Marsin asuttaminen | Jotkut ihmiset haluavat asuttaa Mars-planeetan

Maa ja Mars

Maa muistuttaa paljon "sisarkasviaan" Venusta.

• Marsin päivä (tai sol) on samanlainen kuin Maan päivä. Marsin aurinkopäivä on 24 tuntia 39 minuuttia 35,244 sekuntia.
• Marsin pinta-ala on 28,4 % Maan pinta-alasta. Se on hieman vähemmän kuin maapallon kuivan maan määrä (29,2 % maapallon pinta-alasta). Marsin säde on puolet Maan säteestä ja vain kymmenesosa sen massasta. Tämä tarkoittaa, että sen tilavuus on pienempi (~15 %). Marsin keskimääräinen tiheys on myös pienempi kuin Maan.
• Marsin aksiaalinen kallistus on 25,19°. Maan aksiaalinen kallistus on 23,44°. Tämä tarkoittaa, että Marsissa on samanlaiset vuodenajat kuin Maassa. Marsin vuodenajat kestävät kuitenkin kaksi kertaa pidempään, koska Marsin vuosi on noin 1,88 Maan vuotta. Marsin pohjoisnapa osoittaa tällä hetkellä Cygnukseen eikä Ursa Minoriin.
• Marsissa on ilmakehä. Se on hyvin ohut (noin 0,7 % Maan ilmakehästä) ja suojaa jonkin verran auringon ja kosmisen säteilyn vaikutuksilta. Sitä on myös käytetty menestyksekkäästi avaruusalusten jarrutuksessa.
• NASA:n Mars Exploration Roversin, ESA:n Mars Expressin ja NASA:n Phoenix Landerin viimeaikaiset havainnot ovat vahvistaneet, että Marsissa on vesijäätä. Marsissa on myös suuria määriä kaikkia elämän ylläpitämiseen tarvittavia alkuaineita.

 

Erot Maasta

Marsin pintapainovoima on 38 prosenttia Maan painovoimasta. Ei tiedetä, onko tämä tarpeeksi suuri ihmisen terveydelle. Mars on paljon kylmempi kuin Maa. Marsin pintalämpötila on -63 °C ja alin lämpötila -140 °C. Maassa koskaan mitattu alin lämpötila oli -89,2 °C Etelämantereella. Marsin pinnalla ei ole nestemäistä vettä. Koska Mars on kauempana Auringosta, Marsin yläilmakehään pääsee vähemmän aurinkoenergiaa. Marsin kiertorata on Maan kiertorataa eksentrisempi.

Marsin ilmanpaine on ~6 mbar. Se on paljon alle Armstrongin rajan (61,8 mbar), joten ihmiset eivät voi selviytyä ilman painepukuja. Koska maanmuokkausta ei voida odottaa vuosisadan kuluessa, ihmisillä on oltava painepuvut. Marsin ilmakehässä on hiilidioksidia. Marsin magnetosfääri on hyvin heikko. Tämä tarkoittaa sitä, että se ei onnistu poistamaan aurinkotuulia hyvin.

 

Habitability

Olosuhteet Marsin pinnalla ovat paljon lähempänä asuttavuutta kuin minkään muun tunnetun planeetan tai kuun pinnalla. Muilla planeetoilla, kuten Merkuriuksella, on äärimmäisiä kuumia ja kylmiä lämpötiloja. Venus on hyvin kuuma ja kaikki muut planeetat ja kuut ovat hyvin kylmiä. Maapallolla on joitakin luonnollisia paikkoja, joita ihmiset ovat tutkineet ja jotka muistuttavat Marsin olosuhteita. Ihmisiä kuljettaneen ilmapallon korkein saavutettu korkeus oli 34 668 metriä (113 740 jalkaa), ja tämä ennätys tehtiin toukokuussa 1961. Paine tuossa korkeudessa on suunnilleen sama kuin Marsin pinnalla. Arktisen ja Etelämantereen äärimmäinen kylmyys vastaa kaikkia muita kuin Marsin äärimmäisiä lämpötiloja.

Marsin terraformointi voi olla mahdollista, jotta siellä voisi elää monenlaisia eläviä olentoja. Huhtikuussa 2012 raportoitiin, että jäkälät ja bakteerit selviytyivät 34 päivää Marsin kaltaisissa olosuhteissa. Tätä koetta ylläpiti Saksan ilmailu- ja avaruuskeskus (DLR).

 
Taiteilijan näkemys maastomuotoillusta Marsista (2009).  

Organisaatiot

Monet järjestöt tukevat Marsin kolonisointia. Ne ovat myös esittäneet erilaisia syitä ja tapoja, joilla ihmiset voivat elää Marsissa. Yksi vanhimmista järjestöistä on Mars Society. He edistävät NASAn ohjelmaa, joka tukee ihmissiirtokuntia Marsissa. Mars Society on perustanut Marsin analogisia tutkimusasemia Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Muita järjestöjä ovat MarsDrive, joka haluaa auttaa rahoittamaan siirtokuntia Marsissa, ja Mars to Stay. Mars to Stay kannattaa siirtokuntien perustamista Marsiin. Mars One julkaisi kesäkuussa 2012 julkilausuman, jonka mukaan se uskoo voivansa auttaa siirtokunnan perustamisessa Marsiin vuoteen 2023 mennessä. SpaceX uskoo voivansa laukaista astronautteja Marsin siirtokuntaan Starshipin kautta.

 

Kaunokirjallisuudessa

Monissa julkaisuissa on esitetty ajatuksia ja huolenaiheita mahdollisesta ihmissiirtokunnasta Mars-planeetalla. Niitä ovat mm:

• Aria by Kozue Amano
• Akseli Robert Charles Wilson
• Icehenge (1985), Kim Stanley Robinsonin Mars-trilogia (Punainen Mars, Vihreä Mars, Sininen Mars, 1992-1996) ja The Martians (1999).
• Robert Zubrinin ensimmäinen laskeutuminen (2002)
• Man Plus (1976), Frederik Pohl
• Voimme muistaa sen puolestasi tukkukaupalla (1990), kirjoittanut Philip K. Dick.
• Mars (1992) ja Paluu Marsiin (1999), Ben Bova
• Climbing Olympus (1994), kirjoittanut Kevin J. Anderson.
• Red Faction (2001), kehittäjä Volition, julkaisija THQ
• The Platform (2011) by James Garvey
• Alexander Kazantsevin "Faenan tuho" (1974)
• Ray Bradburyn "Marsin kronikat" (1950).

 

Aiheeseen liittyvät sivut

 

Kirjat

• Robert Zubrin, The Case for Mars: The Plan to Settle the Red Planet and Why We Must, Simon & Schuster/Touchstone, 1996, ISBN 0-684-83550-9.
• Frank Crossman ja Robert Zubrin, toimittajat, On to Mars: Colonizing a New World. Apogee Books Space Series, 2002, ISBN 1-896522-90-4.
• Frank Crossman ja Robert Zubrin, toimittajat, On to Mars 2: Exploring and Settling a New World. Apogee Books Space Series, 2005, ISBN 978-1-894959-30-8.
• Resource Utilization Concepts for MoonMars; Iris Fleischer, Olivia Haider, Morten W. Hansen, Robert Peckyno, Daniel Rosenberg ja Robert E. Guinness; 30. syyskuuta 2003; IAC Bremen, 2003 (29.9.-03.10.2003) ja MoonMars Workshop (26.-28.9.2003, Bremen). Käytetty 18. tammikuuta 2010.
• MARSIN ETUVARTIOASEMA: Arkistoitu 2016-06-03 Wayback Machine: The Challenges of Establishing a Human Settlement on Mars Archived 2016-06-03 at the Wayback Machine; by Erik Seedhouse; Praxis Publishing; 2009; ISBN 978-0-387-98190-1. Katso myös [1], [2].
• Jää, mineraalipitoinen maaperä voisi tukea ihmisen etuvartioasemaa Marsissa Arkistoitu 2017-02-08 Wayback Machine:ssa; kirjoittanut Sharon Gaudin; 27. kesäkuuta 2008; IDG News Service