Abhasia (Abkhazia) – historia, itsenäisyyskiista ja kansainvälinen asema

Abhasia — historia, itsenäisyyskiista ja kansainvälinen asema: Georgian konflikti, Venäjän vaikutus ja tunnustuskysymykset.

Abhasia on osittain tunnustettu itsenäinen alue Mustanmeren itärannikolla, jolla on oma de facto -hallinto ja kansallinen identiteetti mutta jonka asema kansainvälisessä oikeudessa on kiistanalainen. Alueen maantieteellinen sijainti, väestörakenne ja historialliset siteet sekä Georgiaan että Venäjään ovat muovanneet sen nykyrakenteita ja poliittisia jännitteitä.

Historia lyhyesti

Abhasian historia on pitkä ja monivaiheinen. Neuvostoaikana alue oli osa Georgian SSR:ää, mutta etninen ja poliittinen jännite kasvoi Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Alueen moderni itsenäisyysprosessi kiihtyi 1990-luvun alussa.

Maa kävi Georgian kanssa itsenäisyyssodan vuonna 1991, Georgian ja Abhasian välisen konfliktin. Sen jälkeen kun maa julistautui Georgiasta itsenäiseksi vuonna 1991, sitä on hallinnut osittain tunnustettu Abhasian tasavalta. Itsessään julistautuminen ja sen tulkinnat erosivat Georgian näkemyksestä, mikä loi pohjan myöhemmille sodallisille yhteenotoille.

Itsenäisyyskiista ja konfliktit

Georgia pitää Abhasiaa osana alueitaan ja on määritellyt maakunnan viralliset hallinnolliset asemat osana omaa valtiollista kokonaisuuttaan. Georgia katsoo Abhasian olevan osa aluettaan, ja se on luokitellut maakunnan ja sen viralliset osa-alueet autonomiseksi tasavallaksi. 28. elokuuta 2008 Georgian parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa se julisti Abhasian "Venäjän miehittämäksi alueeksi".

Abhasialaisvähemmistön irtautumisliike johti Georgian ja Abhasian väliseen konfliktiin. Abhasian sota johti Georgian sotilaalliseen tappioon ja georgialaisväestön joukkopakoon ja etniseen puhdistukseen Abhasiasta. Vuoden 1992–1993 sodan seurauksena suuri osa alueen georgialaisesta väestöstä joutui pakenemaan tai siirtymään muihin osiin Georgiaa; tilanne on edelleen keskeinen palaute palauteongelma humanitaarisessa keskustelussa.

Rauhanprosessit ja turvallisuusjärjestelyt

Vuonna 1994 osapuolet sopivat aselevosta, ja alueelle sijoitettiin rauhanturvajoukkoja. Vuonna 1994 tehtiin tulitaukosopimus. YK:n valvoma ja Venäjän johtama IVY:n rauhanturvaoperaatio on käynnissä. Käytännössä turvallisuustilanne on pysynyt jännittyneenä: paikalliset sotilaalliset voimat, venäläinen sotilaallinen läsnäolo ja hallinnon rakenteet muodostavat vakiintuneen, mutta kansainvälisesti kiistanalaisen järjestelyn.

Kansainvälinen asema

Abhasian tasavalta, jonka pääkaupunki on Suhumi, on Venäjän asiakasvaltio. Venäjä ja Nicaragua tunnustavat sen virallisesti, samoin kuin Etelä-Ossetian ja Transnistrian de facto itsenäiset tasavallat. Euroopan unioni, Etyj ja Nato tunnustavat Abhasian kiinteäksi osaksi Georgian aluetta.

Kansainvälinen yhteisö on yleisesti tukenut Georgian alueellista koskemattomuutta ja korostanut rauhanomaisten ratkaisujen merkitystä. Monet kansainväliset toimijat, kuten YK ja EU, ovat vaatineet paluuta dialogiin, pakolaisten ja kotinsa menettäneiden oikeuksien turvaamista sekä pitkän aikavälin poliittisten ratkaisujen etsimistä.

Väestö, kieli ja yhteiskunta

Abhasian väestö koostuu useista etnisistä ryhmistä, joista abhasialaiset, georgialaiset ja venäläiset ovat merkittävimpiä. Alueella puhutaan abhasian ja venäjän kieltä; venäjä toimii laajasti hallinnon ja arjen kielenä, ja monet asukkaat ovat hankkineet tai saaneet Venäjän kansalaisuuden. Väestömäärän arviot vaihtelevat (arviolta noin 200 000–250 000), eikä tarkka tilanne ole helposti vahvistettavissa siirtolaisten, palanneiden ja rekisteröintikäytäntöjen vuoksi.

Talous ja infrastruktuuri

Abhasian talous on pienimuotoinen ja pitkälti riippuvainen Venäjän kaupallisista suhteista, matkailusta sekä maataloudesta. Talous kärsi sodista ja pakolaiskriisistä, ja investoinnit ovat usein riippuvaisia poliittisesta tilanteesta ja Venäjän tukitoimista. Matkailun elpyminen rannikolla on ajoittain lisännyt tuloja, mutta kansainvälinen eristäytyneisyys rajoittaa pitkän aikavälin kasvun mahdollisuuksia.

Nykytilanne ja ratkaisun haasteet

• Palautuvat kysymykset: pakolaisten ja kotinsa menettäneiden oikeudet, kotiinpaluun turvaaminen ja omaisuuden palauttaminen.
• Turvallisuus: pysyvä rauha edellyttää kansainvälisesti hyväksyttyjä takuita ja luottamusta osapuolten välillä.
• Kansainvälinen tunnustus: Abhasian de facto -itsenäisyyden kansainvälinen tunnustus on erittäin rajallista, mikä vaikeuttaa diplomaattista ja taloudellista toimintaa.
• Dialogi: pitkäkestoinen ratkaisu vaatii osapuolten ja kansainvälisten välittäjien osallistumista, humanitaaristen ja poliittisten ratkaisujen yhdistämistä sekä yhteisten turvallisuusmekanismien rakentamista.

Abhasian tilanne on esimerkki siitä, kuinka etniset, historialliset ja geostrategiset tekijät voivat johtaa pitkäaikaiseen itsenäisyyskiistaan, joka vaatii monitasoista kansainvälistä ja paikallista ratkaisutyötä. Tilanne pysyy seurannan kohteena niin alueellisesta turvallisuudesta kiinnostuneille valtioille kuin kansainvälisille järjestöille.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mikä on Abhasia?

K: Miten Abhasia itsenäistyi?

Kysymys: Tunnustaako Georgia Abhasian itsemääräämisoikeuden?

Kysymys: Tunnustavatko muut maat Abhasian?

Kysymys: Mikä aiheutti Georgian Abkahzin konfliktin?

Hae kirjaimella