Haukka (Accipitrinae) – määritelmä, lajit ja tuntomerkit

Haukka on yleinen nimitys keskikokoisesta tai suuresta petolinnusta. Sana kattaa sekä tieteellisesti yhden ryhmän että arkikielessä useita eri petolintuja.

• Accipitrinae-alaperhe, Accipitridae-alaperhe, jota kutsutaan usein "oikeiksi" haukiksi. Siihen kuuluvat kaikki Accipiter-suvun jäsenet ja läheisesti sukua olevat suvut. Esimerkkeinä tunnetuista lajeista ovat hiirihaukka ja varpushaukka. Nämä lajit ovat pääasiassa metsälintuja, joilla on pitkä pyrstö ja hyvä näkö, ja ne metsästävät äkkinäisillä syöksyillä piilossa olevilta istumapaikoilta.
• Yleisemmin termiä voidaan käyttää myös muita petolintuja tarkoittavana nimenä, esimerkiksi sanoissa kuten kotka, leija tai haahka – eli arkikielessä "haukka" voi tarkoittaa eri lajeja riippuen käyttöyhteydestä.

Määritelmä ja taksonomia

Accipitrinae-ryhmä (oikeat haukat) kuuluu Accipitridae-heimoon. Accipiter-suvussa on maailmanlaajuisesti noin 50–60 lajia, joista Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa tutuimpia ovat mm. Accipiter gentilis (hiirihaukka) ja Accipiter nisus (varpushaukka). Näitä lajeja erottaa muista petolinnuista erityisesti niiden rakenteen ja metsästyksen perusteella.

Ulkonäkö ja tuntomerkit

• Tyypillinen profiili: lyhyet, pyöreät siivet ja pitkä, usein suomumainen pyrstö, joka auttaa ketterässä suunnanvaihdossa metsän keskellä.
• Siipien muoto mahdollistaa nopean syöksyn ja tiukat käännökset.
• Väritys vaihtelee lajeittain ja ikäryhmittäin: aikuisilla usein poikkiraitainen vatsa ja tumma selkä, nuoret linnuilla pystyjuovitus ja laikukkuus.
• Havaittavissa usein tyypillinen lento: voimakas "flap–flap–glide" eli muutama siipilyönti ja liuku.
• Sukupuolten kokero ero (seksuaalinen diofismi): naaras on yleensä selvästi suurempi kuin uros — ero voi olla 20–50 % painossa, riippuen lajista.

Elintavat ja ravinto

Accipitrine-haukat käyttävät yleensä lintuja ensisijaisena saaliinaan, mutta niiden ruokavalio voi sisältää myös pieniä nisäkkäitä (jäniksiä, siilejä, rottia), matelijoita ja joskus hyönteisiä. Ne metsästävät usein piiloutuen oksistoon tai puiden piiloon ja hyökkäävät nopeasti lyhyellä, yllättävällä syöksyllä. Toiset lajit sen sijaan metsästävät avoimilla alueilla tai saalistavat lennosta.

Pesintä ja lisääntyminen

Haukat rakentavat pesänsä yleensä puihin käyttäen oksia ja risuja. Molemmat vanhemmat osallistuvat pesän rakentamiseen ja poikasten hoitoon, mutta naaras vastaa useimmiten hauiluvaiheesta ja pesimäajan lähimmästä valvonnasta. Pesintäaika, munien lukumäärä ja kasvatusajat vaihtelevat lajeittain; tavallisesti munia on 2–4, inkubaatio kestää noin 30–35 päivää ja poikaset lähtevät pesästä noin 25–40 päivän iässä.

Levinneisyys ja muuttokäyttäytyminen

Oikeat haukat esiintyvät laajasti maailmassa: metsäisillä alueilla, lauhkeilla ja boreaalisilla alueilla sekä osin trooppisissa metsissä. Monet populaatiot ovat paikallisia tai osittaisia muuttajia: pohjoisempien alueiden yksilöt liikkuvat talveksi etelään, kun taas lauhkeilla alueilla lajit voivat olla pysyviä asukkaita.

Tunnistusvinkkejä maastossa

• Katso siipien muotoa ja pyrstön pituutta — Accipitrinae-haukoilla usein pitkät pyrstöt ja lyhyet pyöreät siivet.
• Seuraa lentoa: nopea, ketterä liike ja tiukat kurvit metsikköalueilla viittaavat oikeaan haukkaan.
• Äänet: haukoilla on usein kimeitä ja toistuvia huutoja, joita käytetään reviirin merkkaamiseen ja poikasten kutsumiseen.

Suhde ihmisiin ja suojelu

Monet haukkalajit kärsivät metsä- ja elinympäristöjen pirstoutumisesta, salametsästyksestä ja myrkkyjen vaikutuksista (esim. aiempi DDT-käyttö heikensi joidenkin petolintujen pesintämenestystä). Nykyisin useimmat alueelliset populaatiot ovat lailla suojeltuja, ja suojelutoimet sekä elinympäristöjen säilyttäminen ovat parantaneet joidenkin lajien tilanteita. Hiirihaukka on tunnettu myös metsästystaitojensa vuoksi käytetystä lintujen kouluttamisesta, eli se on pitkään ollut ihmisen hyödyntämä laji myös valjailla (falconry).

Yhteenveto

Haukka (erityisesti Accipitrinae:n jäsenet) on sopeutunut ketterään metsästykseen: pelkistetty siluetti, pitkä pyrstö ja nopea reaktio tekevät siitä tehokkaan saalistajan linnustossa. Termiä käytetään kuitenkin myös laajemmassa merkityksessä arkikielessä, joten aina kannattaa tarkistaa, mistä lajista tai ryhmästä on kyse.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on haukka?

K: Mikä on Accipitrinae-alatyyppi?

K: Mitä esimerkkejä haukoista on?

K: Mikä on accipitrine-haukkojen metsästystapa?

K: Mikä on akcipitriinihaukkojen ensisijainen saalis?

K: Miksi haukkoja kutsutaan myös kanahaukoiksi tai metsähaukoiksi?

K: Mikä ero on uros- ja naarashaukan välillä?

Hae kirjaimella