Ensimmäisessä maailmansodassa Saksaa vastaan taistelleiden liittoutuneiden ja Saksan välinen aseleposopimus allekirjoitettiin rautatievaunussa Compiègnen metsässä 11. marraskuuta 1918. Allekmkirjoitustilaisuus pidettiin ranskalaisen marsalkka Ferdinand Fochin yksityisessä vaunussa selkeänä symbolina liittoutuneiden voitolle. Aselepo merkitsi varsinaisesti ensimmäisen maailmansodan päättymistä länsirintamalla. Liittoutuneiden ylipäällikkö marsalkka Ferdinand Foch ja Saksan edustaja Matthias Erzberger olivat tärkeimmät sopimuksen allekirjoittaneet henkilöt.

Tausta

Saksan asema heikkeni nopeasti syksyllä 1918. Balkanilla, Lähi-idässä ja Itä-Euroopassa käydyt taistelut olivat murentaneet keskusvaltojen asemaa, ja kotirintamalla vallankumousuhka kasvoi. Saksan vt. komentaja Paul von Hindenburg pyysi Ferdinand Fochilta sähkeellä 7. marraskuuta järjestelyjä tapaamista varten. Häntä painosti vallankumouksen uhka Berliinissä, Münchenissä ja muualla Saksassa, ja lopulta keisari luopui vallasta 9. marraskuuta. Kriisin takia Saksan uusi hallitus lähetti neuvottelijoita hakemaan aselepoa.

Aselevon ehtojen pääkohdat

Välirauhasta sovittiin 11. marraskuuta kello 5.00, ja se tuli voimaan kello 11.00 Pariisin aikaa. Aselevon ehdot olivat ankarat ja ne laati pitkälti Foch. Ne sisälsivät muun muassa:

  • vihollisuuksien lopettaminen sekä joukkojen jääminen asemiin niin, että taistelutoimet lakkasivat kello 11.00
  • saksalaisten joukkojen vetäytyminen Reinin taakse sekä liittoutuneille oikeus miehittää Reininmaa ja perustaa sillanpääasemia idempänä (Reininmaan miehitys ja sillanpääasemat)
  • Saksan velvollisuus luovuttaa liittoutuneille laaja sotakalusto, muun muassa lentokoneita, sota-aluksia, sukellusveneitä ja muuta sotatarviketta sekä kuljetusvälineitä
  • Liittoutuneiden sotavankien ja internoitujen siviilien vapauttaminen sekä käytännön järjestelyt vankien ja siviilien palauttamiseksi kotimaihinsa
  • taloudellisten korvausten ja muita rauhan ehtojen neuvotteluja jatketaan erikseen; aselepo ei välittömästi poistanut esimerkiksi merisaartoa eikä ratkaissut kaikkia proteiiniongelmia tai poliittisia vaatimuksia

Allekirjoittaminen ja välitön vaikutus

Aselepo allekirjoitettiin Fochin vaunussa 11.11.1918. Taistelut länsirintamalla päättyivät, mutta olosuhteet olivat sekavat: monia joukkoja evakuoitiin ja sotakalustoa kuljetettiin, ja etulinjojen vetäytyminen aiheutti paikallisia välikohtauksia. Aselepo oli tilapäinen ratkaisu, joka antoi aikaa rauhanehtojen neuvotteluille.

Seuraavat vaiheet ja pitkäaikaiset seuraukset

Aselepo pidettiin ajan tasalla ja sitä jouduttiin jatkamaan kolme kertaa ennen kuin lopullinen rauhansopimus, Versaillesin rauhansopimus, hyväksyttiin ja astui voimaan 10. tammikuuta 1920. Versaillesin sopimus sisälsi yksityiskohtaiset määräykset sotakorvauksista, aluejärjestelyistä ja sotilaallisista rajoituksista, ja sen ehdot koettiin Saksassa usein nöyryyttävinä.

Näillä ehdoilla oli kauaskantoisia vaikutuksia: Keisarin luopuminen vallasta ja Saksan taloudelliset vaikeudet 1920-luvulla sekä kansallinen katkeroituminen loivat pohjaa poliittiselle radikalismille. Monet näistä tunteista käytettiin myöhemmin hyväksi, ja ne osaltaan edesauttoivat Adolf Hitlerin nousua.

Muisti ja symboliikka

Compièngen aselepo on jäänyt historian muistoon paitsi ratkaisuna sodan taisteluille myös symbolisena tapahtumana. Paikka ja rautatievaunu säilyivät muistomerkkinä; myöhemmin saman vaunun kohdalla käytiin symbolinen kostonäytös vuonna 1940, kun Saksan joukot pakottivat Ranskan allekirjoittamaan aselevon samoissa puitteissa.

Vaikka 11.11.1918 lopetti laajamittaiset taistelut länsirintamalla, rauhan rakentaminen ja sodan jälkeinen järjestely kesti vuosia, vaikutti miljoonien ihmisten elämään ja muokkasi koko 1900-luvun geopoliittista maisemaa.