Van-järvi (Van Gölü) — Turkin suurin järvi ja Akdamarin saari
Tutustu Van-järveen (Van Gölü) ja Akdamarin saareen — Turkin suurimpaan järveen, joka pysyy jäättömänä korkean suolapitoisuuden ja ainutlaatuisten maisemien vuoksi.
Van-järvi (turk. Van Gölü, armen. Վանա լիճ) on Turkin suurin järvi, joka sijaitsee maan itäosassa. Järvi on kohoamassa noin 1 640 metrin korkeudelle merenpinnasta ja sen pinta-ala on noin 3 755 km², mikä tekee siitä yhden laajimmista vuoristoisista järvistä maailmassa.
Sijainti ja geologia
Van-järvi sijaitsee itäisessä Anatoliassa, Vanin maakunnan alueella, ja sen ympärillä kohoavat vuoristot ja tuliperäiset muodostelmat leimaavat maisemaa. Järvi on osa endorreista (ei ulospäin virtaavaa) altaajärjestelmää, mikä yhdessä sen geokemian kanssa tekee vedestä alkalista ja suolaista. Järven syntyyn ovat vaikuttaneet tektoniset siirtymät ja vulkaaninen toiminta, ja sen rantaviiva, saaret ja laaksot kertovat monivaiheisesta geologisesta historiasta.
Ominaisuudet
- Korkeus: noin 1 640 m
- Pinta-ala: noin 3 755 km²
- Suurin syvyys: noin 450–460 m (suuntaa-antava)
- Veden laatu: korkea alkalisuus ja suolapitoisuus; vettä kutsutaan usein soodajärveksi
Järven korkea alkalisuus ja erityinen kemiallinen koostumus estävät monien makean veden lajien selviytymisen. Tästä huolimatta Van-järvellä on oma erikoisluontonsa.
Ekologia
Vaikka Van-järvi on suolainen ja emäksinen, sen vedessä elää muutamia sopeutuneita lajeja. Tunnetuin on paikallinen lohikaloihin verrattava laji Alburnus tarichi, jonka turkkilainen nimi on inci kefali ja jota suomeksi usein kutsutaan helmi- tai pärskykalaksi (pearl mullet). Tämä laji nousee kutemaan makeampiin laskujokien suihin, mikä on tärkeä luonnonilmiö alueen kalataloudelle ja paikalliselle kulttuurille.
Akdamarin saari
Akdamarin saari (turk. Akdamar) on yksi Van-järven tunnetuimmista saarista ja tärkeä kulttuurikohde. Saarella sijaitsee 900–1000-luvulta peräisin oleva armenialainen Pyhän Ristin kirkko (Akdamar Church), joka tunnetaan runsain reliefein koristelluista julkisivuistaan ja arkkitehtuuristaan. Kirkko on historiallisesti merkittävä ja se on kunnostettu useaan otteeseen; nykyisin se on suosittu nähtävyys matkailijoille sekä historiasta ja arkkitehtuurista kiinnostuneille.
Kesäisin Akdamarille kulkee yleensä veneliikennettä mantereelta, ja saarella järjestetään ajoittain kulttuuritapahtumia ja näyttelyitä. Saari ja sen kirkko heijastavat alueen monivaiheista historian kerrostumaa, jossa kohtaavat armenialainen ja turkkilainen perintö.
Ihmistoiminta ja matkailu
Järven rannalla sijaitseva Vanin kaupunki on alueen keskus: siellä on palveluja, majapaikkoja ja kulkuyhteyksiä, muun muassa lentoasema, joka yhdistää alueen muihin Turkin osiin. Alueen nähtävyyksiin kuuluvat Vanin linna (Van Kalesi), arkeologiset kohteet, perinteiset kylät sekä luonto- ja valokuvausmahdollisuudet. Matkailu on sesonkiluonteista ja painottuu kevääseen ja kesään, jolloin sää on leudompi ja veneyhteydet Akdamarille toimivat parhaiten.
Ilmasto ja talvi
Alueella vallitsee mannerilmasto, jossa talvet voivat olla kylmiä ja lumisia. Van-järvi ei kuitenkaan yleensä jäädy kokonaan: korkea suolapitoisuus ja syvät altaat pitävät suurimman osan järvestä avoimena talvellakin. Joissain tapauksissa matalammat pohjoisosat voivat jäätyä, mutta laajat jäät ovat harvinaisia.
Historiallinen merkitys
Van-järven seutu on ollut asuttu vuosisatojen ajan ja se on ollut osa muun muassa Urartun ja Armenian kuningaskuntien vaikutuspiiriä. Alueella on runsaasti historiallisia ja arkeologisia kohteita, jotka kertovat sen pitkästä ja monipuolisesta kulttuurihistoriasta.
Van-järvi yhdistää maisemallisen suuruuden, geologisen erityisluonteen ja rikkaan historian. Akdamarin saari on yksi sen näkyvimmistä kulttuurisymboleista ja vetää vuosittain kävijöitä sekä kotimaasta että ulkomailta.

Van-järvi
Historia
Järvi oli Urartun valtakunnan keskus noin vuodesta 1000 eKr. lähtien, ja Urartun pääkaupunki Tushpa sijaitsi Van-järven rannalla (Vanin keskiaikaisen linnan paikalla, Vanin kaupungin länsipuolella).
Myöhemmin järveä ympäröivää maata hallitsivat armenialaiset. Nykyisessä Armeniassa sijaitsevan Sevan-järven ja nykyisessä Iranissa sijaitsevan Urmia-järven ohella Van oli yksi Armenian kuningaskunnan kolmesta suuresta järvestä, joita kutsuttiin Armenian meriksi.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Arzashkun
Etsiä