Anna Seghers — itäsaksalainen kirjailija: elämäkerta ja teokset
Anna Seghers — itäsaksalaisen kirjailijan elämäkerta ja teokset: pakolaisuus, kommunismi ja kirjallinen perintö. Lue elämästä, teoksista ja vaikutuksesta DDR:n kirjallisuuteen.
Anna Seghers (19. marraskuuta 1900 Mainz - 1. kesäkuuta 1983 Itä-Berliini) oli itäsaksalainen kirjailija, joka tunnetaan erityisesti toisen maailmansodan ja maanpakoajan kuvauksista sekä sitoutuneesta antifasistisesta ja humanistisesta kirjallisuudesta.
Seghers syntyi nimellä Netty Reiling. Hänen vanhempansa olivat ortodoksijuutalaisia, mutta perheessä oli myös kiinnostusta kristilliseen kulttuuriin ja uskonnollisiin kysymyksiin. Netty kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1920. Ennen sitä hän palveli sairaanhoitajana ensimmäisessä maailmansodassa. Myöhemmin hän opiskeli Kölnissä ja Heidelbergissä historiaa, taidehistoriaa ja kiinaa, mikä näkyi hänen laaja-alaisessa kulttuurisessa kiinnostuksessaan ja kirjallisessa työnskentelyssään.
Vuonna 1925 hän avioitui unkarilaisen kommunistin László Radványin kanssa ja sai myös Unkarin kansalaisuuden. Myöhemmin hän liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen (KPD). Pariskunnalla oli kolme lasta.
Kun natsit nousivat valtaan Saksassa, Seghers joutui vainotuksi: hänet pidätettiin lyhyesti ja hänen teoksiaan poltettiin julkisesti. Vapaututtuaan hän pakeni ensin Sveitsiin ja siirtyi sieltä sitten Pariisiin, missä hän työskenteli maanpaossa olevien kirjailijoiden järjestöissä ja osallistui eksilikulttuuriin. Saksan hyökkäyksen myötä hän pakeni Pariisista Marseilleen, jossa säilyi jonkin aikaa väylä paon järjestelyihin. Marseillea seurasi vaikea vaihe: hänen miehensä pidätettiin, ja Seghers pyrki aktiivisesti saamaan hänet vapaaksi.
Vuonna 1941 koko perhe onnistui lopulta pakenemaan Atlantin yli; he matkustivat Martiniquean ja New Yorkin kautta ja asettuivat Mexico Cityyn. Meksikossa Seghers toimi keskeisesti maanpakoon joutuneiden saksankielisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien yhteyksien ylläpitäjänä ja puolestapuhujana. Hän julkaisi tuona aikana novelleja, romaaneja ja esseitä, joissa käsiteltiin pakolaisuuden, identiteetin ja moraalisten valintojen teemoja.
Vuonna 1947 Seghers palasi takaisin Saksan jakautumisen jälkeen Itä-Berliiniin. Hän liittyi myöhemmin DDR:n johtavaan sosialistiseen puolueeseen ja oli aktiivinen DDR:n kirjailijaliitossa (Deutscher Schriftstellerverband). DDR:n kulttuurielämässä hänestä tuli keskeinen henkilö: hän sai useita palkintoja ja asemia, vaikutti kirjallisuuden kentällä ja kannusti nuorempia kirjailijoita. Samalla hänen läheisyytensä hallintoon aiheutti kritiikkiä: hänen kerrotaan tehneen hiljaisia interventioita kollegoiden puolesta, joiden suhde hallintoon oli ongelmallinen, mutta kaikki yritykset eivät johtaneet onnistumiseen.
Seghersin tuotanto kattaa romaaneja, novelleja, matkakertomuksia, runoja ja esseitä. Hänen tunnetuimpiin ja laajimmin luettuihin teoksiinsa kuuluvat erityisesti sota- ja maanpakoaiheiset kirjat, joissa yhdistyvät realistinen kuvaus ja moraalinen pohdinta. Keskeisiä piirteitä hänen tyylistään ovat yhteiskunnallinen sitoutuneisuus, solidaarisuuden korostus ja kiinnostus yksilön ja historian suhteeseen.
- Merkittäviä teoksia (esimerkkejä): Das siebte Kreuz (”Seitsemäs risti”, 1942) ja Transit (1944). Nämä teokset käsittelevät pakoa, pakolaisuutta ja ihmisten valintoja äärimmäisissä oloissa.
- Kirjallinen tuotanto sisältää myös lukuisia kertomuksia, radiodraamoja ja esseitä, joissa käsitellään antifasismia, ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallista vastuuta.
- Teemat: vastarinta, eksiliittiys, etninen ja poliittinen vaino, inhimillisyys sodan oloissa sekä toivon ja solidaarisuuden mahdollisuus vaikeina aikoina.
Seghers sai urallaan tunnustusta niin DDR:ssä kuin kansainvälisesti; hänelle myönnettiin useita palkintoja ja kunnianosoituksia. Hänen asemansa DDR:n kulttuurielämässä oli merkittävä: hän vaikutti kirjalliseen käytäntöön sekä oli näkyvä hahmo antifasistisessa ja sosialistisessa diskurssissa. Toisaalta hänen läheisyytensä valtioon herätti myös keskustelua ja arvostelua, erityisesti niissä tapauksissa, joissa kirjailijoiden ja taiteilijoiden itsenäisyys törmäsi poliittisiin vaatimuksiin.
Anna Seghers kuoli vuonna 1983 Berliinissä. Hänen kirjallinen perintönsä elää edelleen: teoksia käännetään useille kielille, ne esitellään kouluissa ja kirjallisuuskeskusteluissa, ja hänet muistetaan yhtenä keskeisistä saksankielisen eksiliitin ja antifasistisen kirjallisuuden edustajista 1900-luvulla.
_–_retouched_by_Carschten.jpg)
Anna Seghers (1966)

Seghersin hautakivi.
Works
- 1925 - Jans muss sterben (Pierre Radvanyi löysi hänet kuolemansa jälkeen).
- 1928 - Aufstand der Fischer von St. Barbara
- 1930 - Auf dem Wege zur amerikanischen Botschaft und andere Erzählungen (suomeksi)
- 1932 - Die Gefährten
- 1933 - Der Kopflohn
- 1935 - Der Weg durch den Februar
- 1937 - Die Rettung
- 1940 - Die schönsten Sagen vom Räuber Woynok. Sagen von Artemis
- 1942 - Das siebte Kreuz
- 1943 - Der Ausflug der toten Mädchen
- 1944 - Transit
- 1948 - Sowjetmenschen. Lebensbeschreibungen nach ihren Berichten
- 1949 - Die Toten bleiben jung
- 1949 - Die Hochzeit von Haiti
- 1950 - Die Linie
- 1950 - Der Kesselflicker
- 1951 - Crisanta
- 1951 - Die Kinder
- 1952 - Der Mann und sein Name
- 1953 - Der Bienenstock
- 1958 - Brot und Salz
- 1959 - Die Entscheidung
- 1961 - Das Licht auf dem Galgen
- 1963 - Über Tolstoi. Über Dostojewski
- 1965 - Die Kraft der Schwachen
- 1967 - Das wirkliche Blau. Eine Geschichte aus Mexiko
- 1968 - Das Vertrauen
- 1969 - Irlannin uskomukset
- 1970 - Kirjeitä lukijoille
- 1970 - Über Kunstwerk und Wirklichkeit
- 1971 - Überfahrt. Eine Liebesgeschichte
- 1977 - Steinzeit. Wiederbegegnung
- 1980 - Drei Frauen aus Haiti
- 1990 - Der gerechte Richter (kirjoitettu 1957, ei julkaistu poliittisista syistä).
Palkinnot, palkinnot ja kunniamaininnat
- 1928 Kleist-palkinto
- 1947 Georg-Büchner-palkinnot
- 1951 Kansainvälinen Leninin rauhanpalkinto / Stalinin rauhanpalkinto
- 1951 DDR:n kansallispalkinto (ja 1959, 1971).
- 1954 Vaterländischer Verdienstorden hopeaa
- 1959 kunniatohtorin arvonimi: Dr. phil. h.c. der Universität Jena.
- 1960 Vaterländischer Verdienstorden kultaa
- 1961 Johannes-R.-Becher-Medaille
- 1965 Karl-Marx-järjestys (muita 1969, 1974)
- 1970 Stern der Völkerfreundschaft
- 1975 Großer Stern der Völkerfreundschaft
- 1975 Kulturpreis des Weltfriedensrates
- 1975 Itä-Berliinin kunniakansalainen
- 1978 Kirjailijaliiton kunniapuheenjohtaja
- 1980 Held der Arbeit
- 1981 Mainzin kunniakansalainen
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka oli Anna Seghers?
A: Anna Seghers oli saksalainen kirjailija, joka oli merkittävä toisen maailmansodan moraalisten kokemusten tutkimisesta ja kuvaamisesta.
K: Mikä oli hänen vanhempiensa uskonnollinen vakaumus?
A: Hänen vanhempansa olivat ortodoksisia juutalaisia, mutta myös kristinuskosta kiinnostuneita.
K: Milloin hän sai Unkarin kansalaisuuden?
V: Hän sai Unkarin kansalaisuuden avioiduttuaan Laszlo Radvanyin kanssa vuonna 1925.
K: Mitä tapahtui, kun natsit ottivat vallan Saksassa?
V: Kun natsit ottivat vallan Saksassa, hänet pidätettiin ja hänen kirjansa poltettiin.
K: Mihin hän palasi toisen maailmansodan jälkeen?
V: Toisen maailmansodan jälkeen hän palasi Berliiniin, Itä-Berliiniin, ja liittyi sosialistiseen puolueeseen.
K: Missä järjestössä hän työskenteli palattuaan Berliiniin?
V: Hän työskenteli DDR:n kirjailijaliitossa palattuaan Berliiniin.
K: Milloin Anna Seghers kuoli?
V: Hän kuoli vuonna 1983 Berliinissä.
Etsiä