Ihmisen immuunikatovirus (HIV) on retrovirukseksi kutsuttu virustyyppi, joka tarttuu ihmisen immuunijärjestelmään (elimistön järjestelmä, joka vastaa sairauksien torjunnasta). HIV voi aiheuttaa aidsin (kokoelma sairauksia ja oireita) tappamalla lopulta valkosolut, joita terve elimistö käyttää tautien torjuntaan.

 

Mikä HIV on?

HIV on virus, joka hyökkää erityisesti CD4-positiivisten T-lymfosyyttien (eräänlaiset valkosolut) kimppuun. Ilman hoitoa näiden solujen määrä vähenee ajan myötä ja immuunivaste heikkenee. HIV ei ole sama kuin aids: HIV on virustartunta, kun taas aids kuvaa vakavia infektioita ja oireita, jotka voivat kehittyä pitkään hoitamattomana olleella HIV-infektiolla.

Miten HIV tarttuu?

  • Sukupuoliteitse suojaamattoman yhdynnän aikana (suoli-, emätin- tai suuseksin välityksellä).
  • Verikontaktissa, esimerkiksi jaettujen neulojen käyttäminen huumeruiskutuksessa.
  • Äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana, ellei ennaltaehkäisyä käytetä.
  • Verensiirron tai lääketieteellisten toimenpiteiden yhteydessä, jos välineet eivät ole steriilejä (nykyaikaisissa terveydenhuollon järjestelmissä erittäin harvinaista).

HIV ei tartu tavallisessa kanssakäymisessä kuten halauksessa, suutelussa (pieni riski, jos suun haavaumia ja verta), yhteisessä ruokailussa tai wc:n käytössä.

HIV:n oireet

HIV-infektio etenee usein kolmessa vaiheessa:

  • Akuutti vaihe (viikkoja tartunnan jälkeen): monilla influenssan kaltaisia oireita — kuume, lihaskivut, nielutulehdus, imusolmukkeiden suureneminen, ihottuma. Oireet voivat olla lieviä tai poissa, joten tartunta jää usein huomaamatta.
  • Asymptomaatinen vaihe (voi kestää vuosia): virus lisääntyy elimistössä mutta oireita ei välttämättä ole. Ilman hoitoa immuunijärjestelmä vähitellen heikkenee.
  • Edennyt HIV / aids: CD4-solujen määrä romahtaa ja esiintyy opportunistisia infektioita (esim. Pneumocystis- keuhkokuume, tuberkuloosi, kandidiaasi), pahanlaatuisia kasvaimia (esim. Kaposin sarkooma) ja voimakasta laihtumista.

Diagnoosi ja testaus

  • HIV-testit mittaavat yleensä vasta-aineita ja p24-antigeenia (ns. neljännen sukupolven testit) tai suoraa virusmäärää (PCR).
  • Window-kausi: testissä voi kestää 2–6 viikkoa (joissain tapauksissa pidempään) ennen kuin infektio näkyy. Oireiden ilmaantuessa ja jos altistus on tapahtunut äskettäin, testi kannattaa uusia 6–12 viikon kuluttua ja tarvittaessa 3 kuukauden kohdalla.
  • Seuranta: diagnosoinnin jälkeen seurataan CD4-solujen määrää ja viraalista kuormaa (virusmäärä veressä) hoidon vaikutuksen arvioimiseksi.

Hoitovaihtoehdot

Tänään HIV on hoidetavissa krooniseksi sairaudeksi tehokkaalla antiretroviruslääkityksellä (ART). Hoidon tavoitteena on estää viruksen lisääntyminen, palauttaa ja ylläpitää immuunijärjestelmän toiminta sekä estää oireiden ja komplikaatioiden kehittyminen.

  • ART koostuu yleensä kolmen eri lääkkeen yhdistelmästä, jolloin virus pysyy paremmin kurissa ja resistenssin kehitys estyy.
  • Kun hoito toimii hyvin, viraalinen kuorma voi laskea mittaamattomalle tasolle. "U=U" eli undetectable = untransmittable tarkoittaa, että mittaamattomalla viraalisella kuormalla tartuntariski seksikumppaneille on äärimmäisen pieni tai olematon.
  • Hoidon aloitus on suositeltavaa heti HIV-diagnoosin jälkeen, ellei erityistilanteita ole.
  • Hoitovalinnat, annokset ja mahdolliset sivuvaikutukset sovitetaan yksilöllisesti lääkärin kanssa.

Ennaltaehkäisy

  • Kondomin käyttö suojaa hyvin sukupuolitaudeilta, myös HIV:ltä.
  • PrEP (pre-exposure prophylaxis) on ennaltaehkäisevä lääkitys ihmisille, joilla on suurentunut tartuntariskiryhmä. Oikein käytettynä se ehkäisee tehokkaasti HIV-tartuntaa.
  • PEP (post-exposure prophylaxis) on lyhytaikainen lääkitys, joka aloitetaan mahdollisen altistuksen jälkeen 72 tunnin sisällä estämään tartuntaa.
  • Verisuojatoimenpiteet – esimerkiksi pistosten vaihtamisen välttäminen ja sterileiksi varmistetut lääkinnälliset toimet.
  • Äidin ja lapsen ehkäisy: raskaana oleva HIV-positiivinen äiti voi saada ART-hoitoa raskausaikana, synnytyksen aikana ja synnytyksen jälkeen vähentääkseen äiti-lapsi -tartunnan riskiä. Imetysneuvolat ohjeistavat maidon käytön riskeistä ja vaihtoehdoista.

Elämä HIV:n kanssa

HIV-diagnoosi ei automaattisesti tarkoita lyhyempää elinikää nykyhoidoilla. Monet ihmiset elävät pitkän ja täysipainotteisen elämän ART-hoidolla. Tärkeitä asioita ovat säännöllinen hoitokontakti, lääkityksen ottaminen ohjeiden mukaan, rokotukset (esim. influenssa, pneumokokki tarpeen mukaan), terveellinen elämäntapa ja mielenterveyden tuki. Leimautumisen vähentäminen ja sosiaalinen tuki ovat myös olennaisia.

AIDS — mitä se tarkoittaa?

AIDS (acquired immunodeficiency syndrome) on HIV-infektion viimeinen vaihe, jolle on tyypillistä hyvin matala CD4-solujen määrä (<200 solua/mm3) ja/tai tiettyjä vakavia opportunistisia infektioita tai kasvaimia. Ilman hoitoa aids johtaa usein elinvaikeuksiin, mutta tehokas ART voi ehkäistä etenemisen aids-vaiheeseen ja jopa palauttaa oireita parannuttavassa määrin.

Usein kysyttyjä käytännön asioita

  • Onko HIV parannettavissa? Tällä hetkellä HIV:ää ei voida varmuudella parantaa useimmissa tapauksissa, mutta lääkitys voi pitää viruksen hallinnassa niin hyvin, että elämänlaatu ja elinikä ovat lähes normaalit. Tutkimus kohti parannuskeinoja ja rokotetta jatkuu.
  • Voiko HIV olla piilossa? Kyllä — HIV voi olla oireeton vuosia. Testaamalla varmistat tilanteen.
  • Voinko saada lapset? Kyllä. Oikeanlaisella hoidolla tartuntariski lapselle voidaan lähes poistaa ja voitte suunnitella perhettä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa.

Jos epäilet altistuneesi HIV:lle tai haluat testin, ota yhteyttä terveyskeskukseen, seksuaaliterveyspalveluihin tai hiv- ja aids-neuvontapalveluihin. Ajoissa aloitettu hoito ja oikea tieto ovat keskeiset keinot tartuntojen ehkäisyssä ja hyvän elämän ylläpitämisessä.