Arthroleptidae (vinkusammakot): pienet maasammakot Saharan eteläpuolella
Tutustu Arthroleptidae-vinkusammakoihin: alle 4 cm maanläheiset maasammakot Saharan eteläpuolisessa Afrikassa — kiehtovat äänet, elintavat ja erikoinen lisääntyminen.
Arthroleptidae on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa elävä sammakkoperhe, johon kuuluu useita pieniä ja keskikokoisia lajeja. Niitä kutsutaan yleisesti vinkusammakoiksi niiden korkealta kuulostavan äänen vuoksi. Monet lajit ovat pieniä — usein alle 4 senttimetriä — ja elävät maalla, erityisesti metsänpohjan lehvästössä ja muissa kosteissa piilopaikoissa. Toisaalta perheeseen kuuluu myös suurempia lajeja, esimerkiksi puusammakkojen sukua edustavia, jotka voivat olla selvästi yli muutaman senttimetrin pituisia. Niillä ei ole nuijapäitä. Useimmat lajit munivat munansa maahan tai kosteaan maaperään.
Levinneisyys ja elinympäristö
Arthroleptidae-heimoon kuuluvat lajit esiintyvät laajasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa: trooppisissa sademetsissä, metsänreunuksilla, savanneilla ja joskus myös kosteammilla niityillä. Monet lajit ovat maassa eläviä ja viettävät elämänsä lehvästössä, sammalikkokerroksessa tai kivenkolossa; jotkut lajit ovat puolestaan puissa ja pensastoissa eläviä (arboreaalisia).
Ulkonäkö ja käyttäytyminen
Perheen lajit voivat vaihdella ulkonäöltään: yleispiirteitä ovat pieni ruumis, lyhyt selkä ja suhteellisesti pitkät takaraajat. Väritus vaihtelee lajeittain — osa lajeista on hyvin maastoutuvia, osa kuvioituja tai kirkkaita. Vinkusammakoiden tunnettu piirre on niiden korkea ja lyhyt, vinkumainen laulu, jota uroksilla käytetään suoalueiden ja parittelukumppanien merkkaamiseen.
Lisääntyminen ja kehitys
Lisääntymistavoissa on suurta vaihtelua saman perheen sisällä. Useat maanpäälliset lajit munivat munansa kosteaan maahan ja kehitys tapahtuu ilman muuta vesivaihetta: munista kuoriutuu suoraan pienikokoisia, täysimittaisia poikasia — tällöin puhutaan muuttuneena kuoriutumisesta eli suorasta kehityksestä. Toisilla lajeilla on taas perinteinen toukka-aste (vedessä eläviä räpylätoukkia) ja kuoriutuessaan poikasilla voi olla vielä pyrstö, joka katoaa myöhemmin muuttumisen aikana. Joillakin lajeilla munat sijoitetaan vesistöjen lähelle tai erilaisten suojapaikkojen sisään.
Ravinto ja ekologinen rooli
Arthroleptidae-lajit ovat pääosin hyönteissyöjiä: niiden ravintoon kuuluvat pieniä niveljalkaisia kuten hyönteiset, hämähäkit ja toukat. Ne ovat tärkeä osa metsien ja ruohikkojen eliöstöä, sekä saalistajina että saaliina: niitä syövät muun muassa linnut, suuremmat sammakot, matelijat ja pieniä nisäkkäitä.
Tärkeimpiä sukuja ja eroja lajeissa
- Arthroleptis — tyypilliset "vinkusammakot": usein pienikokoisia, maassa eläviä ja monilla suorasti kehittyviä lajeja.
- Cardioglossa — pitkäsormiset lajit: niillä on usein pitkät etusormet ja niiden toukat voivat olla vesieläviä.
- Leptopelis — puusammakot (joskus sijoitettuna samaan heimoon): suurempia, arboreaalisia lajeja, jotka munivat usein vesistöihin ja joilla on toukkavaihe.
Uhat ja suojelu
Monet Arthroleptidae-heimon lajit kärsivät elinympäristöjen häviämisestä, metsien raivaamisesta, maatalouden laajentumisesta ja veden laadun heikkenemisestä. Useat lajit ovat paikallisesti uhanalaisia tai niiden tilasta tiedetään liian vähän (data deficient). Suojelutoimet sisältävät elinympäristöjen säilyttämisen, suojelualueiden perustamisen ja lajikohtaisen seurannan.
Arthroleptidae on monimuotoinen ja ekologisesti tärkeä sammakkoryhmä, jonka lajit tarjoavat hyvän esimerkin siitä, kuinka samankin sammakkoheimon sisällä lisääntyminen, elintavat ja koko voivat vaihdella huomattavasti.
Taksonomia
Arthroleptidae jaetaan kahteen alaperheeseen: Arthroleptinae ja Leptopelinae. Joidenkin mielestä nämä ovat erillisiä sukuja.
Kahdessa alaperheessä on nämä suvut:
| Alaperheet | Laji | Yleinen nimi | Tieteellinen nimi |
| Arthroleptinae | |||
| 37 | Kreiseviä sammakoita | Arthroleptis Smith, 1849 | |
| 11 | Yösammakot | Astylosternus Werner, 1898 | |
| 15 | Pitkäsormiset sammakot | Cardioglossa Boulenger, 1900 | |
| 15 | Munasammakot | Leptodactylodon Andersson, 1903 | |
| 1 | Eteläinen yösammakko | Nyctibates Boulenger, 1904 | |
| 1 | Gaboonin metsäsammakko | Scotobleps Boulenger, 1900 | |
| 1 | Karvainen sammakko | Trichobatrachus Boulenger, 1900 | |
| Leptopelinae | 51 | Metsäpuiden sammakot | Leptopelis Günther, 1859 |
Kysymyksiä ja vastauksia
K: Missä Arthroleptidae-sammakoita esiintyy?
V: Arthroleptidae-sammakoita tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.
K: Miksi Arthroleptidae-sammakoita kutsutaan vinkujiksi?
V: Arthroleptidae-sammakoita kutsutaan vinkujiksi niiden korkealta kuuluvan äänen takia.
K: Kuinka suuria Arthroleptidae-sammakot ovat?
V: Arthroleptidae-sammakot ovat pieniä, alle 4 senttimetriä pitkiä.
K: Missä Arthroleptidae-sammakot elävät?
V: Arthroleptidae-sammakot elävät maalla lähinnä metsänpohjan lehtikarikkeessa.
K: Onko Arthroleptidae-sammakoilla nuijapäät?
V: Ei, Arthroleptidae-sammakoilla ei ole nuijapäitä. Ne munivat munansa maahan.
K: Miten Arthroleptidae-sammakot kehittyvät kuoriuduttuaan?
V: Jotkin Arthroleptidae-sammakkolajit kuoriutuvat jo täysin aikuisiksi muuttuneina, kun taas toisilla on kuoriutuessaan vielä pyrstö.
K: Mikä on Arthroleptidae-sammakkosuku?
V: Arthroleptidae-sammakkoeläinheimo on ryhmä pieniä, korkeita ääniä äänteleviä sammakkoeläimiä, joita tavataan Saharan eteläpuolisessa Afrikassa metsänpohjalta ja jotka munivat munansa maahan, ja niillä voi olla tai ei voi olla häntää kuoriuduttuaan.
Etsiä