Laetoli
Laetoli on Tansaniassa sijaitseva, plio-pleistoseeniin ajoittuva löytöpaikka. Se on kuuluisa tulivuoren tuhkassa säilyneistä hominiinin jalanjäljistä. Laetolin jalanjälkien löytöpaikka sijaitsee 45 kilometriä Olduvain rotkosta etelään. Arkeologit Louis ja Mary Leakey kaivoivat sen vuonna 1978. "Laetolin jalanjäljet" saivat suuren yleisön huomion, koska ne ovat vakuuttavia todisteita plioseenihominiinien kaksijalkaisuudesta.
Ne on ajoitettu 3,6 miljoonaa vuotta sitten, ja ne ovat vanhimmat tunnetut todisteet hominiinien kaksijalkaisuudesta. Nyt on löydetty vanhempia todisteita, kuten Ardipithecus ramidus -fossiilit. Laetolista kaivetut jalanjäljet ja luurankorakenne olivat selvä todiste siitä, että kaksijalkaisuus kehittyi ennen hominidien aivojen suurentumista. Vaikka asiasta kiistelläänkin, uskotaan, että nämä jalanjäljet jättäneet kolme yksilöä kuuluivat lajiin Australopithecus afarensis. Jalanjälkien lisäksi löytyi muita hominiinien ja eläinten luurankojäännöksiä sekä acheuleenisia esineitä (käsikirveitä).
Keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että Australopithecus afarensis on niiden kolmen hominiinin laji, jotka tekivät jalanjäljet Laetolissa. Tämä perustuu A. afrarensis -hominiinin naaraan jalkojen luurangon rekonstruktioon. Yksityiskohtaisessa jalanjälkien analyysissä verrattiin sekä ihmistä että kaksijalkaisia eläimiä, kuten karhuja ja kädellisiä. Analysoitiin kävelytapoja (askelkuvio) ja jalkaterän rakennetta. Askelpituus, askelpituus, askelleveys ja jalkaterän kulma osoittivat, että A. afarensis oli kävelyltään enemmän ihmisen kuin apinan kaltainen.
A. afarensis on siis pakollinen kaksijalkainen hominidi. Sen aivojen koko oli hyvin samanlainen kuin nykyisillä simpansseilla ja gorilloilla. Yhdessä tärkeässä suhteessa se oli siis Homo-suvun kaltainen, koska se oli kaksijalkainen. Se oli siis sopeutunut elämään avoimissa metsissä ja savanneilla, ei trooppisissa sademetsissä. Toisaalta sillä oli noin apinan kokoiset aivot. Tätä tilannetta, jossa eläimen eri ominaisuudet kehittyvät eri tahtiin, kutsutaan mosaiikkievoluutioksi.
Laetolin fossiilikohde Tansanian pohjoisosassa.
Taiteilijan uudelleenluomus valokuvasta, joka esittää hominidin jalanjälkeä Laetolissa.
Laetolin jalanjälkien valukappale, joka on esillä National Museum of Natural History -museossa Washingtonissa, D.C:ssä.
Jalanjäljet Euroopassa
Euroopan vanhimmat hominiinin jalanjäljet ovat Britanniassa. Ne ovat noin 800 000 - miljoona vuotta vanhoja. Ne löydettiin Happisburghin rannalta Itä-Angliasta.
Arkeologit kuvaavat niitä "vanhimmaksi tunnetuksi hominiinin jalanjäljen pinnaksi Afrikan ulkopuolella noin 1 miljoonan ja 0,78 miljoonan vuoden takaa". Kohde tunnetaan siitä, että siellä on säilynyt sedimenttejä, joissa on varhaispleistoseenin eläimistöä ja kasvistoa. Vuodesta 2005 lähtien alueelta on löydetty piikivisiä työkaluja. Tämä tarkoittaa, että ihmiset asuttivat Pohjois-Euroopan ainakin 350 000 vuotta aikaisemmin kuin aiemmin on luultu.
Kartta, jossa näkyy Happisburghin sijainti pleistoseenin alkupuolella, noin 800 000 vuotta sitten.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on latino?
A: Laetoli on Tansaniassa sijaitseva, plio-pleistoseeniin ajoittuva löytöpaikka. Se on kuuluisa tulivuoren tuhkassa säilyneistä hominiinin jalanjäljistä.
K: Missä Laetolin jalanjälkien löytöpaikka sijaitsee?
V: Laetolin jalanjälkien löytöpaikka sijaitsee 45 kilometriä Olduvain rotkosta etelään.
K: Kuka kaivoi Laetolin jalanjäljet esiin?
V: Arkeologit Louis ja Mary Leakey kaivoivat Laetolin jalanjäljet vuonna 1978.
K: Miksi "Laetolin jalanjäljet" saivat suuren yleisön huomion?
V: "Laetolin jalanjäljet" saivat paljon huomiota yleisöltä, koska ne ovat vakuuttavia todisteita plioseenihominiinien kaksijalkaisuudesta. Ne on ajoitettu 3,6 miljoonan vuoden taakse, ja ne ovat vanhimmat tunnetut todisteet hominiinien kaksijalkaisuudesta tuona aikana.
K: Minkä lajin uskotaan tehneen nämä jalanjäljet Laetolissa?
V: Keskustelun jälkeen päädyttiin siihen, että Australopithecus afarensis on laji niistä kolmesta hominiinistä, jotka tekivät Laetolin jalanjäljet. Tämä perustuu yksityiskohtaiseen jalanjälkien analyysiin, jossa verrattiin sekä ihmistä että kaksijalkaisia eläimiä, kuten karhuja ja kädellisiä, sekä kyseiseltä paikalta löydettyjen jalkojen luurankojäänteiden rekonstruktioon.
K: Miten A. afarensis eroaa Homo-suvusta?
V: A. afarensiksen aivojen koko oli hyvin samankokoinen kuin nykyisillä simpansseilla ja gorilloilla, mutta se oli sopeutunut elämään avoimissa metsissä ja savanneilla pakollisen kaksijalkaisuutensa vuoksi, toisin kuin Homo-suku, jolla oli suuremmat aivot ennen kuin siitä tuli kaksijalkainen....
Kysymys: Mikä ilmiö selittää, miksi eri ominaisuudet kehittyvät eri tahtiin eläinten keskuudessa?
V: Tätä tilannetta, jossa eri ominaisuudet kehittyvät eri tahtiin eläinten keskuudessa, kutsutaan mosaiikkievoluutioksi.
