Koordinaatit: 52°20′N 1°11′E / 52.333°N 1.183°E / 52.333; 1.183
Hoxnen aarre on Britannian suurin myöhäisroomalaisen hopean ja kullan löytö sekä laajuudeltaan merkittävin neljännen ja viidennen vuosisadan kulta- ja hopeakolikoiden kokoelma, joka on löydetty mistään Rooman valtakunnan alueelta. Löytö on tullut tunnetuksi niin aineellisesta rikkaudestaan kuin historiallisesta merkityksestäänkin.
Löytö ja kaivaus
Aarre löytyi metallinpaljastimella Hoxnen kylän läheisyydestä Suffolkissa Englannissa 16. marraskuuta 1992. Paikalle kutsuttiin arkeologeja, ja aarrekammio kaivettiin ylös tieteellisin menetelmin; löydöt dokumentoitiin huolellisesti, ja maaperänäytteet sekä esineiden asettelu rekisteröitiin. Kaivauksissa kiinnitettiin erityistä huomiota herkästi hajoavien puuosien ja tekstiilien jäänteisiin sekä kolikkojen säilymisolosuhteisiin.
Sisältö ja ajoitus
Aarre koostuu 14 865 roomalaisesta kulta-, hopea- ja pronssikolikosta, jotka ajoittuvat neljännen vuosisadan lopulta ja viidennen vuosisadan alusta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu noin 200 hopeista astiaa ja monipuolinen valikoima kultakorua ja muita jalometalliesineitä. Esineisiin lukeutuivat muun muassa suuret hopeiset tarjoiluastiat, eri kokoisia lautaita ja kulhoja, koruja (sormuksia, kaulaketjuja ja muita koristeita) sekä pienempiä arjen ja juhlan esineitä kuten pippuriruukkuja.
Kirstu oli haudattu tammilaatikkona tai pienenä arkkuna, jonka sisällä esineet olivat osin pienemmissä puulaatikoissa tai pusseissa ja osin kankaaseen käärittyinä. Kaivauksissa löydettiin arkun ja sen varusteiden, kuten saranoiden ja lukkojen, jäänteitä. Kolikoiden viimeksi lyöty ajoitus viittaa ajankohtaan vuoden 407 jKr. jälkeen, mikä liittää aarteen Britannian roomalaisvallan luhistumiseen ja sen jälkeiseen aikaan.
Omistajuus ja hautaamisen syyt
Varaston omistajia ei tiedetä varmuudella. Esineet oli pakattu huolellisesti, ja niiden valikoima viittaa siihen, että ne ovat voineet kuulua varakkaalle perheelle tai rikkaalle yksityishenkilölle. Toisaalta suurten hopeaesineiden ja joidenkin yleisimpien korujen puuttuminen viittaa siihen, että löydetyt esineet saattoivat olla vain osa omistajan laajemmasta omaisuudesta tai että osa arvokkaammista esineistä oli otettu mukaan välttämättömyyksissä.
Merkitys ja vaikutukset
Hoxnen aarre on sekä museaalisesti että tieteellisesti erittäin tärkeä. Se on reiittänyt uusia näkökulmia myöhäisroomalaiseen talous- ja kulttuurihistoriaan, esineiden valmistustekniikoihin sekä Britannian yhteiskunnalliseen muutokseen Rooman vallan hiipuessa. Löytö tarjoaa myös arvokasta tietoa kolikkojen liikkeistä, rahan käytöstä ja varallisuuden sijoittamisesta siirtymäkaudella.
Löytö vaikutti merkittävästi myös käytäntöihin nykyaikaisessa arkeologisessa toiminnassa ja lainsäädännössä: tapaus vauhditti keskustelua metalli-ilmaisimen käyttäjien ja arkeologien välisen yhteistyön parantamisesta, ja sillä oli osuutensa Treasure Act 1996 -lainsäädännön syntyyn sekä Portable Antiquities Scheme -kartoitus- ja ilmoitusjärjestelmän kehittämiseen Englannissa. Tapauksen jälkeen on korostettu vastuullista ilmoitusmenettelyä ja tieteellistä kaivausta löydösten yhteydessä.
Säilytys ja esillepano
Esineet ovat nykyisin British Museumissa Lontoossa, jossa tärkeimmät kappaleet ja valikoima muita esineitä on pysyvästi esillä. Vuonna 1993 aarteiden arviointikomitea arvioi aarrekammion arvoksi 1,75 miljoonaa puntaa (nykyrahassa arvioitu noin 3,5 miljoonaa puntaa). Museoon siirtymisen lisäksi esineet ovat käyneet läpi laajoja konservointitoimia, joiden avulla on voitu vapauttaa ja stabiloida korroosiosta vaurioituneita pintoja sekä paljastaa yksityiskohtia, joita ei alun perin näkynyt.
Hoxnen aarteen julkaisut, tutkielmat ja näyttelyt ovat tehneet siitä yhden tunnetuimmista myöhäisroomalaisen ajan löytökohteista Britanniassa ja sen tutkimus jatkuu: uudet analyysimenetelmät (esim. metallografiset ja kemialliset analyysit sekä tarkka kolikkojen die-tyypitys) täydentävät kuvaa löytöjen alkuperästä ja käytöstä.
Kaiken kaikkiaan Hoxnen aarre on sekä kulttuuriperintöä että tärkeä tutkimuslähde, joka valaisee Britannian ja laajemmin Länsi-Euroopan siirtymäkautta Rooman vallan jälkeisessä ajassa. s173



