Sri Lankan historia: esibuddhalaisesta ajasta nykypäivään
Tutustu Sri Lankan historiaan esibuddhalaisesta ajasta nykypäivään — Anuradhapura, Polonnaruwa, Kandy, siirtomaa-aika ja sodan jälkeinen kehitys.
Sisältö
· 1 Esibuddhalainen aikakausi
· 2 Anuradhapuran aikakausi
· 3 Polonarruwa Era
· 4 Muut kuningaskunnat
· 5 Kandy
· 6 Siirtomaa-aika
· 7 Siirtomaavallan jälkeinen Sri Lanka
· 8 Sisällissota
· 9 Sodan jälkeinen aika
· 10 Lisälukemista
1. Esibuddhalainen aikakausi
Sri Lankan asutuksen varhaiset jäänteet ulottuvat kivikauteen. Saarella on löydetty kiviesineitä ja tuloksia välähtelevästä esihistoriallisesta asumisesta, savannialueilla ja rannikoilla. Varhaiset asukkaat harjoittivat metsästystä, keräilyä ja vähittäistä maataloutta. Saaren alkuperäiskansaan lukeutuvat vedda-kansaan liittyvät yhteisöt, joiden kulttuurilla on ollut pitkä historia.
Esibuddhalaisena ajanjaksona tavattiin myös rautakauden ja megalittisten hautarakenteiden jäänteitä. Saarelle muodostui paikallisia heimo- ja kyläyhteisöjä, joista kehittyivät myöhemmät kuningaskunnat. Kaupankäynti Intian niemimaan kanssa ja merenkulku olivat tärkeitä tekijöitä väestön ja kulttuurin kehityksessä.
2. Anuradhapuran aikakausi
Anuradhapuran kuningaskunta (noin 4. vuosisata eaa. – 11. vuosisata jaa.) on yksi Sri Lankan pitkäikäisimmistä ja merkittävimmistä historiallisista vaiheista. Perimätiedon mukaan buddhalaista opetusta toi saarelle Intiasta prinssi Mahinda noin 3. vuosisadalla eaa., minkä seurauksena buddhalaisuus vakiintui Sri Lankan valtakunnan viralliseksi uskonnoksi.
Anuradhapura kehittyi monumentaaliseksi keskukseksi: rakennettiin suuret stupat ja luostarit, kehitettiin tarkan vesitalouden järjestelmiä kuten pato- ja kanavarakenteita sekä tekoaltaita (tanks), joiden avulla pystyttiin harjoittamaan tehokasta viljelyä kuivan kauden yli. Arkkitehtuuri, kallioreliefit ja käsikirjoitusperinne elivät ja kukoistivat tässä ajassa.
3. Polonnaruwan aika
Polonnaruwa oli Anuradhapuran jälkeen merkittävä kaupunkikeskus ja hallinnollinen keskus (noin 11.–13. vuosisata jaa.). Polonnaruwaa leimasi vahva kuninkaallinen rakentaminen, taide ja suurten kastelujärjestelmien laajennus. Erityisen tunnettuja ovat kuningas Parakramabahu I:n rakennuttamat vesirakenteet ja sotilaallinen laajentuminen.
Tänä aikana Sri Lankaa koskettivat myös eteläintialaiset vaikutteet ja ajoittaiset intialaiset hyökkäykset (esimerkiksi Chola-dynastian toimet), mutta Polonnaruwa jäi tärkeäksi kulttuurikeskukseksi ja osoitukseksi saaren kyvystä ylläpitää monimutkaista hydrologiaa ja kaupunkimaista elämää.
4. Muut kuningaskunnat
Polonnaruwan jälkeen Sri Lankassa syntyi useita paikallisia valtakeskittymiä. Näitä olivat muun muassa Dambadeniya, Gampola, Kotte ja Kandyyn johtaneet dynastiat. Jaffnan pohjoisessa syntyi myös tamililaisten hallitsema Jaffnan kuningaskunta, jolla oli tiiviit yhteydet Etelä-Intian tamilikuningaskuntiin.
Nämä kuningaskunnat kilpailivat maankäytöstä, merireiteistä ja poliittisesta vaikutuksesta. Samalla alueelliset eroavaisuudet kulttuurissa ja kielessä (singaleesit etelässä ja tamilit pohjoisessa) alkoivat vahvistua pitkällä aikavälillä.
5. Kandy
Kandyn kuningaskunta (noin 16.–19. vuosisata) oli myöhäinen but merkittävä keskuspiste, joka säilytti itsenäisyytensä kauemmin kuin monet rannikon alueet. Kandy sijaitsi vuoristoalueella, mikä teki siitä vaikeasti valloitettavan. Kandyyn liittyy myös uskonnollinen merkitys: Sinhalilaisten tärkein pyhä esine, "Teepuun hampaan reliikki" (Tooth Relic), siirrettiin Kandyyn ja teki kaupungista henkisen keskuksen.
Kandyläiset kuninkaat pitivät yllä perinteistä hallintoa ja vastustivat eurooppalaisia kolonisaatioyrityksiä pitkään. Lopulta vuonna 1815 British hallitsi Kandya ja allekirjoitettiin Kandyn konventio, jolla viimeinen itsenäinen kuningaskunta liitettiin Brittiläiseen Ceyloniin.
6. Siirtomaa-aika
Portugali saapui Sri Lankaan 1500-luvun alussa, perusti rannikkopositiot ja vaikutti paikalliseen kauppaan ja uskonnolliseen kenttään. 1600-luvulla hollantilaiset syrjäyttivät portugalilaiset ja hallitsivat rannikkoalueita pitkään. Lopulta 1800-luvun lopulla britit vakiinnuttivat otteensa ja muodostivat Brittiläisen Ceylonin (British Ceylon).
Brittiläisen ajan merkittäviä seurauksia olivat teollistuminen maataloudessa (ensiksi kahvi, myöhemmin tee ja korkki), rautatieverkoston rakentaminen ja siirtomaahallinnon rakenne. Britit myös toivat saarelle työvoimaa Etelä-Intiasta, mikä vaikutti etniseen koostumukseen ja johti pitkän aikavälin sosiaalipoliittisiin jännitteisiin.
7. Siirtomaavallan jälkeinen Sri Lanka
Sri Lanka itsenäistyi vuonna 1948 nimellä Ceylon. Itsenäisyyden jälkeinen politiikkaa hallitsivat aluksi koalitioetuja ja konservatiivisia johtajia. 1956 tapahtunut “Sinhala Only” -lainsäädäntö oli käännekohta, sillä se teki singaleesin kielen viralliseksi kieleksi ja ulotti vaikutuksensa tamili vähemmistöön, mikä lisäsi jännitteitä etnisten ryhmien välillä.
Itsenäisyyden jälkeen talous oli pitkään riippuvainen maataloutta ja vientiä, mutta poliittinen kehitys, kuten etnisten oikeuksien vaatimukset ja alueelliset vaateet, loivat perustan tuleville konflikteille.
8. Sisällissota
Pitkittyneet etniset jännitteet johtivat lopulta aseelliseen konfliktiin Sri Lankan hallituksen ja tamilien separatismin kannattajien, erityisesti Tamilien Tigrien (LTTE, Liberation Tigers of Tamil Eelam), välillä. Sota kärjistyi 1980-luvulla ja jatkui eri muodoissa vuoteen 2009 saakka.
Tässä konfliktissa oli useita suuria käännekohtia: Intian läsnäolo ja IPKF-operaatio 1987–1990, useat välirauhat ja rauhanneuvotteluyritykset, samoin kuin LTTE:n terroriteot ja itsemurhapommitukset. Konflikti vaati kymmeniä tuhansia sotilaallisia ja siviiliuhreja ja aiheutti laajaa tuhoa pohjoisessa ja idässä.
9. Sodan jälkeinen aika
Vuonna 2009 Sri Lankan hallitus julisti voiton LTTE:stä, ja sen jälkeen seurasi jälleenrakennusvaihe, paluualueiden siivousta ja infrastruktuurin korjaamista. Sodan jälkeinen aika on kuitenkin ollut monitahoinen: vaikka väkivalta loppui, pitkäaikaiset seuraukset kuten siirtokuntien palauttaminen, autonomian vaatimukset ja sotarikosväitteet ovat pysyneet keskeisinä ongelmina.
Viime vuosien tapahtumia ovat olleet muun muassa kansainväliset oikeudelliset vaateet ja tutkimukset ihmisoikeusrikkomuksista sodan loppuvaiheissa, sekä kotimaan poliittiset ja taloudelliset haasteet. Vuoden 2022 talouskriisi, laajat mielenosoitukset ja hallinnollinen turbulenssi johtivat merkittäviin poliittisiin muutoksiin, ja IMF:n kanssa neuvottelut sekä elvytysratkaisut ovat olleet keskeisiä askeleita talouden vakauttamisessa.
10. Lisälukemista
Tietoa Sri Lankan historiasta voi syventää monipuolisesti. Hyviä lähteitä ovat akateemiset teokset Sri Lankan varhaisista sivilisaatioista, Anuradhapuran ja Polonnaruwan arkeologisista löydöistä sekä nykyaikaisen poliittisen historian analyysit. Myös toimittajien ja tutkijoiden kirjoittamat muistelmien ja analyyttiset artikkelit tarjoavat näkökulmia siirtomaa-ajasta sisällissotaan ja sen jälkeiseen aikaan.
Lisäksi arkeologiset museot Sri Lankassa, UNESCO:n raportit ja kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen selvitykset antavat tarkempaa tietoa sekä historiallisista että nykyisistä kysymyksistä.
Esibuddhalainen aikakausi
Useimmat saaren singaleesit väittävät, että Sri Lankaa hallitsivat nagat ja yakkat ennen kuin Vijaya (intialainen prinssi) saapui Sri Lankaan. Tunnetuin näistä legendaarisista kuninkaista on Ravana .Useimmat ihmiset maassa uskovat, että Ravana on yhä elossa, mutta syvässä unessa. Useimmat merkittävät historioitsijat pitävät kuitenkin Vijayaa Sri Lankan ensimmäisenä kuninkaana. Vijaya on intialainen prinssi, joka huonon käytöksen vuoksi laitettiin veneeseen 700 ystävänsä kanssa ja lähetettiin pois . Hän oli kuningas Sinhabahun poika, joka oli itse asiassa leijonan poika. Siksi useimmat Sinhalse väittävät olevansa peräisin leijonan verestä.
Vijyan jälkeen Sri Lankaa hallitsi useita kuninkaita, mutta sen jälkeen tärkein oli Pnadukabaya, koska hän valitsi Anuradhapuran maan pääkaupungiksi.
Kandy
Siirtomaa-aika
Ensimmäiset portugalilaiset saapuivat Sri Lankaan vuonna 1505.
Sisällissota
Sri Lanka koki sisällissodan vuosina 1983-2010. Siirtomaavallan jälkeisen aikakauden jälkeinen rotusyrjintä oli tärkein syy sisällissotaan. Vuonna 1953 säädetty sinhala only -laki oli yksi tärkeimmistä syistä sodan syttymiseen. Tämä laki johti siihen, että noin 1/3 väestöstä joutui kohtaamaan vaikeuksia päivittäisten tehtävien suorittamisessa, ja se antoi myös ylivertaisen aseman singaleesiläiselle väestönosalle.
Vaikka suurin osa ihmisistä kritisoi lakia, sitä voidaan pitää terveenä päätöksenä, sillä aiemmin Lankassa käytettiin siirtomaa-englantia tuomioistuinten töiden käsittelyyn, jota ymmärsivät vain harvat ihmiset. Kyse oli siis siitä, että oli valittava, ymmärsivätkö useammat ihmiset englantia vai oliko väestöstä tehtävä lukutaitoinen englanniksi.
Sota käytiin LTTE:n ja Sri Lankan armeijan välillä. Sarath Fonsekan huolellisen suunnittelun ja asiantuntevan taistelutekniikan ansiosta entisen presidentin Mahinda Rajapaksen ja entisen puolustusministerin Gotabaya Rajapaksen johdolla raju sisällissota alkoi toukokuussa 2010.
Sodan jälkeinen aika
Sri Lankan oli sodan jälkeen voitettava kansainvälinen luottamus.
Lisälukemista
- [1] Sri Lankan historiallinen suhde
- https://www.amazon.com/Nandikadal-Sinhala-Translation-Kamal-Gunaratne/dp/9554323719
- https://www.sarasavi.lk/Book/Sinhalayo-9559170120 Sinhalayo Senarath Paranavithanan mukaan
Etsiä