Korean sota | Se oli sisällissota
Korean sota (koreaksi: 한국전잴, venäjäksi: Корейская Война, kiinaksi: 朝鲜战争) eli unohdettu sota käytiin 25. kesäkuuta 1950-27. heinäkuuta 1953. Se oli Korean tasavallan (Etelä-Korea) ja Korean demokraattisen kansantasavallan (Pohjois-Korea) välinen sisällissota. Etelä-Koreaa tukivat useiden Yhdistyneiden Kansakuntien maiden asevoimat, joita Yhdysvallat johti. Pohjois-Koreaa tukivat Kiinan kansantasavalta ja Neuvostoliitto. Sota alkoi 25. kesäkuuta 1950 kello 4.30 aamulla. Taistelut päättyivät 27. heinäkuuta 1953. Yli kaksi miljoonaa korealaista oli saanut surmansa, enimmäkseen pohjoisessa.
Molemmat osapuolet syyttävät toisiaan sodan aloittamisesta. Kommunisti Kim Il-Sungin johtamaa pohjoista auttoivat lähinnä Mao Zedongin johtama Kiina ja Josif Stalinin johtama Neuvostoliitto. Lääkinnällistä tukea saivat Walter Ulbrichtin johtama Itä-Saksa, Mátyás Rákosin johtama Unkari, Gheorghe Gheorghiu-Dejin johtama Romania, Klement Gottwaldin johtama Tšekkoslovakia, Bolesław Bierutin johtama Puola ja Bulgaria. Tukea saatiin myös Mongoliasta, jota johti Khorloogiin Choibalsan.
Kansallismielisen Syngman Rheen johtamaa etelää auttoivat monet Yhdistyneiden Kansakuntien maat, erityisesti Yhdysvallat. Brittiläisiä joukkoja oli paikan päällä pienempi määrä. Yhdysvaltain joukkoihin kuului joukko-osastoja sen ilmavoimista ja laivastosta.
Sota päättyi 27. heinäkuuta 1953. Yhdysvallat pitää joukkoja Etelä-Koreassa siltä varalta, että Pohjois-Korea hyökkää uudelleen. Molemmat Koreat jakaa Korean demilitarisoitu vyöhyke, joka ylittää 38. leveyspiirin.
Alkuperä ja syyt
Vuonna 1910, viisitoista vuotta ensimmäisen kiinalais-japanilaisen sodan jälkeen, Japani liitti Koreaan, ja se hallitsi Koreaa vielä toisen maailmansodan päättyessä vuonna 1945. Japanin antauduttua Yhdysvallat ja Neuvostoliitto sopivat jakavansa Korean kahdeksi miehitysalueeksi lyhyeksi ajaksi, jolloin neuvostoliittolaiset miehittivät pohjoisen ja amerikkalaiset etelän.
Moskovan ulkoministerikokouksessa joulukuussa 1945 amerikkalaiset ja neuvostoliittolaiset sopivat, että Korealla olisi väliaikainen hallitus, joka ei kestäisi kauan. Kylmän sodan puhkeaminen vaikeutti tilannetta.
Kylmä sota oli tärkeä syy Korean sotaan. Kahden miehitysvallan väliset suhteet olivat jo ennestään huonot, mutta kun Kiinasta tuli kommunistinen lokakuussa 1949, Yhdysvaltain presidentti Harry Truman oli hyvin huolissaan siitä, että muutkin Kiinan ympärillä olevat maat, kuten Japani, muuttuisivat kommunistisiksi. Yhdysvaltain armeija oli kooltaan kahdestoistaosa siitä, mitä se oli ollut viisi vuotta aiemmin.
Stalin oli hiljattain hävinnyt kylmän sodan kiistan Berliinin saarrosta ja sitä seuranneesta ilmasillasta. Molemmat vallat kiistelivät lähinnä oikeudenmukaisista rajalinjoista ja kommunismin leviämisestä.
Tapahtumat
- 25. kesäkuuta 1950
- Pohjois-Korea hyökkää Etelä-Koreaan 38. leveyspiirin yli ja valtaa suurimman osan Etelä-Koreasta. Etelä-Korean armeija vetäytyy Busaniin.
heinäkuu 1950
- Yhdistyneiden Kansakuntien armeija puuttuu asiaan ja laskeutuu Incheoniin, pieneen satamaan, joka sijaitsee noin puolivälissä Etelä-Koreaa. Sieltä käsin he taistelevat Pohjois-Koreaa vastaan, työntävät sen rajan yli ja erottavat Koreat toisistaan lähellä Kiinan rajaa Yalu-joen eteläpuolella.
- Kiina alkaa tuntea itsensä uhatuksi, koska sota tapahtuu niin lähellä sitä. Se käskee YK:ta ja Etelä-Koreaa palaamaan rajalle ja että niillä ei ole mitään asiaa taistella niin syvällä Pohjois-Koreassa.
lokakuu 1950
- YK (jota johtaa Yhdysvaltain kenraali Douglas MacArthur) jättää huomiotta kiinalaisten antaman varoituksen, joten Kiinan kansan vapautusarmeija tunkeutuu Pohjois-Koreaan ja auttaa sitä taistelemaan YK:n joukkoja vastaan, kunnes ne työnnetään rajan taakse.
joulukuu 1950
- Koska MiG-15-koneet voittavat amerikkalaiset Lockheed P-80 Shooting Stars -lentokoneet, F-86 Sabre menee Koreaan.
helmikuu 1951
- Taistelut jatkuvat, kunnes järjestys on palautettu ja kumpikaan armeija ei ole toisensa maassa, jolloin aloitetaan rauhanneuvottelut.
11. huhtikuuta 1951
- MacArthur vapautetaan komennostaan, koska hän oli antanut julkisia lausuntoja, jotka olivat ristiriidassa hallinnon politiikan kanssa. Hän haluaa hyökätä Pohjois-Koreaan.
maaliskuu 1951 - 27. heinäkuuta 1953
- Rauhanneuvottelut jatkuvat 27. heinäkuuta 1953 asti, jolloin rauhaa ei julisteta, vaan molemmat maat allekirjoittavat aselevon ja YK vetäytyy.
YK-joukkojen maihinnousu Inchoniin
Tappiot Pusanin lähellä
Tulokset
| Maa | Positiivinen | Negatiivinen |
| Yhdysvallat | Kommunismin leviäminen Etelä-Koreaan estetään. Kreikka ja Turkki liittyvät Natoon. Trumanin doktriini pidetään voimassa. | Muut maat pitävät sitä aivan liian aggressiivisena, mikä hermostuttaa niitä. |
| YK | Saavuttaa ensimmäisen suuren menestyksen. | Voittaa vain väkivallalla, ei rauhanneuvotteluilla. |
| Molemmat Koreat | Pohjois-Korea saa sopimuksen Kiinan kanssa. Etelä-Korea pysyy kapitalistisena. | Monet ihmiset kuolevat. Paljon omaisuutta tuhoutuu. Yhdistymistä ei tapahdu. |
| Kiinan kansantasavalta | Ulkomaansota yhdistää maata ja parantaa sen hallitsijoiden arvovaltaa. | Suhteet Neuvostoliittoon huononevat. Ei päästetä YK:n turvallisuusneuvostoon. |
| Neuvostoliitto | Pohjois-Korea pysyy kommunistisena. Neuvostoliiton ilmavoimia testataan Yhdysvaltojen ilmavoimia vastaan. | Suhteet Kiinaan huononevat. Menettää suuren määrän rahaa. |
Tilastot
Kokonaisvahvuus
- Likimääräiset luvut
Yhdistyneet kansakunnat
- Etelä-Korea - 603 000 sotilasta
- Yhdysvallat - 327,000
- Yhdistynyt kuningaskunta - 14,200
- Kanada - 8,100
- Turkki - 5,500
- Australia - 2,300
- Filippiinit - 1,600
- Uusi-Seelanti - 1,400
- Alankomaat - 3,418
- Etiopia - 1,300
- Kreikka - 1,250
- Kolumbia - 1,300
- Thaimaa - 1,200
- Belgia - 891
- Etelä-Afrikka - 873
- Ranska - 800
- Luxemburg - 44
- Yhteensä - noin 972 000 sotilasta
Kommunistinen
- Pohjois-Korea - 260 600
- Kiina - 1 358 456
- Neuvostoliitto - 26 000
- Yhteensä - 1 642 600 sotilasta
Tappiot
Yhdistyneet kansakunnat
- Etelä-Korea - 205 000 kuollutta - 905 800 haavoittunutta.
- Yhdysvallat - 100 503 kuollutta - 92 073 haavoittunutta.
- Yhdistynyt kuningaskunta - 1 078 kuollutta - 2 674 haavoittunutta.
- Turkki - 721 kuollutta - 2 109 haavoittunutta.
- Kanada - 507 kuollutta - 1 001 haavoittunutta.
- Australia - 380 kuollutta - 1 192 haavoittunutta.
- Uusi-Seelanti - 34 kuollutta - 80 haavoittunutta
- Alankomaat - 150 kuollutta - 3 kadonnut
- Ranska - 69 kuollutta
- Luxemburg - 2 kuollutta - 2 haavoittunutta
Kommunistit
- Pohjois-Korea - 257 806 kuollutta
- Kiina - noin 25 000 kuollutta
- Neuvostoliitto - noin 300 kuollutta
Televisio
Korean sodassa palvelevista amerikkalaisista lääkäreistä kertova suosittu televisiosarja M*A*S*H kesti pidempään kuin taistelut.
Kysymyksiä ja vastauksia
Q: Mikä oli Korean sota?
A: Korean sota oli sisällissota, joka käytiin Korean tasavallan (Etelä-Korea) ja Korean demokraattisen kansantasavallan (eli Pohjois-Korean) välillä.
K: Milloin Korean sota käytiin?
V: Korean sota käytiin 25. kesäkuuta 1950 ja 27. heinäkuuta 1953 välisenä aikana.
K: Kuka tuki Etelä-Koreaa sodan aikana?
V: Etelä-Koreaa tukivat useiden Yhdistyneiden Kansakuntien maiden asevoimat, joita Yhdysvallat komensi.
K: Kuka tuki Pohjois-Koreaa sodan aikana?
V: Pohjois-Koreaa tukivat Kiinan kansantasavalta ja Neuvostoliitto sekä lääketieteellistä tukea Itä-Saksasta, Unkarista, Romaniasta, Tšekkoslovakiasta, Puolasta, Bulgariasta, Mongoliasta ja muista maista.
K: Kuinka monta ihmistä kuoli yhteensä tämän konfliktin aikana?
V: Yhteensä yli kaksi miljoonaa korealaista kuoli tämän konfliktin aikana, enimmäkseen Pohjois-Koreassa.
K: Mitkä johtajat olivat mukana tässä konfliktissa?
V: Pohjois-Koreaa johti kommunisti Kim Il-Sung, jota auttoivat lähinnä Kiinan Mao Zedong ja Neuvostoliiton Josif Stalin. Etelää johti kansallismielinen Syngman Rhee, joka sai apua monilta YK:n jäsenmailta ja erityisesti Yhdysvaltojen joukoilta, joihin kuului myös sen ilmavoimien ja laivaston osastoja.
Kysymys: Milloin tämä sota päättyi?
V: Sota päättyi 27. heinäkuuta 1953, kun molemmat osapuolet allekirjoittivat aseleposopimuksen.
