Hyperinflaatio – määritelmä, syyt ja historialliset esimerkit

Hyperinflaatio – selkeä määritelmä, syyt ja järkyttävät historialliset esimerkit Saksasta ja Zimbabwesta. Ymmärrä vaikutukset talouteen, valuuttoihin ja arkeen.

Taloustieteessä hyperinflaatio tarkoittaa hallitsematonta inflaatiota, jossa hinnat nousevat hyvin nopeasti rahan menettäessä arvoaan.

Määritelmä ja mittaaminen

Hyperinflaatiosta puhuttaessa käytetään usein taloustieteellistä nyrkkisääntöä: hyperinflaatio on inflaatiota, jossa hinnat nousevat yli 50 prosenttia kuukaudessa. Tämän kriteerin esitti taloustieteilijä Philip Cagan 1950–1960-luvuilla, ja sitä käytetään edelleen yleisesti määrittelemään tilan vakavuuden.

Syyt

• Liiallinen rahan määrän kasvu: hallituksen tai keskuspankin liiallinen setelien painaminen valtionvelan tai menojen rahoittamiseksi voi aiheuttaa rahan arvon nopean heikkenemisen.
• Suuret julkisen talouden alijäämät: jatkuvat budjettivajeet ilman uskottavaa verojen korotusta tai menoleikkauksia johtavat usein uusien velkojen tai rahan luomisen käyttöön.
• Luottamuksen menetys: kansalaisten ja yritysten heikko usko valuuttaan ja talouspolitiikkaan saa heidät vaihtamaan rahaa nopeasti hyödykkeisiin tai ulkomaisiin valuuttoihin, mikä kiihdyttää hinnannousua.
• Tuotannon romahtaminen ja tarjontashokit: sota, kapina, luonnonkatastrofit tai tuotantokyvyn romahdus vähentävät tarjontaa samalla kun kysyntä pysyy, mikä nostaa hintoja.
• Pankkijärjestelmän tai hallinnon epäjärjestys: poliittinen epävakaus ja hallinnon kyvyttömyys hoitaa taloutta voivat laukaista hyperinflaation.

Seuraukset

• Ostovoiman nopea heikkeneminen ja säästöjen reaalinen tuhoutuminen
• Palkkojen ja hintojen jatkuva ja epävarma sopeutuminen, joka vaikeuttaa talouden suunnittelua
• Vaihdon ja kaupankäynnin rikkoutuminen: bartering eli tavaravaihto ja ulkomaisten valuuttojen käyttö lisääntyvät
• Kasvava köyhyys, sosiaalinen eriarvoisuus ja poliittinen epävakaus
• Rahoitusjärjestelmän romahdus ja investointien tyrehtyminen

Historiallisia esimerkkejä

Yksi tunnetuimmista hyperinflaation tapauksista on Saksa 1920-luvulla. Vuonna 1922 suurin seteli oli 50 000 Reichsmarkia, vuonna 1923 suurin seteli oli 100 000 000 000 000 markkaa. Joulukuussa 1923 valuuttakurssi oli 4 200 000 000 000 000 markkaa yhtä Yhdysvaltain dollaria kohti. Nämä setelit olivat niin arvottomia, että ihmiset polttivat niitä tulipaloissa pitääkseen ne lämpiminä. Setelit paloivat pidempään kuin niillä pystyi ostamaan puuta. Joskus inflaatio oli niin kova, että hinnat kaksinkertaistuivat joka toinen päivä. Rentenmark otettiin käyttöön tämän ongelman lopettamiseksi. Valuuttakurssiksi vahvistettiin 4,2 rentenmarkkaa yhdelle Yhdysvaltain dollarille.

Zimbabwen inflaatio oli heinäkuussa 2008 231 150 888,87 prosenttia. Tilanne johti lopulta siihen, että Zimbabwe luopui omasta dollaristaan vuonna 2009 ja siirtyi käytännössä ulkomaisiin valuuttoihin (esim. Yhdysvaltain dollari ja Etelä-Afrikan randi) vakauttaakseen kaupan ja säästöt.

Lisäksi muita merkittäviä tapauksia ovat esimerkiksi Unkari 1946 (usein mainittu korkeimmaksi mitatuksi hyperinflaatiopaasiksi), Jugoslavian hyperinflaatio 1990-luvun alussa sekä useita Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maita 1980–2000-luvuilla. Viime vuosikymmeninä Venezuela koki laajamittaista hyperinflaatiota 2010-luvun lopulla, mikä johti suureen kansantalouden supistumiseen ja laajaan ulkomaanvaluuttojen käyttöön.

Kuinka hyperinflaatio lopetetaan tai hillitään

• Valuutanmuutos tai uudistus: uuden vakaan valuutan käyttöönotto (esim. Saksan Rentenmark tai valuutan de facto dollarisointi) voi palauttaa luottamusta.
• Tiukka finanssipolitiikka: menojen leikkaukset, verotuksen tehostaminen ja budjettihallinnon korjaus vähentävät rahan tarvetta.
• Keskuspankin riippumattomuus ja rahapoliittinen kurinalaisuus: estetään rahan luominen valtion alijäämien rahoittamiseksi.
• Uskottavat järjestelyt valuutan vaihtokurssin tai ulkomaisen valuutan käytön suhteen: peg-kiinnitys tai väliaikainen vieraan valuutan käyttö voivat pysäyttää selvän arvonlaskun odotukset.
• Toimet tuotannon ja tarjonnan elpymisen tukemiseksi: infrastruktuuriin ja tuotantoon kohdistuvat investoinnit ja rauhanomainen toimintaympäristö auttavat palauttamaan tarjontaa.

Ennaltaehkäisy

Pitkäaikainen suoja hyperinflaatiolta vaatii vastuullista talouspolitiikkaa: kestäviä julkisen talouden rakenteita, keskuspankin riippumattomuutta, luotettavaa verojärjestelmää ja vahvoja instituutioita. Myös poliittinen vakaus ja ennustettavat hallintokäytännöt ylläpitävät kansalaisten luottamusta valuuttaan.

Hyperinflaatio on hyvin vakava taloudellinen ilmiö, jonka vaikutukset ulottuvat nopeasti arjen taloudesta yhteiskunnan rakenteisiin. Tunnistaminen, nopea reagointi ja uskottavat korjauskeinot ovat avainasemassa sen pysäyttämisessä.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitä on hyperinflaatio?

K: Mikä on esimerkki hyperinflaatiosta?

Kysymys: Mikä oli Saksan suurin seteli vuonna 1922?

K: Mikä oli suurin seteli Saksassa vuonna 1923?

K: Miten ihmiset Saksassa selviytyivät arvottomista seteleistä hyperinflaation aikana?

Kysymys: Mikä oli Rentenmark ja miten se auttoi hyperinflaatiossa Saksassa?

K: Mikä oli Zimbabwen inflaatio heinäkuussa 2008?

Hae kirjaimella