Johan August Arfwedson – litiumin löytäjä ja ruotsalainen kemisti
Johan August Arfwedson — ruotsalainen kemisti, joka löysi litiumin 1817. Elämä, tutkimustyö Berzeliuksen laboratoriossa ja litiumin merkitys kemiassa.
Elämä ja koulutus
Johan August Arfwedson (12. tammikuuta 1792 – 28. lokakuuta 1841) oli ruotsalainen kemisti, joka syntyi varakkaaseen kauppiasperheeseen. Hän sai lapsena paljon kotiopetusta ja aloitti opintonsa Uppsalan yliopistossa 14‑vuotiaana, missä hän opiskeli muun muassa oikeustiedettä ja kaivosoppia. Myöhemmin hän muutti Tukholmaan, missä hän tapasi tunnetun kemistin Jöns Jakob Berzeliuksen ja pääsi työskentelemään tämän yksityisellä laboratoriolla.
Litiumin löytäminen
Arfwedson löysi litiumin vuonna 1817 analysoidessaan mineraalia petaliittia (petalite) Berzeliuksen laboratoriossa. Tutkimuksissaan hän havaitsi mineraalissa aiemmin tuntemattoman alkali‑alkuaineen ominaisuuksia ja erotti uusia suoloja, joiden koostumus viittasi uuteen alkuaineeseen. Löydöksen yhteydessä elementille annettiin nimi "litium" kreikan sanasta lithos, joka tarkoittaa kiveä.
Arfwedson ei kuitenkaan onnistunut eristämään puhdasta litiummetallia. Varsinainen metallinen litium eristettiin vasta myöhemmin 1800‑luvulla käyttämällä elektrolyysiä ja muita kemiallisia menetelmiä; Arfwedsonin ansio oli uuden alkuaineen tunnistaminen ja sen suolojen kuvaaminen.
Litiumin ominaisuudet ja merkitys
Kemialliset tiedot: Litiumin kemiallinen merkki on Li ja atomiluku 3. Se kuuluu alkalimetalleihin (ryhmä 1) ja on normaalisti huokoisen pehmeä, hopeanhohtoinen metalli.
Fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet: Litium on kevyin metalli ja kevyin kiinteä alkuaine normaalissa paineessa ja lämpötilassa. Se on erittäin reaktiivinen: se reagoi voimakkaasti veden kanssa muodostaen hydroksidia ja vetykaasua. Siksi litiumia ja sen palavia pölyjä varastoidaan yleensä inertissä öljyssä tai muussa suojavälineistössä.
Käytöt: Litium ja sen yhdisteet ovat nykymaailmassa merkittävä raaka‑aine. Tärkeitä käyttöalueita ovat akkuteknologia (litium‑ioniakut), lasi‑ ja keraamiteollisuus, kevytmetalliseokset sekä lääketieteessä käytettävät litiumsuolat (esim. litiumkarbonaatti) mielialalääkkeenä tietyissä kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidoissa.
Merkitys ja perintö
Arfwedsonin löydös oli tärkeä askel alkuaineiden kemian kehityksessä 1800‑luvulla. Vaikka hän ei eristänyt metallista litiumia, hänen työnsä laajensi ymmärrystämme alkalimetaleista ja toimi perustana myöhemmälle tutkimukselle ja teknologisille sovelluksille, jotka ovat tänä päivänä laajasti käytössä.
Etsiä