IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö) – perustaminen, jäsenet ja merkitys

IVY (Itsenäisten valtioiden yhteisö) — perustaminen, jäsenet ja merkitys: synty, jäsenmuutokset, talous- ja turvallisuusyhteistyö sekä vaikutus entisiin neuvostotasavaltoihin.

Itsenäisten valtioiden yhteisö (IVY) on entisen Neuvostoliiton muodostaneiden tasavaltojen muodostama kansainvälinen yhteistyöjärjestö. IVY perustettiin Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä tavoitteena ylläpitää taloudellista, poliittista ja turvallisuusyhteistyötä itsenäistyneiden valtioiden välillä.

Perustaminen

Joulukuun 8. päivänä 1991 Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat tapasivat Belovezhskaya Pushcha -nimisellä luonnonsuojelualueella Valko-Venäjällä ja sopivat Neuvostoliiton korvaavan järjestelyn perustamisesta. He allekirjoittivat asiakirjan IVY:n perustamisesta, jossa todettiin muun muassa, että liitto olisi avoin kaikille Neuvostoliiton tasavalloille ja että muutkin maat, joilla on samanlaiset tavoitteet, voisivat liittyä.

Seuraavassa vaiheessa, 21. joulukuuta 1991, useiden entisten tasavaltojen johtajat kokoontuivat Kazakstanissa ja hyväksyivät Belovezhan sopimusta täydentävän Alma-Atan (Almaty) protokollan, jolla IVY:n toiminta vakinaistettiin.

Jäsenet ja jäsenyyden muutokset

Neuvostoliitossa oli 15 tasavaltaa: Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Venäjä, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan, Georgia, Viro, Latvia ja Liettua.

Useimmat entisistä tasavalloista liittyivät IVY:hin alkuvuosina. Jäsenyyden kehitys on kuitenkin ollut vaihteleva:

• Alkuvaiheen perustajajäsenet muodostivat IVY:n ytimen, ja useat maat allekirjoittivat Alma-Atan protokollan 21. joulukuuta 1991.
• Georgia liittyi IVY:hin joulukuussa 1993, mutta erosi virallisesti 15. elokuuta 2008, jolloin jäsenyys päättyi muodollisesti seuraavana vuonna.
• Turkmenistan siirtyi 26. elokuuta 2006 pysyvästä jäsenyydestä liitännäisjäseneksi.
• Monet muut jäsenet ovat ajan mittaan rajoittaneet osallistumistaan tai kehittäneet rinnakkaisia talous- ja turvallisuusjärjestelyjä (esimerkiksi Euraasian talousyhteisö / EAEU), joten IVY:n jäsenyys ei aina tarkoita tiivistä integraatiota.
• Joissain maissa, kuten Ukrainassa, osallistuminen IVY:n toimielimiin on vähentynyt merkittävästi 2010-luvun alusta lähtien.

Toimielimet ja tavoitteet

IVY:n rakenne on löyhä ja koostuu useista neuvoa-antavista ja toiminnallisista elimistä. Keskeisiä toimielimiä ovat esimerkiksi valtionpäämiesten neuvosto (Council of Heads of State), hallitusten neuvosto (Council of Heads of Government), sekä toimeenpaneva Executive Committee. Lisäksi on olemassa erikoisneuvostoja taloudelle, puolustukselle ja muille sektoreille.

IVY:n tavoitteiksi on määritelty muun muassa:

• taloudellinen yhteistyö ja kaupan edistäminen;
• liikkuvuuden helpottaminen kansalaisten ja työntekijöiden välillä;
• puolustus- ja turvallisuusyhteistyö sekä rauhanturvatehtävät;
• yhteistyö ulkopolitiikassa, oikeudellisissa kysymyksissä ja hätätilanteiden hallinnassa.

Käytännössä monet yhteistyöhankkeet ovat kuitenkin jääneet jäsenmaiden kahdenvälisiksi sopimuksiksi tai olleet riippuvaisia jäsenmaiden poliittisesta tahdosta. IVY ei ole ylikansallinen organisaatio eikä sillä ole samanlaista päätösvaltaa kuin esimerkiksi Euroopan unionilla.

Merkitys ja kritiikki

IVY:n synty merkitsi sitä, että de facto Neuvostoliitto lakkasi olemasta yhtenäisenä valtiona ja sen tilalle syntyi vapaaehtoisempi järjestely entisille tasavalloille. Joidenkin mielestä IVY on tarjonnut foorumin hallinnolliselle ja taloudelliselle yhteistyölle. Toisten näkemyksen mukaan IVY on ollut epätasainen ja tehottomampi väline, ja se on myös toiminut osaltaan Venäjän vaikutusvallan välineenä alueella.

IVY on kohdannut kritiikkiä muun muassa seuraavista syistä:

• puuttuva yhteinen toimeenpanovalta ja sitovat päätökset;
• jäsenmaiden erilaiset poliittiset suuntaukset ja prioriteetit;
• ratkaisemattomat aluekonfliktit entisillä Neuvostoliiton alueilla (esim. Transnistria, Nagorno-Karabakh, Abhasia ja Etelä-Ossetia) ovat rajoittaneet yhteisen toiminnan tehokkuutta;
• monet jäsenet ovat rakentaneet rinnakkaisia talous- tai turvallisuusliittoja (kuten EAEU), mikä on osaltaan vähentänyt IVY:n vetovoimaa.

Nykytila

IVY:n rooli on 2020-luvulla ollut erilainen eri jäsenmaissa: jotkut katsovat sitä tärkeäksi yhteistyöfoorumiksi, toiset ovat etääntyneet tai kehittäneet muita yhteisöjä. IVY:n päämaja sijaitsee Minskissä, Valko-Venäjällä, ja järjestön työssä käytetään useimmiten venäjän kieltä toiminnan yhteisenä kielenä. On myös korostettava, että IVY:tä ei pidetä Neuvostoliiton virallisena seuraajavaltiona; se on itsenäisten valtioiden välinen järjestö, jonka toimeenpano ja vaikutus riippuvat jäsenmaiden yhteistyöstä ja poliittisesta tahdosta.

Vaikka IVY on säilyttänyt muodollisia rakenteita ja sopimusjärjestelmiä, sen käytännön merkitys vaihtelee. Alueellinen integraatio on osin siirtynyt muille areenoille, ja osa jäsenmaista osallistuu aktiivisemmin muihin talous- ja turvallisuusjärjestöihin.

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys: Mikä on Itsenäisten valtioiden yhteisö?

K: Kuinka monta maata kuuluu IVY:hen?

K: Milloin IVY perustettiin?

K: Mikä on IVY:n tarkoitus?

K: Kuuluuko jokainen entisen Neuvostoliiton maa IVY:hen?

K: Onko IVY:ssä virallinen kieli?

K: Onko IVY:hen liittyviä tai siihen liittyviä muita järjestöjä?

Hae kirjaimella