Marsiin liittyvät romaanit ja novellit ovat olleet suosittuja jo yli sadan vuoden ajan. Planeetan dramaattinen punainen väri, jonka jotkut ihmiset voivat nähdä, on yksi syy tähän. toinen syy on se, että planeetta on lähellä Maata. Lisäksi se näyttää jonkin verran Maalta. Marsista peräisin olevista olennoista on myös tarinoita Maassa ja muualla. Kirjallisuudessa Mars on tarjonnut äärettömän mielikuvituksen kentän: se on toiminut sotatantereena ja rakkauden näyttämönä, tyhjänä autiomaana ja kotiuniversumin kaukaiselle, monimutkaiselle sivilisaatiolle. Mars-aiheet ovat heijastaneet myös oman aikansa tieteellisiä käsityksiä ja yhteiskunnallisia pelkoja — kolonialismin kriittisestä käsittelystä ympäristökatastrofiin ja ihmisen sopeutumiseen uusiin oloihin.
Lähes 1800-luvun lopulla tähtitieteilijä Giovanni Schiaparelli kertoi nähneensä Marsissa vesikanavia, joiden hän arveli olevan vettä. Koska italian kielessä kanavat ovat canali, englanninkielisissä käännöksissä sanasta käytettiin yleensä sanaa "canals", mikä viittaa keinotekoiseen rakentamiseen. Tämä johti ajatukseen, että Marsissa olisi ollut älyllisiä olentoja ennen kuin se ilmeisesti kuivui. Seuraavina vuosikymmeninä erityisesti Percival Lowell popularisoi näkemystä keinotekoisista kanavista ja "kukoistavasta" Marsista, mikä sytytti yleisön mielikuvituksen ja innosti lukuisiin tieteiskirjallisiin tulkintoihin.
Seuraavat kaunokirjalliset teokset käsittelevät itse planeettaa, jossa Marsin sivilisaation oletetaan olevan osa sen planetaarista maisemaa. Varhaisessa scifissä Mars esiintyy usein vieraan, joskus ylivertaisen sivilisaation kotina, kuten H. G. Wellsin teoksessa The War of the Worlds, jossa Marsilaiset hyökkäävät Maahan. Toisaalta Edgar Rice Burroughsin Barsoom-sarja (alk. A Princess of Mars) maalaa romantisoidun ja seikkailullisen kuvan moninaisista martiaanisista kulttuureista ja sankareista.
- Varhaiset klassikot: H. G. Wells – The War of the Worlds (1898): kauhukertomus teknologisesti ylivoimaisista hyökkääjistä; Edgar Rice Burroughs – Barsoom-sarja (1910–): seikkailua ja kansanperinteen tapaisia martiaaniskeemoja.
- Myyttinen ja allegorinen Mars: Ray Bradbury – The Martian Chronicles (1950): runollinen, yhteiskunnallinen ja kolonialismin kritiikkiä sisältävä kuvaus ihmisten siirtokunnista ja kohtaamisista Marsin "menneisyyden" haamujen kanssa.
- Alkeellinen ja filosofinen Mars: C. S. Lewis – Out of the Silent Planet (1938): metafyysinen ja teologinen käsittely muukalaiselämän ja inhimillisyyden kysymyksistä.
- Tieteellisempi lähestymistapa: Arthur C. Clarke – The Sands of Mars (1951) ja myöhemmät realismin korostavat teokset; Philip K. Dick – Martian Time-Slip (1964) käsittelee psykologisia ja yhteiskunnallisia teemoja.
- Moderni "kovan" tieteen Mars: Kim Stanley Robinson – Mars-trilogia (Red/Green/Blue Mars, 1990-luku): yksityiskohtainen ja poliittinen kertomus Marsin kolonisaatiosta ja maankirjanmuutoksesta (terraformauksesta); Andy Weir – The Martian (2011): teknisesti uskottava selviytymiskertomus, jossa insinööritaito on keskiössä.
Tieteellinen tuntemuksemme Marsista on vaikuttanut voimakkaasti sen fiktiiviseen kuvastoon. Mariner- ja Viking-luotaimet 1960–70-luvuilla paljastivat autiomaamaisia olosuhteita, kivi- ja pölypintaa sekä hyvin niukasti vettä pinnalla, mikä murensi 1800–1900-luvun näkemyksiä mekaanisista kanavista ja suurista järvistä. Tämän myötä kirjallisuus siirtyi usein kuvaamaan Marsia joko karuna elinympäristönä, jossa ihminen joutuu sopeutumaan (esim. Andy Weir), tai paikkana, jossa mahdollinen elämä on alkeellista ja maanalaisissa varastoissa piilevää mikrobiologiaa.
Keskeisiä teemoja Mars-kertomuksissa ovat edelleen:
- kolonialismi ja kohtaaminen "toisen" kanssa — usein heijastus Maan historiasta;
- terraformaus ja ympäristön muokkaaminen — etiikka ja poliittinen kamppailu;
- ihmisen selviytyminen ja psykologinen kestävyys eristyksessä;
- muukalaiset sivilisaatiot vs. pienen mittakaavan mikrobiologinen elämä;
- teknologian rooli ja sen rajoitteet — realistinen insinööritieto vs. spekulatiivinen keksintö.
Nykykirjallisuudessa Mars on yhä suosittu näyttämö: osa teoksista pyrkii mahdollisimman realistiseen esitykseen suhteessa nykytieteeseen, kun taas toiset jatkavat perinteitä, joissa planeetta on arvoituksellinen ja myyttinen. Lisäksi Mars toimii usein laboratoriomaisena asetelmana, jossa tutkitaan ihmiskunnan sosiaalisia, poliittisia ja eettisiä kysymyksiä — joten vaikka planeetan fysikaalinen kuva on täsmentynyt, sen symbolinen merkitys kirjallisuudessa säilyy vahvana.
Jos haluat, voin laajentaa osion merkittävien teosten kuvailuja, lisätä suosituksia suomeksi käännetyistä teoksista tai koostaa kronologisen listan Mars-kirjallisuudesta eri aikakausilta.