Singaporen kielet: viralliset kielet, Singlish ja kielten monimuotoisuus
Tutustu Singaporen kieliin: neljä virallista (englanti, malaiji, mandariini, tamili), singlish ja rikas kielten monimuotoisuus sekä historiallinen tausta.
Singaporessa on monia kieliä. Tämä johtuu siitä, että Singaporessa on monikansallinen yhteiskunta. Singaporen hallitus tunnustaa neljä virallista kieltä: Englanti, malaiji, mandariini ja tamili. Singaporen historiasta johtuen symbolinen kansalliskieli on malaiji. Paikalliset puhuvat kaduilla kreolia, jota kutsutaan paikallisten keskuudessa singlishiksi. Akateemikot tuntevat sen nimellä "Singapore Colloquial English".
Kielten roolit arjessa ja hallinnossa
Englanti toimii Singaporessa käytännön lingua francana: se on hallinnon, oikeuslaitoksen, liiketoiminnan ja koulutuksen pääkieli. Malaiji on maan symbolinen kansalliskieli ja näkyy esimerkiksi kansallislaulussa "Majulah Singapura". Mandariini ja tamili ovat virallisia kieliä, joita käytetään erityisesti vastaavien etnisten ryhmien keskuudessa, mediassa ja kulttuuritapahtumissa.
Kielten kirjo ja käyttö riippuvat usein tilanteesta:
- Virallinen hallinto ja lait: Englanti on yleisin työväline virallisissa asiakirjoissa ja tuomioistuimissa.
- Koulutus: Peruskoulussa ja lukiossa opetus on pääosin englanniksi, mutta oppilaita kannustetaan opiskelemaan myös äidinkielenä pidettyä "mother tongue" -kieltä (mandariini, malaiji tai tamili).
- Media ja viestintä: Sanoma- ja televisiokanavat toimivat useilla kielillä; esimerkiksi mandariininkielinen media on laaja kiinalaisväestön keskuudessa.
- Kotikäyttö: Monilla kotitalouksilla on oma kotikieli — se voi olla mandariini, malaiji, tamili tai jokin kiinankielinen murre (esim. Hokkien, Teochew) sekä erilaiset intialaiset kielet.
Koulutuspolitiikka ja kaksikielisyys
Singaporen koulutus- ja kielipolitiikka painottaa kaksikielisyyttä: oppilaat opiskelevat englannin lisäksi omaa "mother tongue" -kieltään. Tavoitteena on varmistaa, että nuoret osaavat englannin globaalina viestintävälineenä mutta myös säilyttävät yhteytensä kulttuuriseen ja kielelliseen perintöönsä. Hallitus on tukenut myös mandariinin opettamista kiinalaisyhteisön keskuudessa osana suurempaa strategiaa, joka vähensi puhuttujen kiinankielisten murteiden merkitystä ja lisäsi mandariinin asemaa.
Singlish: identiteetti ja kontroverssi
Singlish on luonnollinen arkikielen muoto, joka yhdistää englannin rakenteita ja sanastoa sekä vaikutteita malaijista, eri kiinankielisistä murteista (kuten Hokkien ja Cantonese) ja intialaisista kielistä. Tyypillisiä piirteitä ovat yksinkertaistunut kielioppi, partikkelit kuten "lah", "leh" ja "lor" sekä lainasanat ja fraasit eri kielistä. Singlish toimii usein yhteisöllisenä tunnusmerkkinä ja leppoisena arkikielenä, mutta se ei sovellu virallisiin yhteyksiin.
Hallitus on puolestaan edistänyt standardoitua englantia kampanjoilla kuten "Speak Good English Movement" — tavoitteena on tukea englannin käyttöä kansainvälisissä ja ammatillisissa yhteyksissä samalla kun paikallinen puhujakulttuuri jatkaa olemassaoloaan. Keskustelu Singlishin asemasta yhdistää usein kielen identiteetin, sosiaalisen koheesion ja taloudelliset vaatimukset.
Monimuotoisuus ja tulevaisuus
Singaporen etninen jakauma heijastaa kielten moninaisuutta: kiinalaiset muodostavat suurimman ryhmän, ja malaiji- ja intialaisyhteisöt ovat merkittäviä vähemmistöjä. Lisäksi maassa puhutaan monia muita kieliä ja murteita, kuten bengalia, gujaratia, hindia, punjabin murteita sekä erilaisia kiinan murteita.
Tulevaisuudessa Singaporen kielitilanne jatkaa monikielisenä: englannin asema kansainvälisenä kielenä pysyy vahvana, mutta poliittiset ja yhteiskunnalliset toimet tukevat myös virallisten kielten säilymistä ja kehittymistä. Monikielisyys nähdään sekä haasteena että vahvuutena — se vaatii koulutuspolitiikalta ja yhteiskunnalliselta suunnittelulta tasapainottelua, jotta eri kieliyhteisöt voivat ylläpitää perinteitään ja osallistua aktiivisesti maan kansainväliseen elämään.
Työkieli
Britit toivat englannin kielen Singaporeen vuonna 1819. Britit perustivat saarelle sataman ja myöhemmin siirtokunnan. Englanti oli ollut siirtomaahallinnon hallintokieli, ja kun Singapore sai itsehallinnon vuonna 1959 ja itsenäisyyden vuonna 1965, paikallishallinto päätti pitää englannin työkielenä. Äidinkielen puhuminen työaikana ei ole lainvastaista. On lainvastaista kieltää ihmisiä puhumasta äidinkieltään missä tahansa työpaikalla, kunhan se ei vahingoita liiketoimintaa ja/tai vaaranna työturvallisuutta. Englannin kielen käyttö yhteisenä kielenä auttaa kuromaan umpeen Singaporen eri etnisten ryhmien välisiä kuiluja.
Kaksikielisyys
Kouluissa oppilaiden on myös osallistuttava äidinkielen tunnille, jossa heille opetetaan joko mandariinikiinaa, malaijinia tai tamilia.
Tämän seurauksena useimmilla singaporelaisilla on vähintään keskustelutaito ja peruslukutaito vähintään kahdessa kielessä: englantia ja kotona käytettävää kieltä. Monet puhuvat kolmea tai useampaa kieltä.
| Kotona useimmin puhuttu kieli (%) | ||
| Kieli | 1990 | 2000 |
| Englanti | 18.8 | 23.0 |
| Mandariini | 23.7 | 35.0 |
| Muut kiinan kielet | 39.6 | 23.8 |
| Malaiji | 14.3 | 14.1 |
| Tamil | 2.9 | 3.2 |
.jpg)
Nelikielinen varoitusmerkki, joka on kirjoitettu Singaporen neljällä virallisella kielellä: englanniksi, kiinaksi (yksinkertaistettuna), tamiliksi ja malaijiksi.
Muut kielet
Noin 60 prosenttia Singaporen intialaisista puhuu äidinkielenään tamilia. Muita intialaisia kieliä ovat malayalam ja hindi.
Saarella asuu noin 5 000 peranakilaista, ja he käyttävät edelleen hokkien-vaikutteista malaijin murretta nimeltä baba malaiji.
Kourallinen portugalilaisia euraasialaisia puhuu edelleen portugalinkreolia, joka tunnetaan nimellä Papia Kristang. Kaikkein sujuvimmat puhujat ovat kuitenkin peräisin sotaa edeltävästä sukupolvesta.
Aiheeseen liittyvät sivut
- Englannin kieli
- Malaijin kieli
- Mandariinikiina
- Singlish
- Tamilin kieli
Etsiä