Ranskan kuningaskunta
Ranskan kuningaskunta (royaume de France) on nimi, joka on annettu Ranskan eri poliittisille kokonaisuuksille keskiajalla ja uudella ajalla. Historioitsijoiden mukaan ensimmäisen "Ranskan kuningaskunnan" perustamisajankohta liittyy johonkin seuraavista kolmesta merkittävästä tapahtumasta: Kloviksen tulo vuonna 481, Verdunin sopimus ja Hugues Capet'n valinta vuonna 987. Kuningaskunta kesti vuoteen 1792 asti, ja se palautettiin lyhyeksi aikaa vuosina 1814-1848.
Frankkien kuningas Klovis oli kasteessaan sinetöinyt frankkien kuningaskuntien liiton katolisen kirkon kanssa. Tämä liitto vahvistettiin Ranskan kuningaskunnassa Reimsissä tehdyllä kuninkaiden pyhäinhäväistyksellä, joka teki heistä jumalallisen oikeuden omaavia hallitsijoita. Ensimmäiset Capetilaiset pyrkivät kruunaamaan vanhimman poikansa elinaikanaan, koska heidän valtansa rajoittuu tosiasiassa Ile de Franceen. Vasta Philippe Auguste käyttää heidän virallisissa asiakirjoissaan nimitystä Ranskan kuningaskunta ja he pystyvät tekemään todellisen valtakirjan koko valtakunnassa. Viimeksi mainitun alue koostuu feodaalisista läänityksistä, joiden hallitsijana Länsi-Ranskan kuningas on ollut Karoliinisen valtakunnan vuonna 843 tapahtuneesta jakautumisesta lähtien.
Feodaalisten läänitysten asteittainen liittäminen kuninkaalliseen alueeseen edellyttää kuninkaallisen hallinnon perustamista. Pyhä Ludvig pitää ensisijaisen tärkeänä tehtäväänsä oikeuslaitoksena, ja parlamentti, ylempi oikeusistuin, perustetaan. Sata vuotta kestänyt pitkä sota on tilaisuus perustaa Kaarle VII:n alaisuuteen armeija ja pysyvät verot. Ludvig XIII:n ja Ludvig XIV:n ministerinä toiminut Richelieu vahvistaa kuninkaallista valtaa maakunnissa ottamalla aateliston paikalliset kuvernöörit alaisuuteensa ja siirtämällä heille kuninkaan nimittämiä taloudenhoitajia.
Kuninkaallisten taipumus käyttää yhä absoluuttisempaa valtaa saatettiin kyseenalaistaa levottomuuksien, sisällissotien ja pienten kuninkaiden valtakauden aikana. Kiista korostuu valistusfilosofian ja sen mukanaan tuomien arvojen - järjen hallitus, vallanjako, yksilönvapaudet - leviämisen yhteydessä... Ranskan vallankumous johti Ranskan perustuslaillisen monarkian perustuslaillisen]] perustamiseen. Erilaiset kaavat kokivat kuitenkin epäonnistumisen peräkkäin vuosina 1792, 1830 ja 1848, mikä toi Ranskaan kuninkaallisuuden lopun.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Mitkä kolme tärkeintä tapahtumaa aloittivat Ranskan kuningaskunnan?
V: Kolme suurta tapahtumaa, jotka aloittivat Ranskan kuningaskunnan, olivat Klovis I:n tulo vuonna 481, Verdunin sopimus ja Hugues Capet'n valinta vuonna 987.
K: Miten Klovis I sinetöi frankkien kuningaskuntien ja katolisen kirkon välisen liiton?
V: Klovis I sinetöi frankkien kuningaskuntien ja katolisen kirkon välisen liiton kruunaamalla kuninkaat Reimsissä, mikä teki heistä jumalallisen oikeuden nojalla hallitsijoita.
K: Mikä oli Ludvig IX:n tärkein merkitys hänen roolinsa oikeudenmukaisena?
V: Ludvig IX piti erittäin tärkeänä rooliaan oikeusmiehenä, johon kuului oikeuden jakaminen koko valtakunnassa.
K: Miten Richelieu ja Ludvig XIV vahvistivat kuninkaallista valtaa maakunnissa?
V: Richelieu ja Ludvig XIV vahvistivat kuninkaallista valtaa maakunnissa ottamalla paikalliset aateliskuvernöörit alaisuuteensa ja delegoimalla heille kuninkaan nimittämiä taloudenhoitajia.
K: Mitä arvoja levitettiin valistusfilosofian aikana?
V: Valistusfilosofian aikana levinneisiin arvoihin kuuluivat järkeen perustuva hallinto, vallanjako ja yksilönvapaudet.
K: Miten Ranskan vallankumous johti Ranskan perustuslaillisen monarkian perustamiseen?
V: Ranskan vallankumous johti Ranskan perustuslaillisen monarkian perustamiseen valistusfilosofiasta peräisin olevien arvojen, kuten järkeen perustuvan hallituksen, vallanjaon ja yksilönvapauksien, leviämisen kautta.
K: Miksi eri kaavat ovat epäonnistuneet vuosina 1792, 1830 ja 1848?
V: Eri kaavat epäonnistuivat vuosina 1792, 1830 ja 1848, koska kuninkaallisten harjoittamaa absoluuttista valtaa koskevat kiistat päättyivät Ranskan monarkian päättymiseen.
