäksi turismi, julkinen sektori (mukaan lukien Tanskan valtion tuki) ja kasvava kaivostoiminnan sekä energiahankkeiden kiinnostus ovat merkittäviä talouden osa-alueita.

Ilmaston lämpeneminen ja arktisten merireittien avautuminen voivat pitkällä aikavälillä lisätä alueen liikennettä ja luonnonvarojen hyödyntämistä, mutta ne tuovat myös riskejä ympäristölle ja perinteisille elinkeinoille.

Ympäristö ja ilmastonmuutos

Jääpeitteen sulaminen on yksi maailmanlaajuisesti seuratuista prosesseista: Grönlannin jäätiköt menettävät massaa ja vaikuttavat merivedenpinnan nousuun. Sulaminen muuttaa myös paikallista ekosysteemiä ja voi vaikeuttaa perinteisiä elinkeinoja. Tutkimusta jäätiköiden kehityksestä, ilmaston vaikutuksista ja arktisista luonnonvaroista tehdään laajasti kansainvälisesti.

Luonto ja eläimistö

• Kasvillisuus rajoittuu pääosin tundravyöhykkeeseen; puita ei kasva laajasti, ja metsät puuttuvat lähes kokonaan, kuten mainittu.
• Eläimistöön kuuluu muun muassa jääkarhuja, valaita, hylkeitä, kärppä (arktinen kärppä), muskottia (muskox) ja eri lintulajeja. Merieläimet ovat erityisen tärkeitä ekosysteemille ja paikaiselle elinkeinolle.

Liikkuminen ja infrastruktuuri

Maantietä yhdistäviä teitä ei juuri ole pitkin rannikkoa kaupunkien välillä; liikkuminen tapahtuu pääasiassa meritse ja ilmateitse. Monet kylät ja kaupungit ovat riippuvaisia säännöllisistä lautta- ja lentoyhteyksistä. Nuukin kaltaiset suuremmat keskukset tarjoavat julkisia palveluja, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Tulevaisuus ja haasteet

Grönlanti kohtaa sekä mahdollisuuksia että haasteita: luonnonvarojen hyödyntäminen voi tarjota talouskasvua ja itsenäisyyden polkua, mutta samalla ilmastonmuutos, perinteisten elinkeinojen sopeuttaminen ja ympäristönsuojelu vaativat huolellista tasapainottamista. Poliittinen keskustelu jatkuu Tanskan ja grönlantilaisten välillä koskien hallinnon laajuutta ja mahdollisuutta täydelliselle itsenäisyydelle.

Grönlanti on helposti ymmärrettävä esimerkki arktisen alueen erityisluonteesta: harvaan asuttu, luonnonvoimien muokkaama ja nopeasti muuttuva alue, jonka merkitys maailmanlaajuisesti kasvaa ilmastonmuutoksen ja geopoliittisten intressien myötä.

Kielet

Saarella asuu enimmäkseen inuiitteja ja skandinaaveja, jotka puhuvat grönlantilaista, eskimo-aleuttien kieltä. Useimmat ihmiset puhuvat myös tanskaa. Grönlannin kansallislaulu on Nunarput utoqqarsuanngoravit. Grönlannin kielestä tuli ainoa virallinen kieli kesäkuussa 2009. Se on kuitenkin Länsi-Grönlannin murre, minkä vuoksi muut murteet ovat jääneet vähemmälle käytölle ja uhanalaisiksi. Tanskaa käyttävät käytännössä ammatti-ihmiset ja monet inuiitit. Englantia opetetaan kouluissa ensimmäisestä luokasta lähtien.

Hallinnolliset osastot

Vuoteen 2009 asti Grönlannissa oli 20 kuntaa. Ellei toisin mainita, ne sijaitsevat Kitaassa:

• Nanortalik
• Qaqortoq
• Narsaq
• Ivittuut
• Paamiut
• Nuuk
• Maniitsoq
• Sisimiut
• Kangaatsiaq
• Aasiaat
• Qasigiannguit
• Ilulissat
• Qeqertarsuaq
• Uummannaq
• Upernavik
• Ammassalik (Tunun piiri)
• Ittoqqortoormiit (Tunun piiri)
• Qaanaaq (Avannaan piiri).

Tämä muuttui 1. tammikuuta 2009, jolloin nämä yhdistettiin neljäksi suureksi kunnaksi:

• Kommune Kujalleq (7 755 asukasta)
• Qaasuitsup Kommunia (17.867)
• Qeqqata Kommunia (9.627) ja
• Kommuneqarfik Sermersooq (20.998).

Lisäksi osa Grönlannista on kunnan ulkopuolella, nimittäin:

• Koillis-Grönlannin kansallispuisto
• Thulen lentotukikohta

Tammikuun 1. päivänä 2008 siellä asui 218 ihmistä.

 
Grönlannin hallinnollinen jako  

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on maailman suurin saari?

K: Kuka on Grönlannin valtionpäämies?

K: Kuinka monta ihmistä asuu Grönlannissa?

K: Mikä on Grönlannin pääkaupunki?

K: Onko saarella sotilastukikohta?

K: Mikä on Grönlannin väestötiheys?

Hae kirjaimella