Luís Vaz de Torres oli 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun merentutkija, joka palveli Espanjan merivoimia. Hänen nimensä esiintyy lähteissä myös muodossa Luis Váez de Torres. Hän syntyi arviolta noin vuonna 1565 ja kuoli noin vuonna 1607. Torres tunnetaan parhaiten siitä, että hän oli ensimmäisten eurooppalaisten joukossa, joka purjehti salmen läpi, joka erottaa Australian mantereen ja Uuden-Guinean saaren toisistaan; tämä vesiväylä tunnetaan nykyään hänen mukaansa nimellä Torresin salmi. Hän oli ammattimainen merenkulkija, jonka retket lisäsivät Euroopassa tunnettua tietoa Tyynenmeren eteläisistä alueista.
Torres osallistui vuonna 1605 lähtevään espanjalaiseen tutkimusretkikuntaan, jonka tavoitteena oli etsiä eteläinen manner (terra australis) ja kartoittaa Tyynenmeren saaria. Retkikunnan kapteenina toimi tuolloin suurempaa osaa johtanut tutkimusmatkailija, ja Torres komensi toista alusta. Retkikunta ajautui 1606 erilleen ja Torres jatkoi länteen kohti Uuden-Guinean etelä- ja länsirantoja. Hänen matkastaan on jäänyt tietoja, joiden perusteella hän purjehti etelän suunnassa kulkevan kapean vesiväylän läpi ja jatkoi lopulta etelän ja lännen suuntaan kohti Filippiinejä, missä hän raportoi havaintonsa espanjalaisille viranomaisille.
Torresin löytömerkitykseen kuuluu erityisesti se, että hänen kulkemansa salmi osoitti maanosien erillisyyden: Uusi-Guinea ei ollut yhdentynyt Australiaan sellaisena laajana manneralueena kuin jotkut aikaisemmat teoriat väittivät. Kuitenkin hänen tarkat karttamerkintänsä ja selostuksensa eivät koskaan saavuttaneet laajaa julkisuutta aikakaudellaan, joten löydön vaikutus kartografiaan jäi vähäisemmäksi verrattuna myöhempiin, paremmin dokumentoituihin retkiin. Vasta myöhemmät tutkimukset ja merikarttojen tarkistukset antoivat Torresille ansaitsemaansa tunnustusta; esimerkiksi englantilainen tutkimusmatkailija Matthew Flinders käytti 1800-luvulla nimeä Torresin salmi karttoihinsa.
Torresin elämästä ja lopusta tiedetään vain vähän. Monet yksityiskohdat hänen syntymaastaan, varhaisista vuosistaan ja kuolinsyystään ovat epävarmoja, ja lähdeaineisto on niukkaa. Arvioitu kuolinvuosi on noin 1607, ja monet asiantuntijat olettavat hänen kuolleen Filippiineillä tai merellä paluumatkan yhteydessä. Nykyään hänen perintönsä elää etenkin Torresin salmen ja alueen alkuperäiskansojen, Torresin salmen saaristolaiskansojen (Torres Strait Islanders), historian ja kartografian tutkimuksissa.
Torresin merimatkat ovat osa laajempaa eurooppalaista löytöretkien historiaa Tyynellämerellä: ne auttoivat vähitellen muodostamaan tarkempaa kuvaa alueen maantieteestä ja selkeyttivät käsitystä siitä, mitkä saaret ja mantereet olivat erillisiä. Hänen saavutuksensa muistetaan nykyaikana sekä merenkulun historian että aluekarttojen kehityksen kannalta.