Claude Adhémar André Theuriet (8. lokakuuta 1833, Marly-le-Roi – 23. huhtikuuta 1907) oli ranskalainen runoilija ja kirjailija, joka syntyi Marly-le-Roissa (Seine-et-Oise).
Theuriet opiskeli Pariisissa lakia ja toimi pitkään julkisessa virassa ennen kuin omistautui enemmän kirjalliselle työlle. Hän jäi virkamiehenä eläkkeelle vuonna 1886, lähes kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun hänen ensimmäinen laajempi teoksensa, Chemin des bois, oli ilmestynyt. Monet teoksen runoista olivat alun perin julkaistuina aikakauslehdessä Revue des Deux Mondes.
Theuriet kirjoitti sekä runoutta että proosaa: novellistiikkaa, lyhyitä kertomuksia ja pidempiä romaaneja. Hänen tuotantonsa keskeisiä teemoja olivat maalaiselämä, luonnon kuvaus ja arkiset ihmiskohtalot. Tyylilleen oli ominaista herkkä, tunnelmallinen luontokuvailu ja myötätuntoinen suhtautuminen maaseudun ihmisiin ja elämäntapaan. Hänen teoksensa kuvaavat usein luonnon vaihtelua vuodenaikojen mukaan ja korostavat yksinkertaisten, arkisten asioiden kauneutta.
Theuriet osallistui aktiivisesti ranskalaisen kirjallisuuskentän keskusteluihin ja julkaisi tekstejään useissa lehdissä. Hän sai tunnustusta sekä yleisöltä että kriitikoilta, ja hänen teoksensa kuuluivat 1800-luvun loppupuolen ranskalaisen maiseman- ja maalaiskirjallisuuden merkittäviin ilmentymiin.
Theuriet sai vuonna 1890 Ranskan Akatemian myöntämän ranskalaisen Vitet-palkinnon, ja hänet valittiin Akatemian jäseneksi vuonna 1896. Hän kuoli vuonna 1907, ja hänen kirjallinen perintönsä on säilyttänyt paikkansa erityisesti kuvauksissaan luonnosta ja maaseudun elämästä.
