Hatikva Israelin kansallislaulu ja juutalainen kansanlaulu merkitys ja historia
Hatikvah (heprea: התקוה, roomalaisittain: haTīqvā, heprealainen ääntäminen: [hatikˈva]; "Toivo") on juutalainen kansanlaulu, joka toimii nykyisin myös Israelin kansallislauluna. Laulu tiivistää juutalaisen kansan pitkää toivoa paluusta omaan maahan ja itsenäisestä elämästä siinä. Teksti perustuu Naphtali Herz Imberin 1800-luvun lopulla kirjoittamaan, alun perin yhdeksän säkeistöä sisältäneeseen runoon nimeltä תקותנו (Tikvatenu, "Toivomme"). "Hatikvah" käyttää tässä runossa ainoastaan ensimmäistä säkeistöä ja kertosäettä; refraanin viimeistä riviä muokattiin, ja tekstiin sovitettiin melodia.
Laulun sanat ja merkitys
Alkuperäisen runon ytimessä on ajatus, että "niin kauan kuin sydämessä on juutalainen sielu, ei menetetä toivoa" — toivo siitä, että juutalaisten pitkä orpo ja siirtolaisuusajan historia päättyy ja että kansa saa jälleen asua vapaana omassa maassaan, "Zionin ja Jerusalemin maassa". Hatikvahin ensimmäinen säkeistö ja kertosäe sisältävät tämän keskeisen symbolisen kuvaston, minkä vuoksi niitä käytetään laulun virallisena osana.
Musiikin alkuperä ja sävellys
Musiikin sovitti Samuel Cohen, Espanjassa syntynyt juutalainen, joka sovitti melodian loppuun muokatusta itäeurooppalaisesta kansanmelodiasta. Musiikin tarkka alkuperä on osin kiistanalainen ja tutkijoiden keskuudessa on erilaisia näkemyksiä: osa jäljittää aiheen itäisen Euroopan kansanlauluista, osa huomauttaa, että sama melodinen kaava esiintyy laajalti Euroopassa (mm. niin kutsutun "La Mantovana" -aiheen kaltaisissa kappaleissa). Hatikvah on mollissa, mikä antaa sille melankolisen, haikean sävyn — ominaisuuden, joka erottaa sen monesta muusta kansallislaulusta, mutta joka myös korostaa laulun sanoman vastakkainasettelua surun ja toivon välillä.
Käyttö, zionistinen liike ja virallinen asema
- Hatikvah nousi suosioon juutalaisessa zionistisessa liikkeessä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa, ja se tunnistettiin pian liikkeen tunnelman ja päämäärien symboliksi.
- Kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948, Hatikvah oli jo vakiintunut de facto -kansallislauluksi ja sitä käytettiin valtion juhlallisuuksissa ja virallisissa tilaisuuksissa.
- Laulun asema vahvistui myöhemmin: vaikka Hatikvah oli käytännössä kansallislaulu jo itsenäisyyden alusta lähtien, sen virallinen tunnustaminen tehtiin myöhemmin (keskustelua ja päätöksiä koskevat yksityiskohdat ajoittuvat 2000-luvulle).
Tulkinnat, kritiikki ja monikulttuurinen näkökulma
Hatikvah on voimakkaasti sidoksissa juutalaiseen identiteettiin ja zionismiin, ja sen sisältö ei luonnollisesti edusta kaikkia Israelin kansalaisia samalla tavalla. Israelissa asuvat arabiväestö ja muut vähemmistöt eivät välttämättä koe laulun sanoja omikseen, mikä on aiheuttanut ajoittain keskustelua ja ehdotuksia vaihtoehdoista tai täydentävistä symboleista, jotka kuvaisivat monietnistä yhteiskuntaa laajemmin. Toisaalta Hatikvahin historiallinen ja symbolinen asema juutalaisen kansallisen identiteetin ilmaisijana on monille juutalaisille korvaamaton.
Nykykäyttö ja kulttuurinen rooli
Hatikvah laulaaan yhä virallisissa valtiollisissa tilaisuuksissa, urheilutapahtumissa, muistotilaisuuksissa ja muissa yhteyksissä, joissa korostetaan Israelin valtiollista ja kansallista identiteettiä. Laulun yksinkertainen ja kantaaottava teksti sekä väkevä, haikea melodia tekevät siitä helposti tunnistettavan ja tunnetun ympäri maailman asuvien juutalaisten keskuudessa.
Yhteenveto: Hatikvah on sekä juutalainen kansanlaulu että Israelin kansallislaulu, joka syntyi 1800-luvun lopun runoudesta ja kansanmusiikillisesta perinteestä. Sen sanat ja melodia ilmentävät vuosien sorron ja siirtolaisuudesta kumpuavaa toivoa paluusta ja vapaudesta, ja tätä symboliikkaa on käytetty zionistisessa liikkeessä ja valtion rakentamisessa aina nykypäivään saakka.
Sanoitukset
| Hepreankieliset sanat | Heprean roomalaistaminen | IPA transkriptio |
| כֹּל עוֹד בַּלֵּבָב פְּנִימָה בַּלֵּבָב פְּנִימָה נֶפֶשׁ יְהוּדִי הוֹמִיָּה, אֶרֶץ צִיּוֹן וִירוּשָׁלַיִם. | Kol od balevav penima, | /kol od ba.le.vav pe.ni.ma/ |
Englanninkieliset käännökset
| Kirjaimellinen käännös | Runollinen käännös |
|
| Oi, kun juutalaisessa rinnassa |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on Israelin kansallislaulun nimi?
V: Israelin kansallislaulu on "Hatikvah".
K: Kuka kirjoitti alkuperäisen runon, johon "Hatikvah" perustuu?
A: Alkuperäinen runo, johon "Hatikvah" perustui, oli nimeltään תקותנו (Tikvatenu), ja sen kirjoitti Naphtali Imber.
K: Mitkä ovat "Hatikvahin" sanat?
V: Hatikvahin sanat kertovat juutalaisten 2000 vuotta vanhasta toivosta palata kotimaahansa Israeliin. Siinä käytetään vain Imberin runon ensimmäistä säkeistöä ja kertosäettä, mutta kertosäkeen viimeistä riviä on hieman muutettu.
K: Mistä Samuel Cohen löysi Hatikvahin musiikin?
V: Samuel Cohen löysi itsensä eräänä päivänä hyräilemästä vanhaa kansanlaulua, jota hän käytti inspiraationa Hatikvahin musiikin luomiseen.
K: Miksi on epätavallista, että kansallislaulu on mollissa?
V: On epätavallista, että kansallislaulu on mollissa, koska se kuulostaa surulliselta, mutta tässä tapauksessa se kuvastaa juutalaisten toivoa siitä, että heidän surunsa muuttuu lopulta iloksi.
K: Kuinka kauan juutalaisten toivo on ollut olemassa?
V: Juutalaisten toivo on ollut olemassa jo 2000 vuotta.
