YK:n vuosituhattavoitteet (MDG) – määritelmä ja tavoitteet

YK:n vuosituhattavoitteet (MDG) – selkeä määritelmä ja tavoitteet: köyhyyden, koulutuksen, terveyden, tasa-arvon ja ympäristön edistäminen. Lue saavutukset ja haasteet.

Tekijä: Leandro Alegsa

Vuosituhannen kehitystavoitteet ovat Yhdistyneiden Kansakuntien kahdeksan tavoitetta. Niistä päätettiin vuonna 2000. Kaikki 189 YK:n jäsenvaltiota (nyt niitä on 193) ja ainakin 23 kansainvälistä järjestöä ilmoittivat pyrkivänsä auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2015 mennessä:

  1. Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen
  2. Yleisen peruskoulutuksen saavuttaminen
  3. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen
  4. Lapsikuolleisuuden vähentäminen
  5. Äitienterveyden parantaminen
  6. HIV:n/aidsin, malarian ja muiden tautien torjumiseksi.
  7. Ympäristön kestävyyden varmistaminen.
  8. Kehitetään maailmanlaajuista kumppanuutta kehitysyhteistyön hyväksi.

Kullakin tavoitteella oli erityiset tavoitteet ja päivämäärät niiden saavuttamiseksi. Edistymisen edistämiseksi G8-maiden valtiovarainministerit sopivat kesäkuussa 2005, että Maailmanpankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Afrikan kehityspankille (AfDB) annetaan riittävästi varoja köyhien maiden 40-55 miljardin dollarin velkojen mitätöimiseen. Näin ne voisivat käyttää resursseja terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen ja köyhyyden vähentämiseen.

Kehittyneiden maiden tuki vuosituhattavoitteille kasvoi kyseisenä ajanjaksona. Yli puolet meni velkahelpotuksiin. Suuri osa lopusta meni luonnonkatastrofien lievittämiseen ja sotilaalliseen apuun eikä kehitysapuun.

Tavoitteiden tarkempi sisältö

Jokaiselle kahdeksalle vuosituhattavoitteelle määriteltiin mitattavia välitavoitteita ja indikaattoreita. Lyhyesti:

  • Äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen: tavoite oli esimerkiksi puolittaa vuonna 1990 mitatun köyhyysosuuden ja nälän kärsimyksen esiintymisasteen vuoteen 2015 mennessä.
  • Yleinen peruskoulutus: kaikilla lapsilla (pojat ja tytöt) tulisi olla mahdollisuus suorittaa peruskoulu.
  • Sukupuolten tasa-arvo: poikien ja tyttöjen välisen tasa-arvon saavuttaminen erityisesti perus- ja toisen asteen koulutuksessa.
  • Lapsikuolleisuuden vähentäminen: alle viisivuotiaiden kuolleisuuden vähentäminen huomattavasti (esim. kaksi kolmasosaa tietyissä tavoitteissa).
  • Äitien terveys: äitikuolleisuuden merkittävä vähentäminen ja turvallisen synnytyksen edistäminen.
  • Tarttuvien tautien torjunta: HIV/AIDS:n, malarian ja muiden tärkeiden tautien leviämisen pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun.
  • Ympäristön kestävyys: luonnonvarojen kestävä käyttö, biodiversiteetin suojeleminen ja puhtaan veden saatavuuden parantaminen.
  • Maailmanlaajuinen kumppanuus: kehitysyhteistyön, kaupan, velkahelpotusten, lääke- ja teknologian saatavuuden sekä rahoituksen vahvistaminen kehityksen tueksi.

Toteutus ja seuranta

Tavoitteiden toimeenpano perustui YK:n Millennium Declaration -julistukseen ja sitä seurattiin vuosittain julkistettujen UN MDG -raporttien avulla. Indikaattorit perustuivat kansalliseen tilastotuotantoon, terveys- ja koulutusrekistereihin sekä kansainvälisiin arvioihin. Seuranta paljasti myös, että data-aukot ja tilastollinen kapasiteetti heikensivät arvioiden tarkkuutta monissa köyhissä maissa.

Saavutukset ja vaikutukset

Vuosituhattavoitteiden kausi tuotti merkittäviä positiivisia tuloksia, mutta edistys oli epätasaista alueittain ja tavoitteittain:

  • Äärimmäinen köyhyys pieneni merkittävästi maailmanlaajuisesti; monissa maissa köyhyysosuus puolittui tai laski vielä enemmän. Suurinta edistys oli Aasiassa (mukaan lukien Kiina).
  • Peruskoulutuksen koulutusaste ja lapsien koulunkäynti kasvoivat voimakkaasti useimmissa maissa, ja tyttöjen koulunkäynti parani selvästi.
  • Lapsikuolleisuus laski huomattavasti, mutta monissa maissa tavoitetta ei saavutettu täysin; osa alueista, erityisesti Saharan eteläpuolinen Afrikka, jäi jälkeen.
  • Äitien terveyden indikaattorit paranivat, mutta monissa maissa äitiyskuolleisuuden vähennys jäi alle asetettujen tavoitteiden.
  • HIV/AIDS:n, malarian ja muiden tautien torjunnassa saavutettiin edistystä: hiv-testauksen ja antiretroviraalisen hoidon saatavuus kasvoi, ja malarian ehkäisy sekä hoito yleistyivät.
  • Ympäristön kestävyydessä tulokset olivat vaihtelevia: esimerkiksi puhtaan juomaveden saatavuus parani ja monet vesitavoitteet saavutettiin ennen 2015:a, mutta laajempi luonnon monimuotoisuuden suojelu ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet jäivät ratkaisematta.
  • Velkahelpotukset (mm. HIPC- ja MDRI-aloitteet sekä 2005 G8-päätökset) vapauttivat resursseja köyhimmille maille, mutta osa annetuista varoista suuntautui muihin kriiseihin kuin kehitykseen.

Kritiikki ja opit

Vuosituhattavoitteita on arvosteltu useasta näkökulmasta, ja nämä arviot ovat auttaneet muotoilemaan myöhempiä kehitysohjelmia:

  • Tavoitteet saattoivat olla liiaksi keskittyneitä mitattaviin indikaattoreihin, jolloin rakenteelliset ongelmat, tuloerot ja poliittinen vastuullisuus jäivät vähemmälle huomiolle.
  • Monet toimet nähtiin liian ylhäältä johdettuina ja donori- tai teknokratialähtöisinä ilman riittävää paikallista omistajuutta.
  • Edistys jakautui epätasaisesti: maat ja väestöryhmät, jotka olivat syrjäytyneimpiä, jäivät usein tavoitteen ulkopuolelle. Näin syntyi tarve disaggregoidulle datalle (esim. sukupuolen, alueen, köyhyyden mukaan).
  • Rahoituksen ja avun suuntaus nousi usein poliittisten ja humanitaaristen kriisien mukaan, minkä vuoksi pysyvään kehitykseen suunnatut varat eivät aina olleet riittäviä tai ennakoitavissa.

Siirtyminen kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG)

Oppeja MDG-kaudelta hyödynnettiin, kun YK:n jäsenmaat laativat ja hyväksyivät vuonna 2015 laajemman ja kaikenkattavamman kehityskehikon: 17 kestävän kehityksen tavoitetta (SDG). SDG:t pyrkivät huomioimaan MDG:itä laajemmin muun muassa eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen, kestävän talouskasvun ja instituutioiden vahvistamisen.

Yhteenveto

Vuosituhattavoitteet olivat merkittävä kansainvälinen ponnistus, joka tuotti konkreettisia tuloksia ja herätti maailmanlaajuista sitoutumista köyhyyden ja peruspalveluiden parantamiseen. Samalla ne osoittivat, että tavoitteiden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä rahoitusta, paikallista omistajuutta, luotettavaa tilastointia ja huomiota eriarvoisuuteen sekä ympäristön kestävyyteen. Siirtymä kohti SDG:itä pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin entistä integroidummalla ja osallistavammalla tavalla.

Vuosituhannen kehitystavoitteet ovat YK:n aloite.Zoom
Vuosituhannen kehitystavoitteet ovat YK:n aloite.

Kysymyksiä ja vastauksia

K: Mitkä ovat vuosituhannen kehitystavoitteet?


A: Vuosituhannen kehitystavoitteet ovat Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 2000 asettamat kahdeksan tavoitetta, jotka kaikki 189 YK:n jäsenvaltiota ja ainakin 23 kansainvälistä järjestöä sopivat pyrkivänsä auttamaan niiden saavuttamisessa vuoteen 2015 mennessä.

K: Mitkä ovat joitakin tavoitteita?


V: Tavoitteisiin kuuluu muun muassa äärimmäisen köyhyyden ja nälän poistaminen, yleisen peruskoulutuksen saavuttaminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, lapsikuolleisuuden vähentäminen, äitien terveyden parantaminen, HIV:n/aidsin, malarian ja muiden tautien torjunta, ympäristön kestävyyden varmistaminen ja maailmanlaajuisen kehityskumppanuuden kehittäminen.

Kysymys: Miten kehittyneet maat ovat auttaneet edistymään näiden tavoitteiden saavuttamisessa?


V: Kesäkuussa 2005 G8-maiden valtiovarainministerit sopivat, että Maailmanpankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Afrikan kehitysrahastolle (AfDB) annetaan riittävästi varoja köyhien maiden 40-55 miljardin dollarin velkojen mitätöimiseen, jotta ne voisivat käyttää resursseja terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen ja köyhyyden vähentämiseen. Myös kehittyneet maat lisäsivät tuona aikana vuosituhattavoitteisiin tarkoitettua apuaan, ja yli puolet siitä meni velkahelpotuksiin, kun taas suuri osa lopusta meni luonnonkatastrofien lievittämiseen ja sotilaalliseen apuun eikä kehitystyöhön.

Kysymys: Mikä oli tavoitteiden saavuttamisen aikataulu?


V: Kaikki 189 YK:n jäsenvaltiota (nyt niitä on 193) sanoivat pyrkivänsä auttamaan tavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2015 mennessä, ja jokaisella tavoitteella on omat tavoitteensa ja päivämäärät niiden saavuttamiseksi.

Kysymys: Mitä velkahelpotukset ovat?


V: Velkahuojennuksella tarkoitetaan sitä, että velkoja suostuu vähentämään velallisen taloudellisia velvoitteita tai antamaan ne anteeksi joko osittain tai kokonaan. Tässä tapauksessa kyse on köyhien maiden 40-55 miljardin dollarin velkojen mitätöimisestä, jotta ne voivat käyttää resursseja terveydenhuollon ja koulutuksen parantamiseen ja köyhyyden vähentämiseen.

Kysymys: Kuka on myöntänyt varoja velkahelpotuksiin? V: G8-maiden valtiovarainministerit antoivat Maailmanpankille, IMF:lle ja AfDB:lle riittävästi varoja, jotta köyhien maiden velkoja voitaisiin mitätöidä 40-55 miljardin dollarin edestä.


Etsiä
AlegsaOnline.com - 2020 / 2025 - License CC3