Suur-Hessen (saksaksi Großhessen) oli osa Yhdysvaltain miehitysaluetta Saksassa toisen maailmansodan jälkeen. Nimi tarkoittaa kirjaimellisesti "Suurempi Hessen" ja sillä viitattiin alueelliseen uudelleenjärjestelyyn, jonka tarkoituksena oli muodostaa yhtenäinen osavaltio Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeelle.
Saksan keisarikunta hajosi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Hessen-Darmstadtin suuriruhtinaskunnasta (saksaksi: Grossherzogtum Hessen-Darmstadt) tuli Hessenin kansanvaltio (saksaksi: Volksstaat Hessen) 2. maaliskuuta 1919. Tämä tausta selittää, miksi alueella oli jo ennen toista maailmansotaa oma hallinnollinen perinteensä ja erillinen identiteettinsä.
Toisen maailmansodan jälkeen 19. syyskuuta 1945 Yhdysvaltain sotilashallitus yhdisti Hessen-Darmstadtin (Rheinhesseniä lukuun ottamatta) sekä osia Preussin Kurhessenin ja Nassaun provinsseista muodostaen väliaikaisen osavaltion, jota kutsuttiin Suur-Hesseniksi. Rheinhessen jätettiin pois, koska se kuului ranskalaiseen miehitysvyöhykkeeseen ja liitettiin myöhemmin alueellisiin uudelleenjärjestelyihin, jotka johtivat osittain Rheinland-Pfalzin syntyyn.
18. joulukuuta 1946 osavaltio nimettiin uudelleen Hesseniksi. Vuonna 1949 Hessen liitettiin osaksi Saksan liittotasavaltaa (Länsi-Saksaa), ja alueesta muodostui nykyisen osavaltion historiallinen perusta.
Merkitys ja jatko
Suur-Hessenin muodostaminen oli osa liittoutuneiden miehitysalueiden laajempaa hallinnollista järjestelyä sodanjälkeisessä Saksassa. Väliaikainen rakenne mahdollisti siviilihallinnon palauttamisen ja demokraattisten instituutioiden rakentamisen miehityshallinnon alaisuudessa. Suur-Hessenistä kehittyi myöhemmin moderni Hessen, jonka hallinnolliset rajat, taloudellinen elpyminen ja poliittinen järjestäytyminen muovasivat alueen asemaa liittotasavallan yhtenä keskeisenä osavaltiona.