Versailles’n rauha | rauhansopimus
Versaillesin sopimus (ranskaksi Traité de Versailles) oli Japanin, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen rauhansopimus vuonna 1919 ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Saksa, Itävalta ja Unkari eivät osallistuneet sopimuksen laatimiseen. Saksa sai valita, allekirjoittaako se sopimuksen vai joutuuko se liittoutuneiden joukkojen miehittämäksi.
Saksan oli supistettava asevoimansa 6 miljoonasta miehestä 100 000 mieheen ja hankkiuduttava eroon sukellusveneistään ja sotilaslentokoneistaan sekä suurimmasta osasta tykistöä. Se sai pitää vain laivaston taistelulaivat.
Saksan oli myös luovutettava takaisin Ranskan miehittämät alueet. Sen oli myös luovuttava laajoista alueista Puolalle ja muille naapureilleen sekä kaikista siirtomaistaan. Saksan oli myös maksettava valtavia korvauksia Saksan joukkojen liittoutuneille maille, erityisesti Ranskalle, sodan aikana aiheuttamista vahingoista. Summa olisi hyvin suuri, mutta sitä ei ollut vielä vahvistettu. Monia kultamarkkoja oli maksettava vain Saksan velan ensimmäisenä osana.
Sopimuksella perustettiin Kansainliitto, jonka tehtävänä oli tehdä päätöksiä ja ylläpitää rauhaa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Liitto ratkaisi joitakin kansainvälisiä kiistoja ilman sotaa, mutta se ei pystynyt pysäyttämään toista maailmansotaa.
Sopimusta voidaan pitää yksipuolisena rauhana, joka saneltiin Saksalle. Brittiläisen taloustieteilijän John Maynard Keynesin mielestä oli suuri virhe pakottaa Saksan kansaa näin ankariin toimenpiteisiin, mutta hänen neuvonsa jätettiin huomiotta.
Saksa perusti demokraattisen Weimarin tasavallan, mutta se kärsi taloudellisesta romahduksesta, johon liittyi valtavan inflaation aiheuttama valuutta, valtakunnan markka.
Adolf Hitleristä tuli Saksan liittokansleri, ja hän luopui sopimuksesta. Hänen toimintansa johti lopulta toiseen maailmansotaan.
Neljän hengen neuvosto
Termit
Saksa
Saksan oli luovutettava Elsass-Lothringen. Ranska oli edelleen hämillään siitä, että Saksa oli vallattu Ranskan ja Preussin sodan aikana. Ranskalaiset pakottivat Saksan myös vetämään joukkonsa pois Reininmaalta, pitkältä alueelta Saksan ja Ranskan rajalla Rein-joen varrella, mikä oli tärkeää, koska Saksalla oli siellä paljon tehtaita ja yrityksiä. Jos saksalaiset joukot palasivat Reininmaalle, sopimus antoi Ranskalle mahdollisuuden hyökätä Saksaan.
Saksan oli myös luovutettava osia Puolalle, joka muodostui Venäjän ja Itävallan osista ja niissä asuvista puolalaisista ja liettualaisista. Puola oli muutama sata vuotta aiemmin ollut suuri kuningaskunta, mutta Itävalta, Preussi ja Venäjä ottivat Puolan jakojen aikana osia kuningaskunnasta ja lopettivat sen olemassaolon.
Belgia
Belgia sai Moresnetin, Eupenin ja Malmedyn. Tämä on tärkein syy siihen, että Belgiassa on saksankielinen yhteisö.
Valtakuntien jakautuminen
Sopimus jakoi myös monia suuria valtakuntia hävinneen osapuolen kesken. Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti tätä erittäin hyvänä ajatuksena, koska monet ihmiset Euroopassa halusivat vapautua suurista imperiumeista. Mutta se aiheutti myös ongelmia, sillä esimerkiksi paljon suuremman Saksan rinnalla oli monia pieniä maita.
Itävalta-Unkarin jakautuminen
Samana vuonna tehdyssä Saint-Germain-en-Layen sopimuksessa Itävalta-Unkari jaettiin useisiin maihin. Yksi oli Itävalta, jonka oli tarkoitus olla saksankielisten ja Itävalta-Unkaria hallinneiden itävaltalaisten kotimaa. Sen pääkaupunki oli Wien. Yksi Versaillesin sopimuksen ongelmista oli se, että useimmat itävaltalaiset, kuten Adolf Hitler, olivat sitä mieltä, että Itävallasta pitäisi tulla osa Saksaa. Tämä johti myöhemmin Saksan hyökkäykseen Itävaltaan.
Myös Unkari luotiin. Puolan tavoin se oli maa, joka oli ollut vahva jo vuosisatoja aiemmin. Toinen uusi maa, Tšekkoslovakia, luotiin tšekkien ja slovakkien kotimaaksi. Tšekin osa oli ennen sotaa ollut nimeltään Böömi ja Määri. Monet saksalaiset asuivat sen rajojen läheisyydessä Sudeettimaassa ja vaativat sen kuulumista Saksaan, minkä Hitler myöhemmin saikin.
Bosniasta, Sloveniasta, Kroatiasta (Itävalta-Unkarin osia), Pohjois-Makedoniasta (osa Bulgariaa), Serbiasta ja Montenegrosta muodostettiin yksi valtio, jota kutsuttiin nimellä Jugoslavia, joka tarkoittaa "eteläslaavia". Uudesta maasta tehtiin eteläslaavilainen kotimaa, mutta siinä oli monia uskonnollisia, kielellisiä ja kansallisia eroja.
Baltian maat
Itämeren rannalle (Viro, Suomi, Latvia ja Liettua) perustettiin uusia maita myös muilla sopimuksilla ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Venäjän vallankumous oli alkanut sodan aikana, ja Venäjän tsaari Nikolai II sai surmansa ja kommunistinen valtio perustettiin. Venäjällä riehui sisällissota kommunisminvastaisten valkoisten ja kommunististen punaisten välillä. Venäjä oli menettänyt läntisen alueensa (Viro, Suomi, Latvia, Liettua ja osa Puolasta). Myöhemmin toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitto otti haltuunsa Viron, Latvian, Liettuan ja puolet Puolasta.
Sèvresin sopimus
Toisessa sopimuksessa, Sèvresin sopimuksessa, kukistetun Osmanien valtakunnan osat annettiin eri voittajille. Kreikan ja Turkin armeijat aloittivat kuitenkin pian uuden sodan.
Saksa 1919 Versaillesin sopimuksen mukainen kartta
Pitkän aikavälin ongelmat
Saksa
Saksan keisarikunnasta tuli Weimarin tasavalta. Saksan suurena ongelmana oli maksaa takaisin valtava määrä rahaa (6000 miljoonaa puntaa) liittoutuneiden maiden, lähinnä Ranskan, ensimmäisen maailmansodan aikana aiheuttamista vahingoista. Tämä teki Saksasta yhden Euroopan köyhimmistä maista lähes 20 vuodeksi ja aiheutti Saksassa poliittisia taisteluita. Kaksi tärkeää puoluetta, kommunistinen puolue, joka halusi kommunistisen vallankumouksen kuten Venäjällä, ja natsit, joiden mielestä Saksasta piti tulla Euroopan mahtavin maa, taistelivat monta vuotta.
Molemmat osapuolet vastustivat kuitenkin jyrkästi sopimusta, joka oli liittoutuneiden pakottama ja epäoikeudenmukainen. Loppujen lopuksi saksalaisten oli asuttava uusissa maissa, vaikka he olisivat halunneet olla osa Saksaa, mutta uudet maat perustettiin sillä verukkeella, että paikallisten asukkaiden tahtoa oli kunnioitettava. Tästä ja monista muista syistä sopimusta vihattiin Saksassa.
Koska Saksa oli liittoutuneille velkaa valtavia summia rahaa, se alkoi saada lainoja amerikkalaisilta esimerkiksi Dawesin suunnitelman puitteissa. Suuren laman aikana vuonna 1932 Yhdysvallat halusi kaikki rahansa takaisin. Saksa kieltäytyi maksamasta ja painatti yhä enemmän rahaa maksaakseen velkansa. Tämä johti hyperinflaatioon, ja Saksan markka oli arvoton. Jotkut saksalaiset halusivat jopa käydä uuden sodan päästäkseen siitä eroon.
Kansainliitto
Sopimuksella perustetulla Kansainliitolla oli yleensä liian vähän valtaa estää sotia. Japani valtasi Mantšurian, mutta liitto ei estänyt sitä tapahtumasta. Italia hyökkäsi Etiopiaan, ja Etiopian keisari pyysi Liittoa auttamaan häntä, mutta Liitto ei tehnyt paljoakaan. Saksa, Japani ja Italia erosivat Liittoumasta, niistä tuli akselivaltoja, ne hyökkäsivät moniin rauhanomaisiin maihin ja aiheuttivat toisen maailmansodan. Yhdysvallat ja jonkin aikaa myös Neuvostoliitto eivät edes liittyneet Liittoon, vaikka Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson oli ajanut ajatuksensa sisällyttämistä sopimukseen. Liittoa ei koskaan otettu vakavasti, vaikka se oli perustettu osittain valvomaan, että sopimusta noudatettiin.
Sopimus ei lopulta onnistunut pitämään rauhaa yllä, ja se auttoi Hitlerin johtamaa natsi-Saksaa saamaan monien saksalaisten tuen päästäkseen eroon "Versaillesin kahleista", mikä johti toiseen maailmansotaan.
Toisen maailmansodan alku
Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat vuonna 1922 Rapollon sopimuksen, jossa molemmat hallitukset sopivat sivuuttavansa aiemmat sopimukset, kuten Versailles'n sopimuksen, tekevänsä yhteistyötä "keskinäisen hyvän tahdon hengessä" ja auttavansa toisiaan taloudellisissa tarpeissa.
Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939, ja toinen maailmansota alkoi samana päivänä.
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Kuka allekirjoitti Versaillesin sopimuksen?
A: Japanin, Yhdysvaltojen, Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansakunnat allekirjoittivat Versaillesin sopimuksen vuonna 1919.
Q: Mitkä maat eivät osallistuneet sopimuksen kirjoittamiseen?
V: Saksa, Itävalta ja Unkari eivät osallistuneet Versaillesin sopimuksen kirjoittamiseen.
Kysymys: Mitä sotilaallisia rajoituksia Saksan oli hyväksyttävä?
V: Saksan oli vähennettävä asevoimiaan 6 miljoonasta miehestä 100 000 mieheen ja päästävä eroon sukellusveneistään ja sotilaslentokoneistaan sekä suurimmasta osasta tykistöään. Se sai pitää vain laivaston taistelulaivat.
Kysymys: Mistä alueista Saksan oli luovuttava?
V: Saksan oli luovutettava takaisin miehittämänsä Ranskan alueet sekä suuret alueet Puolalle ja muille naapureilleen sekä kaikki siirtomaistaan sopimuksessa esitettyjen ehtojen mukaisesti.
K: Mitä korvauksia liittoutuneet maat vaativat Saksalta?
V: Liittoutuneet maat, erityisesti Ranska, vaativat Saksalta valtavia korvauksia maksuna Saksan joukkojen ensimmäisen maailmansodan aikana aiheuttamista vahingoista; vaikka tarkkaa summaa ei aluksi määritetty, monet kultamarkat maksettaisiin vain osana sitä, mitä Saksan velalliset olivat sopimuksen määräysten mukaan velkaa.
