Ionisidos
Ionisidoksella tarkoitetaan ei-metallin ja metalli-ionin välisiä sähköstaattisia vetovoimia jättimäisessä ionisessa kideristikossa. Tämä tapahtuu, kun varatut atomit (ionit) vetävät toisiaan puoleensa. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun metalliatomi menettää yhden tai useamman elektroninsa ei-metalliatomille. Mitä suurempi varausero metalli- ja ei-metalli-ionin välillä on, sitä vahvempi on ionisidos. Prosessissa voi siirtyä enintään kolme elektronia.
Metalliatomista tulee positiivinen kationi, koska se menettää elektronin (elektronit). Ei-metalliatomista tulee negatiivinen anioni, koska se saa elektronin (elektronit). Näin tapahtuu esimerkiksi, kun natrium ja kloori yhdistyvät ja muodostavat ruokasuolan, NaCl:n. Ensin natriumatomit (Na) hapettuvat ja menettävät elektronin muodostaen positiivisesti varautuneita natriumioneja (Na+). Klooriatomit saavat elektroneja natriumatomeilta muodostaen negatiivisesti varautuneita kloridi-ioneja (Cl -). Molemmat ionit ovat nyt vastakkaisesti varautuneita ja niitä pitävät kiinni vahvat sähköstaattiset vetovoimat.
Ionisidosten ominaisuudet
- Kolmiulotteinen ionirakenne, jota kutsutaan jättimäiseksi ionikristalliristikkorakenteeksi.
- Ioniset yhdisteet liukenevat veteen, koska ionit muodostavat suotuisia vuorovaikutuksia vesimolekyylien kanssa, jotka vapauttavat riittävästi energiaa irrottautuakseen hilasta.
·
- Kiinteässä tilassa ne eivät johda sähköä. Nestemäisessä tilassa tai veteen liuotettuna ne johtavat kuitenkin hyvin sähköä, koska ionit voivat liikkua vapaasti ja kantaa varausta.
- Ne eroavat kovalenttisten sidosten ominaisuuksista.
- Joskus, jos niillä ei ole ylimääräistä valenssielektronia täydellisen kuoren luomiseksi, yksi toimii kahtena ja pyörii kahdeksikkona molempien atomien ympärillä.
- Ionisidokset ovat yleensä paljon heikompia kuin kovalenttiset sidokset.
- Ioniyhdisteiden sulamis-/kiehumispiste on korkea, koska niillä on voimakkaat sähköstaattiset vetovoimat, joiden voittaminen vaatii suuren määrän lämpöenergiaa.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mikä on ionisidos?
A: Ionisidos on ei-metallin ja metalli-ionin välinen sähköstaattinen vetovoima jättimäisessä ionisessa kideristikossa.
K: Miten ionisidos syntyy?
V: Ionisidos syntyy, kun varatut atomit (ionit) vetävät toisiaan puoleensa. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun metalliatomi menettää yhden tai useamman elektroninsa ei-metalliatomille.
K: Mikä tekee ionisidoksesta vahvemman?
V: Mitä suurempi varausero metalli- ja ei-metalli-ionin välillä on, sitä vahvempi ionisidos on.
K: Kuinka monta elektronia voi siirtyä ionisidoksen aikana?
V: Prosessissa voi siirtyä enintään kolme elektronia.
K: Mitä metalliatomille tapahtuu ionisidoksen aikana?
V: Metalliatomista tulee positiivinen kationi, koska se menettää elektroni(eja).
K: Mitä ei-metalliatomille tapahtuu ionisidoksen aikana?
V: Ei-metalliatomista tulee negatiivinen anioni, koska se saa elektronin (elektronit).
K: Voitko kuvailla esimerkin ionisidoksesta?
V: Esimerkki ionisidoksesta on, kun natrium ja kloori yhdistyvät muodostaen ruokasuolan, NaCl:n. Ensin natriumatomit (Na) hapettuvat ja menettävät elektronin muodostaen positiivisesti varautuneita natriumioneja (Na+). Klooriatomit saavat elektroneja natriumatomeilta muodostaen negatiivisesti varautuneita kloridi-ioneja (Cl-). Molemmat ionit ovat nyt vastakkaisesti varautuneita ja niitä pitävät kiinni vahvat sähköstaattiset vetovoimat.
