Islannin kuningaskunta (islanniksi Konungsríkið Ísland, tanskaksi Kongeriget Island) oli perustuslaillinenmonarkia, joka oli henkilökohtaisessa liitossa Tanskan kanssa. Kuningaskunta perustettiin 1. joulukuuta 1918 unionisopimuksella ja se muodosti itsenäisen valtion, jonka kruunu ja hallitsija olivat yhteiset Tanskan kanssa. Kuningaskunta kesti aina siihen asti, kunnes maan valta siirtyi kansanäänestyksen jälkeen tasavallalle 17. kesäkuuta 1944, jolloin perustettiin Islannin tasavalta.
Joulukuun 1. päivänä 1918 allekirjoitetussa unionisopimuksessa Islanti sai muun muassa oikeuden omaan lippuun ja laajennetun itsemääräämisoikeuden sisäisissä asioissa. Sopimuksessa todettiin myös, että Islanti julistautui puolueettomaksi ja pyysi Tanskaa avustamaan sen ulko- ja puolustusasioissa sekä edustamaan maata kansainvälisissä suhteissa, kunnes Islannin omat viralliset toimielimet pystyisivät ottamaan nämä tehtävät hoitaakseen.
Toisen maailmansodan puhjetessa eurooppalaiset tapahtumat vaikuttivat ratkaisevasti Islannin asemaan. Natsi-Saksan miehitys Tanskassa keväällä 1940 katkaisi käytännössä Tanskan ja Islannin väliset poliittiset yhteydet. Tämän seurauksena Althing katsoi tarpeelliseksi ryhtyä hoitamaan valtion ylimpiä tehtäviä ja nimitti itsensä valtionpäämieheksi käytännössä puolustamaan maan etua, minkä jälkeen Althing valitsi regentiksi Sveinn Björnssonin, joka toimi kruunun edustajana kunnes uusi valtionmuoto oli ratkaistu.
Samanaikaisesti Islannin strateginen asema herätti suurvaltojen huomion: Britannian joukot miehittivät maan toukokuussa 1940 estääkseen Saksan mahdolliset hyökkäystoimet, ja myöhemmin puolustusvastuu siirtyi Yhdysvaltain joukoille vuonna 1941. Liittoutuneiden miehitys vaikutti syvästi Islannin talouteen ja yhteiskuntaan — se toi sotavuosina talouskasvua, infrastruktuurisijoituksia ja lisää yhteyksiä ulkomaille. Miehitys kesti käytännössä toisen maailmansodan loppuun asti.
Kun sodan aikana itsenäisyyskeskustelu voimistui, järjestettiin perustuslaillinen kansanäänestys 20.–23. toukokuuta 1944. Vaihtoehto, jonka mukaan laadittaisiin uusi tasavaltainen perustuslaki ja lopetettaisiin henkilökohtainen liitto Tanskan kuninkaan kanssa, voitti ylivoimaisesti — noin 98,5 prosenttia äänestäneistä kannatti tasavaltaa. Tulos johti siihen, että Islannin tasavalta julistettiin virallisesti 17. kesäkuuta 1944. Tanskan kuningas Kristian X lähetti onnitteluviestin Islannin kansalle.
Seuraavaksi Althing valitsi Sveinn Björnssonin maan ensimmäiseksi presidentiksi. Vaikka sodan aikana Tanska oli kykenemätön estämään tapahtumia, sodanjälkeiset suhteet Tanskan ja Islannin välillä palautuivat normaalimmiksi, ja maat ovat sen jälkeen ylläpitäneet hyviä diplomaattisia ja kulttuurisia yhteyksiä. 17. kesäkuuta on nykyään Islannin kansallispäivä (Sjálfstæðisdagurinn), jolloin maan itsenäisyyttä ja tasavallan perustamista muistetaan vuosittain.
