Helix (suku) — maaetanat: lajit, elintavat ja levinneisyys

Helix on suurten ilmaa hengittävien maaetkujen suku, maanpäälliset keuhkoahtaat nilviäiset. Nämä etanat tunnetaan paksuista, pyöristetystä kuorestaan ja suhteellisen kookkaasta ruumiistaan verrattuna moniin muihin kotoperäisiin etanalajeihin.

Helix-suku tunnetaan oligoseenista lähtien. Suku on kotoisin Euroopasta ja Välimeren alueilta, mutta useita lajeja on levinnyt ihmisen mukana muihin maanosiiin ja ne ovat paikoin muuttuneet vieraslajeiksi.

Tunnetuimpia lajeja ovat Helix aspersa, tavallinen tai ruskea puutarhaetana, ja Helix pomatia, roomalainen etana, burgundin etana tai syötävä etana. H. pomatia ja joitakin muita lajeja syödään escargoteina. Joidenkin Helix-sukuun aiemmin luettujen lajien taksonomia on muuttunut viime vuosikymmeninä: molekyyli- ja morfologiatutkimukset ovat johtaneet osan lajien siirtoon muihin sukuihin.

Tunnistus ja rakenne

Helix-etanoille tyypillistä on kuoren suuri, kierukkainen muoto, usein ruskean-sävyisiä kuvioita tai raidat. Kuoren koko vaihtelee lajista riippuen; esimerkiksi Helix pomatia on yleensä kookkaampi kuin Helix aspersa. Etanan pehmeä ruumis voi vetäytyä täysin kuoren sisään suojautuakseen kuivumiselta tai petoeläimiltä. Etanan pinnalla on limakerros (erittämää limaa), joka auttaa liikkumisessa ja estää vedenmenetystä.

Elintavat ja levinneisyys

Helix-etanat suosivat viileitä, kosteita ympäristöjä, sillä ne kuivuvat helposti. Etanat ovat aktiivisimpia öisin ja sateiden jälkeen. Epäsuotuisissa olosuhteissa etana pysyttelee kuorensa sisällä, yleensä kivien tai muiden piilopaikkojen alla, jotta saalistajat eivät löytäisi sitä. Kuivassa ilmastossa etanat kerääntyvät luonnostaan vesilähteiden lähelle, myös keinotekoisten lähteiden, kuten ilmastointilaitteiden jätevesiputkien, lähelle.

Monet Helix-lajit tarvitsevat kalkkipitoista maaperää kuoren muodostukseen, joten ne viihtyvät usein kalkkipitoisilla alueilla. Lajien levinneisyys on laaja: alkuperäisen Euroopan ja Välimeren lisäksi niitä esiintyy myös eteläisessä ja pohjoisessa Euroopassa, ja ihmisen mukana lajit ovat juurtuneet mm. Pohjois-Amerikkaan, Etelä-Amerikkaan, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin.

Ravinto ja ruoansulatus

Tavallinen puutarhaetana (Helix aspersa) on pääosin kasvinsyöjä. Nämä etanat pystyvät sulattamaan suurimman osan kasvillisuudesta, mukaan lukien porkkanat ja salaatit, ja ne voivat syödä sekä tuoreita että lahonneita kasvimateriaaleja. Etanoilla on karkea raapimiseen soveltuva kielimäinen rakenne eli radula, jolla ne silppuavat ruokaa.

Niillä on myös erikoistunut symbioottisten bakteerien viljelmä, joka auttaa niiden ruoansulatusta, erityisesti hajottamalla polysakkaridi selluloosaa yksinkertaisiksi sokereiksi. Suoliston mikrobisto auttaa näin hyödyntämään kasvimateriaalia tehokkaammin.

Lisääntyminen ja käyttäytyminen

Helix-etanat ovat hermafrodiitteja: yksilöt kantavat sekä koiras- että naaraspuolisia lisääntymiselimiä ja voivat yleensä vaihtaa siemennestettä toisen yksilön kanssa pariutumisen yhteydessä. Parittelu on monivaiheinen käytös, johon liittyy usein vivahteikkaita rituaaleja ja kemiallisia signaaleja.

Tämän suvun etanat luovat ja käyttävät lemmennuolia parittelun aikana. Lemmennuoli (engl. love dart) on usein kalkkinen tai keratiinin kaltainen terävä hiukkanen, jolla etana voi pistää parittelukumppaniaan ennen varsinaista siitosyhdistelmää. Lemmennuolen tarkoituksena on siirtää feromoneja tai muita aineita, jotka voivat lisätä antajan siemennesteen säilyvyyttä kumppanin suolistossa ja siten parantaa sen siementen menestymistä.

Muninta tapahtuu yleensä kosteina ajanjaksoina; lajit munivat maahan tai pehmeään multaan useita munia kerrallaan. Munista kuoriutuvat poikaset kehittyvät vähitellen ja voivat saavuttaa sukukypsyyden useiden kuukausien tai vuosien kuluttua lajista ja ympäristöstä riippuen.

Eliöyhteisö, haitat ja suojelu

Helix-etanoilla on useita luonnollisia vihollisia: linnut, pienet nisäkkäät (esim. siilit), matelijat, sammakkoeläimet, petoetanat ja tietyt kovakuoriaiset saalistavat niitä. Ne voivat kantaa myös loisia ja taudinaiheuttajia; eräät etanat voivat välittää esimerkiksi loisia, jotka ovat terveydelle merkityksellisiä tietyissä olosuhteissa.

Monet Helix-lajit ovat hyödyllisiä luonnossa, mutta osa, erityisesti H. aspersa, on muuttunut puutarhojen ja viljelykasvien haittaeläimeksi, kun niiden populaatioita ei rajoita luonnollinen petojoukko. Vieraslajina ne voivat myös vaikuttaa paikalliseen biodiversiteettiin. Toisaalta jotkut lajit, kuten H. pomatia, ovat taloudellisesti ja kulttuurisesti tärkeitä escargot-käytön vuoksi, ja niitä on paikoin suojeltu tai viljelty.

Puutarhan hallinta ja torjunta

Puutarhoissa etanoiden torjuntaan käytetään monipuolisia keinoja: mekaanisia (keräys käsin), esteitä (hiekka, sahanpuru, kalkkikivisuihkeet), biologisia (luonnonpetojen tai taudinaiheuttajien suosiminen) ja paikallisia kemiallisia torjunta-aineita. Hyvä puutarhanhoito, kuten karsitut kasvustot ja kosteuden hallinta, vähentää etanoiden viihtymistä. On tärkeää valita torjuntakeinot niin, että ne eivät vaaranna muita hyödyllisiä eliöitä.

Taloudellinen ja kulttuurinen merkitys

Joissain maissa Helix-lajeilla on merkittävä rooli ravinnoksi (escargot) ja gastronomiana; niiden keruu ja kasvatus muodostavat osan paikallisesta elinkeinoteosta. Samalla etanat voivat aiheuttaa haittaa kotipuutarhoissa ja viljelmillä, mistä seuraa tarpeita torjuntaan ja hallintaan.

Yhteenvetona Helix-suku edustaa monipuolista ja ekologisesti merkittävää etanaryhmää: niiden biologia, levinneisyys ja ihmisen vaikutus niihin tekevät niistä sekä kiinnostavia tutkimuskohteita että joskus ongelmallisia vieraslajeja. Lajien tarkempi luokittelu ja levinneisyystiedot voivat muuttua taxonomisten tutkimusten myötä, joten ajantasainen kirjallisuus kannattaa tarkistaa, jos tarvitaan yksityiskohtaisia taksonomisia tietoja.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on suurten ilmaa hengittävien maaetojen suku?

K: Missä Helix-matojen kotoperä on?

K: Mitkä ovat esimerkkejä tämän suvun lajeista?

K: Miten tämän suvun etanat parittelevat?

K: Millaista ympäristöä ne suosivat?

K: Milloin nämä otukset ovat aktiivisimpia?

Hae kirjaimella